Poromiehen ammatti
Poromies on sukupuolesta riippumaton termi, samaan tapaan kuin esimerkiksi palomies. Poromies voi siis olla yhtä hyvin mies kuin nainen.
Poromiehen ammatti pohjautuu sukupolvelta toiselle siirtyvään perinnetietoon ja taitoon. Poromiehen työssä luonto ja kaikki kahdeksan vuodenaikaa ovat läsnä. Nykyajan yhteiskunnassa ei liene toista ammattia, jonka luontoyhteys olisi poromiehen työhön verrattavissa. Puhdas luonto on poromiehen työn ja porokulttuurin jatkumisen edellytys.
Oheisiin kuviin on tiivistetty poronuorten ajatuksia poronuorten tapahtumassa keväällä 2015. Kuvat on julkaistu Poroparlamentissa kesäkuussa 2015.
Nuorten poromiesten halukkuus jatkaa poronhoidon parissa on luonnollisesti poronhoidon jatkumisen perusedellytys. Iloksemme nuoria jatkajia on elinkeinon pariin riittänyt verrattain hyvin. Eteläisellä poronhoitoalueella pitkään jatkuneiden peto-ongelmien vuoksi nuorista on kuitenkin pulaa.
Suomessa kymmenestä poronomistajasta peräti kaksi, eli viidennes, on iältään alle 25-vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuus poronomistajista on suurempi kuin eläkeikäisten osuus.
Käytännön työssä arvokkaassa roolissa ovat perinteisesti kaikenikäiset, vauvasta vaariin ja muoriin. Lapset kasvavat poronhoitoon vaippaikäisestä, vanhat osallistuvat hommiin niin kauan kuin terveys sallii. Töitä tehdään yhdessä, vuorollaan toisista huolta pitäen. Poronhoito silottaa sukupolvien kuilut.
Päätoimisten poromiesten tulot koostuvat pääasiassa poronlihan ja muiden porotuotteiden myynnistä. Poromiehet ovat kuitenkin perinteisesti varsin monitaitoisia ja toimeliaita. Tuloja on totuttu hankkimaan monenlaisista lähteistä. Esimerkiksi matkailuun liittyvien palvelujen tarjoaminen sekä käsitöiden myynti tarjoavat monelle päätoimisellekin poromiehelle tärkeitä lisätuloja. Lisäksi moni sivutoiminen poromies tekee pääasiallisen elantonsa poroon kytkeytyvillä liitännäiselinkeinoilla,  kuten matkailulla tai lihanjalostuksella.
Poronomistajan henkilökohtainen poromäärä on yksityisasia, jota ei kuulu ääneen kertoa. Kun poromieheltä kysyy hänen porojensa lukumäärää, saa aina yhtä epämääräisen vastauksen: ”jängällinen”, ”kahtapuolen puuta” tai ”en tiedä” lienevät vastauksista tyypillisimmät.
Aatsinki
Tutkija pororenkinä
Porovuosi – Tutkija pororenkinä Sompiossa (2015)
