Boazu (Rangifer tarandus tarandus)

Boazu lea beallelojes ealli, mii sulastahtt√° eallind√°biidis ja h√°mis d√°fus vuońĎńĎoh√°mis gotti. Sarv√° allodat lea sullii 110 cm ja dat deadd√° 90-180 kilo. √Ālddu allodat lea sullii 90 cm ja dat deadd√° d√°b√°lańćńćat 60-100 kilo.

Boazu lea vuog√°iduvvan albma bures √°rktalaŇ° eallimii

Sihke √°ldu ja sarvvis Ň°addadit jahk√°sańćńćat ońĎasmuvvi ńćorvviid. NjiŇčŇč√°las ealgaelliin duŇ°Ň°e bohccuin leat ńćoarvvit, ear√° Ň°l√°jaid njiŇčŇč√°lasat leat ńćoarvveheamit. Sarv√°t l√°hppet ńćorvviid ńćakńćat ragat√°iggi maŇčŇč√° ja √°lddut gińĎńĎat guoddima maŇčŇč√°. ńĆoarvvehis bohcco (erenoam√°Ňĺit varrisbohcco) gohńćodit nulpun. Bohcco ńćoarvi lea m√°ilmmi jońĎ√°namosit Ň°addi d√°kti: dat Ň°add√° garraseamos Ň°addanbajis geasset juoba 2 cm j√°ndoris.

Bohccot borggas Kolaris ńćakńćat 2009. Govva: Tarja Konstig.

Bohcco ńćoarvvit v√°ikkuhit bohcco sosi√°lalaŇ° saj√°dahkii ealus. Juos boazu l√°hpp√° ńćorvviidis dahje dat botkejuvvojit, bohcco saj√°dat hedjona. Bohccot geavahit ńćorvviideaset gaskavuońĎaideaset ńćielggadeames, muhto albma l√°hkai vearjun daid geavahit duŇ°Ň°e sarv√°t ragat√°igge. Spiriid vuost√° bohccot geahńćńćalit bealuŇ°tit alcceseaset ńćiekńćamin.

Miesi ńćoarvvit Ň°addagohtet dal√°n vuosttaŇ° geasi ja ńćakńćat das lea d√°b√°lańćńćat sullii 20 cm guhkkosaŇ° ńćoarvvit. Bohcco agi ii s√°hte √°rvvoŇ°tallat duŇ°Ň°e ńćorvviid vuońĎul, muhto boar√°smuvadettiin juohke bohcco ieŇ°addiluvvon ńćoarvesturrodat unnu. Duottarguovllus ńćorvviid h√°pmi lea govddit ja ńćorvviid ivdni lea ńćuvges. Vuovdeguovlluin ńćorvviid ivdni lea ruŇ°kat ja erenoam√°Ňĺit gotti ruŇ°kes ńćoarvvit leat seakkit. N√° dat heivejit buorebut vuovddis johtimii.

Bohccuid ivdni ja sturrodat

Bohccuid ivdni molsaŇ°udd√° measta ńć√°hppadis √°ibbas vielgadii. Bohccuin leat m√°Ňčganuppelohk√°i ivdn√°i lakt√°seaddji namahusat. Ovdamearkan sevdnjes boazu lea muzet, ńćuvges ńćuoivvat ja vielgat jievja.

Bohccot leat √°rbevirolańćńćat earr√°nan nuppiineaset boazodoalloguovllu ieŇ°guńĎet guovlluin sturrodaga ja h√°mi d√°fus. T. I Itkonen celkkii juo 1916:

‚ÄúEanodaga boazu lea gaskamearalaŇ° d√°b√°lańćńća v√°rra veh√° unnit, oalle seavdnjat… Vielgadiid √°ibbas ńćeaskadiid leat ollu K√°r√°Ň°jogas Norggas ja eanemus RuoŇ°Ň°a Lappis, ng. ruoŇ°Ň°ajievjjat. Nuorttabealde lea n√°lli vel vielgadut ja seamm√°s stuor√°t go oarjin.‚ÄĚ

Guhkesjuolgg√°t ja stuor√°t bohccot leat Kainuus lahka gottiid eallinbirrasiid. J√°hkehahtti gottiid gena√°vnnas lea sirdaŇ°uvvan bohccuide ruossaneami bokte.

Boazu loguin

  • Guhkkodat 150-210 cm biehńćamis njunn√°i
  • ¬†BieŇĺa 10-15 cm
  • ¬†Beallji 9-12 cm
  • ¬†Ovdajuolgi 55-56 cm
  • ¬†√Ālddu eallinahki 18-20 jagi
  • ¬†Sarv√°t ellet luonddus badjel 10-jahk√°saŇĺŇĺan
  • ¬†Njuoratmiessi deadd√° 4-6 kilo

Lihkadeapmi muohttagis

Boazu lea bures muohttagii vuog√°iduvvan nappo kinofiillalaŇ° ealli

Boazu lea guhkesjuolgg√°t, njealjesuorpmat Ň°addoborri, mii lea bures vuog√°iduvvan Ň°attohis √°rktalaŇ° eallimii. Bohcco guohp√°ris leabb√°jit gaccat leat guhkki, govda ja bealled√°vggi h√°pm√°sańćńćat. Obbasis boazu doarju johtima olles guohp√°ra guhkkodagas ja johtima √°lkidahttet lassegaccat. Daid dihte bohcco gieradeaddu lea duŇ°Ň°e 85-100 gr√°mma njealjehassentemehterii ńćuńćńćodettiin. Gumppe gieradeaddu lea 90-110 gr√°mma njealjehassentemehterii ja ealggas juoba 1200 gr√°mma njealjehassentemehterii. Boazu geahńćńćala garvit obbasis johtima danin go obbasis johtin lea hui lossat.

Bohcco gorut lea liegga dorkka siste, muhto juolggit leat buollaŇ°is suojeheamit galbmasii. Bohcco juolggit seilot liekkasin beaktilis varrajohtima ja ańĎńĎama ‚Äúoljosivrra‚ÄĚ geaŇĺil. Julggiid varrajohtima beavtt√°lmahtt√° spesialiseren morńće- ja v√°ibmosuotnasystema, mii seailluha varrajohtima julgiide jońĎihan lieggasa. BuollaŇ°is bohcco julggiid temperatuvra lea duŇ°Ň°e moadde gr√°ńĎa lieggasa bealde. Bohcco julggiid vuolleoasi ańĎńĎama oljosivra doaibm√° buolaŇ°golgosa l√°hkai. Oljosivrra mearri lass√°na juolggi vuolleoasis ja n√° bohcco juolggit eai galbmo buollaŇ°iin.

Bohcco guobir lea Ň°ońĎbat. Govva: Helena R√§nn√§li.

Bohcco guolga – erenoam√°Ň° buorre isolaŇ°uvdna

Boazu lea vuog√°iduvvan stuorra temperaturmolsaŇ°umiide. Geasseb√°hkkasa ja d√°lvvi ruostibuollaŇ°a gaskasaŇ° temperaturearru s√°htt√° leat d√°vj√° 70 Celsiusgr√°ńĎa. Sibirij√°s Bohccot leat vuog√°iduvvan eallimii, mas d√°lvet s√°htt√° leat buolaŇ° -70 Celsiusgr√°ńĎa ja geasset goardi b√°hkka +40 Celsiusgr√°ńĎa.

Boares d√°lveguolga vuolg√° geasset eret stuorra duhkuin ja ońĎńĎa d√°lveguolga Ň°addagoaht√° borgem√°nus. Bohcco d√°lveguolga lea duońĎaid deahtt√° ja √°ibmoleańĎmmat barget guolggas geahpa, muhto bures sirrejeaddji. Nuba s√°vrres boazu birge juoba -50 Celsiusgr√°ńĎa buollaŇ°is iige d√°rbbaŇ° lieggasabuvttadeami beavtt√°lmahttima.

 

Bohcco starga govńćńćasguolggat leat guovdu gassat ja daid siste lea sirrejeaddji √°ibmoleańĎmmat. R√°ves bohccos s√°htt√° leat 1700 guolgga njealjehassenttes ja guolgga guhkkodat lea 3-4 cm. Juohke govńćńćasguolgga vuost√° leat m√°Ňčggat √°immu johtima easti vuolleguolgga. Riekta gieńĎahallojuvvon bohccoduollji dovdat viid√°t erenoam√°Ň° buorre isolaŇ°uvdnan.

Ii leat imaŇ°, ahte bohccoduollji lea ain bivnnut ja liekkas oańĎńĎinvuloŇ°. L√°ktasa bures gierdi, √°ibmogoikkis bohccoduoljit vuvdojuvvojit bures. SeallaplastihkkavuloŇĺa ala bidjon bohccoduollji f√°ll√° d√°lvejohtt√°i ain erenoam√°Ň° buori isolaŇ°uvnna. Go oańĎńĎi vuodju guolggaid sisa, lea seamma bures liggejeaddji mikrod√°lkk√°daga v√°ttis oaŇĺŇĺut √°ig√°i ear√° materi√°lain.

Bohcco √°iccut

Bohcco ja gotti deh√°leamos √°icun doallat haksima. Haksima mearkkaŇ°umis muitala bohcco n√°kca haksit jeahk√°la measta mehtera gassosaŇ° obbasa ńćańĎa. Boazu ii ńćiegargoańĎe, juos dat ii havsse borramuŇ°a. J√°vrri alde ii g√°vnna mearkkaid bohccuid ńćiegardeames.

Dego ear√°ge smirezastit, boazu ii earut ivnniid ńćielgasit, muhto sevdnjesvuońĎa earuid dat oaidn√° bures. Go bohccot b√°htarit spiriid ja loktejit biehńćamiid baj√°s, de biehńćamat r√°hkadit vielgat maŇčŇčespeadjala, maid ear√° bohccot ńćuvvolit ja n√° eallu bissu ńćoahkis.

Boazu f√°rttas bieŇĺa badjin. Govva: Sonja Kyr√∂nniemi.

Bohcco ńćalbmi lea vuog√°iduvvan jagi√°iggiide ja ńćalmmi ńćuovgga speadjalasti geardi (tapetum lucidium) ivdni sihke ńćuovgahearkivuohta nupp√°stuvvet jagi√°iggiid mielde. Geasset geardi lea gollefiskat ja d√°lvet ńćielga alit, goas boazu n√°kca oaidnit veaigin buorr√°na (Nieminen 2014).