Näuʹddskääđ

Puäʒʒhåiddvuuʹdest lie čõõđ historia leämma nääuʹd. Ǩieʹtǩ, kueʹbǯ, kuuʹmp da kuäʹcǩǩem lie pâi välddam vueʹsses puõccuin. Mââimõs looʹjji iiʹjji äiʹǧǧen obb puäʒʒhåiddvoudda lij leävvnam riiss še.

Riiss da ǩieʹtǩ jieʹllem lie puäʒʒhåiddvuuʹdest aaibâs ǩidd puõccust, ko jeeʹres luânddsaž porrmõõžž tõid ij vuuʹdest čuuʹt kaunnu. Kuʹmpp da kueʹbǯǯ še sieʹsse puõccu, kååʹtt lij hiâlpmõssân vuäǯǯamnalla šillʼjân .

Näuʹddskääđ koʹlle luâđlaž vueʹssen puäʒʒhååid luõnddu. Puäʒʒvuäʹmsteei tuejjad konkreettlaž naauʹdi suõjjlemtuâj taʹrjjeeʹl naauʹdid porrmõõžž jiiʹjjes jällmõõžžin. Riikk kompensâstt koʹrvvõõzzi ååʹblǩest puäʒʒvuäʹmsteeja vueʹzz naauʹdi kåddam puõccuin. Väʹlddvueʹss tällõõzzlaž seuʹrrjõõzzin päʹcce kuuitâǥ puäʒʒvuäʹmsteeja kueʹddemnalla. Puäʒʒvuäʹmsteei lie-i nääʹlest Lääʹddjânnmest naauʹdi suõjjlummuž jäänmõsân teäggteei.

Viõkkšõs da kuuʹǩǩ juätkkjam naauʹdi suõjjlempolitiikk seuʹrrjõssân näuʹddnääʹl lie lâssnam miârkkteeinalla da tän mieʹtt puäʒʒhååid väʹǯǯelvuõđ naauʹdivuiʹm lie še šorrnam. Vueʹjj jeeʹres näuʹddšlaajivuiʹm puäʒʒhåiddvuuʹd jeeʹres vueʹzzin vaajtâʹlle jiânnai. Jõnn vaikkteei ääʹššest lie väʹlddkooʹddi kõskksaž raajjvuuʹd di puäʒʒhåiddvuuʹd saujjraajj, kooi rââst nääuʹd puârast jåʹtte. Lââʹssen jânnamåårrmõõžž da jeeʹresnallšem suõjjlemvuuʹd vaikkte vuõʹjjid jeeʹresnalla jeeʹres vuuʹdin.

Pukin vääžnʼjummus vaikkteei lij meerlaž näuʹddpolitiikk, kååʹtt vuâđđââvv EU-šiõttummša da jeeʹres meeraikõskksaž suåppmõõžžid.

Naauʹdi kåddam puõccuin käunnai tuʹtǩǩeeʹji aʹrvvõõzz mieʹldd nuʹtt viiđõs. Obbskääđ vaajtâʹlle juõʹǩǩ eeʹjj 25 000–35 000 naauʹdid mõõntum puõccu kõõsk. Jeäʹrben ǩieʹssmäädd ääiʹj skääđai kaunnmõš veiddsõs luâttjânnmin lij udaakknallšem. Ǩieʹtǩ tuejjääm skääđ käunnʼje pueʹrmõsân, ko ǩeäʹtǩǩ takainalla šeell muõtti äiʹǧǧen. Kueʹbǯǯskääđ peäʹlstes jie takainalla kaunnu, ko kueʹbǯǯ šeell täujja ǩiđđǩieʹzz kueʹddemäiʹǧǧen.