Maasuurpedot

Maasuurpetojen (susi, karhu, ahma ja ilves) kantojen kasvu 2000-luvun alussa on vaikuttanut merkittävästi poronhoitoon: petopainetta on pyritty hallitsemaan tehostetulla paimennuksella, tarhaamisella ja liikkumalla tiiviisti porojen mukana. Alla olevia kuvia klikkaamalla näet kaavion suuremmassa koossa.

Tämä on lisännyt poronhoitotyön kustannuksia ja heikentänyt kannattavuutta. Siitosporojen menetykset syövät poromiehen taloudesta mittavan siivun vuosittain.

Suomessa petotutkimuksen resurssit todellisten petomäärien seuraamiseksi ja yksilöiden tunnistamiseksi DNA-näyttein ovat auttamatta alimitoitetut. Suurpetojen kanta-arviot perustuvat osin petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään ilmoittamiin petohavaintoihin. Petoyhdyshenkilöitä on pohjoisessa harvassa, joten havainnot eivät vastaa todellista tilannetta, eivätkä Etelä- ja Pohjois-Suomen havainnot ole keskenään vertailukelpoisia. Metsähallitus ilmoitti keväällä 2024 lopettavansa ahmajälkien seurannat Ylä-Lapissa, joten kanta-arvioiden luotettavuus heikkenee edelleen.

Maasuurpetojen poroille aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet jyrkästi 2000-luvun aikana. 10 miljoonan euron tasoon asetettu korvauskatto aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen poronhoidolle. Arvioiden pohjalta 10 miljoonan korvauskatto tullaan ylittämään toistuvasti tulevina vuosina.

Metsähallitus lopettaa ahmaseurannat

Metsähallitus lopettaa toistaiseksi ahmojen lumijälkilaskennat Ylä-Lapissa (Lapin Kansa 24.2.2024). Artikkeli on maksumuurin takana.

Ahmakanta Suomessa 2024

Ahman kanta-arvio (Luonnonvarakeskus)

Ahman jäljillä

Käsivarren paliskunnan poroisännän Tuomas I. Palojärven matkassa ahman jäljillä Enontekiön Palojärvellä (Youtube).  Lapin Kansa – julkaistu 3/2013.

Ilmoita suurpetohavaintosi

Tiedot petoyhdyshenkilöistä Riistakeskuksen verkkosivuilta (haku).

Tietoa TASSU-järjestelmästä

Suurpedot.fi -sivusto

Tietoa Suomen suurpedoista

Petohanke

Toukokuussa 2014 päättyneen Petohankkeen
WWW-sivusto
ja oppaat