Boazu (Rangifer tarandus tarandus)

Boazu lea beallelojes ealli, mii sulastahttá eallindábiidis ja hámis dáfus vuođđohámis gotti. Sarvá allodat lea sullii 110 cm ja dat deaddá 90-180 kilo. Álddu allodat lea sullii 90 cm ja dat deaddá dábálaččat 60-100 kilo.

Sihke áldu ja sarvvis šaddadit jahkásaččat ođasmuvvi čorvviid. Njiŋŋálas ealgaelliin dušše bohccuin leat čoarvvit, eará šlájaid njiŋŋálasat leat čoarvveheamit. Sarvát láhppet čorvviid čakčat ragatáiggi maŋŋá ja álddut giđđat guoddima maŋŋá. Čoarvvehis bohcco (erenoamážit varrisbohcco) gohčodit nulpun. Bohcco čoarvi lea máilmmi jođánamosit šaddi dákti: dat šaddá garraseamos šaddanbajis geasset juoba 2 cm jándoris.

Bohcco čoarvvit váikkuhit bohcco sosiálalaš sajádahkii ealus. Juos boazu láhppá čorvviidis dahje dat botkejuvvojit, bohcco sajádat hedjona. Bohccot geavahit čorvviideaset gaskavuođaideaset čielggadeames, muhto albma láhkai vearjun daid geavahit dušše sarvát ragatáigge. Spiriid vuostá bohccot geahččalit bealuštit alcceseaset čiekčamin.

Miesi čoarvvit šaddagohtet dalán vuosttaš geasi ja čakčat das lea dábálaččat sullii 20 cm guhkkosaš čoarvvit. Bohcco agi ii sáhte árvvoštallat dušše čorvviid vuođul, muhto boarásmuvadettiin juohke bohcco iešaddiluvvon čoarvesturrodat unnu. Duottarguovllus čorvviid hápmi lea govddit ja čorvviid ivdni lea čuvges. Vuovdeguovlluin čorvviid ivdni lea ruškat ja erenoamážit gotti ruškes čoarvvit leat seakkit. Ná dat heivejit buorebut vuovddis johtimii.

Bohccuid ivdni ja sturrodat

Bohccuid ivdni molsašuddá measta čáhppadis áibbas vielgadii. Bohccuin leat máŋganuppelohkái ivdnái laktáseaddji namahusat. Ovdamearkan sevdnjes boazu lea muzet, čuvges čuoivvat ja vielgat jievja.

Bohccot leat árbevirolaččat earránan nuppiineaset boazodoalloguovllu iešguđet guovlluin sturrodaga ja hámi dáfus. T. I Itkonen celkkii juo 1916:

“Eanodaga boazu lea gaskamearalaš dábálačča várra vehá unnit, oalle seavdnjat… Vielgadiid áibbas čeaskadiid leat ollu Kárášjogas Norggas ja eanemus Ruošša Lappis, ng. ruoššajievjjat. Nuorttabealde lea nálli vel vielgadut ja seammás stuorát go oarjin.”

Guhkesjuolggát ja stuorát bohccot leat Kainuus lahka gottiid eallinbirrasiid. Jáhkehahtti gottiid genaávnnas lea sirdašuvvan bohccuide ruossaneami bokte.

Boazu loguin

• Guhkkodat 150-210 cm biehčamis njunnái
•  Bieža 10-15 cm
•  Beallji 9-12 cm
•  Ovdajuolgi 55-56 cm
•  Álddu eallinahki 18-20 jagi
•  Sarvát ellet luonddus badjel 10-jahkásažžan
•  Njuoratmiessi deaddá 4-6 kilo

Lihkadeapmi muohttagis

Boazu lea guhkesjuolggát, njealjesuorpmat šaddoborri, mii lea bures vuogáiduvvan šattohis árktalaš eallimii. Bohcco guohpáris leabbájit gaccat leat guhkki, govda ja bealledávggi hápmásaččat. Obbasis boazu doarju johtima olles guohpára guhkkodagas ja johtima álkidahttet lassegaccat. Daid dihte bohcco gieradeaddu lea dušše 85-100 grámma njealjehassentemehterii čuččodettiin. Gumppe gieradeaddu lea 90-110 grámma njealjehassentemehterii ja ealggas juoba 1200 grámma njealjehassentemehterii. Boazu geahččala garvit obbasis johtima danin go obbasis johtin lea hui lossat.

Bohcco gorut lea liegga dorkka siste, muhto juolggit leat buollašis suojeheamit galbmasii. Bohcco juolggit seilot liekkasin beaktilis varrajohtima ja ađđama “oljosivrra” geažil. Julggiid varrajohtima beavttálmahttá spesialiseren morče- ja váibmosuotnasystema, mii seailluha varrajohtima julgiide jođihan lieggasa. Buollašis bohcco julggiid temperatuvra lea dušše moadde gráđa lieggasa bealde. Bohcco julggiid vuolleoasi ađđama oljosivra doaibmá buolašgolgosa láhkai. Oljosivrra mearri lassána juolggi vuolleoasis ja ná bohcco juolggit eai galbmo buollašiin.

Bohcco guolga – erenoamáš buorre isolašuvdna

Boazu lea vuogáiduvvan stuorra temperaturmolsašumiide. Geassebáhkkasa ja dálvvi ruostibuollaša gaskasaš temperaturearru sáhttá leat dávjá 70 Celsiusgráđa. Sibirijás Bohccot leat vuogáiduvvan eallimii, mas dálvet sáhttá leat buolaš -70 Celsiusgráđa ja geasset goardi báhkka +40 Celsiusgráđa.

Boares dálveguolga vuolgá geasset eret stuorra duhkuin ja ođđa dálveguolga šaddagoahtá borgemánus. Bohcco dálveguolga lea duođaid deahttá ja áibmoleađmmat barget guolggas geahpa, muhto bures sirrejeaddji. Nuba sávrres boazu birge juoba -50 Celsiusgráđa buollašis iige dárbbaš lieggasabuvttadeami beavttálmahttima.

Bohcco starga govččasguolggat leat guovdu gassat ja daid siste lea sirrejeaddji áibmoleađmmat. Ráves bohccos sáhttá leat 1700 guolgga njealjehassenttes ja guolgga guhkkodat lea 3-4 cm. Juohke govččasguolgga vuostá leat máŋggat áimmu johtima easti vuolleguolgga. Riekta gieđahallojuvvon bohccoduollji dovdat viidát erenoamáš buorre isolašuvdnan.

Ii leat imaš, ahte bohccoduollji lea ain bivnnut ja liekkas oađđinvuloš. Láktasa bures gierdi, áibmogoikkis bohccoduoljit vuvdojuvvojit bures. Seallaplastihkkavuloža ala bidjon bohccoduollji fállá dálvejohttái ain erenoamáš buori isolašuvnna. Go oađđi vuodju guolggaid sisa, lea seamma bures liggejeaddji mikrodálkkádaga váttis oažžut áigái eará materiálain.

Bohcco áiccut

Bohcco ja gotti deháleamos áicun doallat haksima. Haksima mearkkašumis muitala bohcco nákca haksit jeahkála measta mehtera gassosaš obbasa čađa. Boazu ii čiegargoađe, juos dat ii havsse borramuša. Jávrri alde ii gávnna mearkkaid bohccuid čiegardeames.

Dego earáge smirezastit, boazu ii earut ivnniid čielgasit, muhto sevdnjesvuođa earuid dat oaidná bures. Go bohccot báhtarit spiriid ja loktejit biehčamiid bajás, de biehčamat ráhkadit vielgat maŋŋespeadjala, maid eará bohccot čuvvolit ja ná eallu bissu čoahkis.

Bohcco čalbmi lea vuogáiduvvan jagiáiggiide ja čalmmi čuovgga speadjalasti geardi (tapetum lucidium) ivdni sihke čuovgahearkivuohta nuppástuvvet jagiáiggiid mielde. Geasset geardi lea gollefiskat ja dálvet čielga alit, goas boazu nákca oaidnit veaigin buorrána (Nieminen 2014).