Maasuurpedot

Maasuurpetojen (susi, karhu, ahma ja ilves) kantojen kasvu 2000-luvun alussa on vaikuttanut merkittävästi poronhoitoon: petopainetta on pyritty hallitsemaan tehostetulla paimennuksella, tarhaamisella ja liikkumalla tiiviisti porojen mukana.  Tämä on lisännyt poronhoitotyön kustannuksia ja heikentänyt kannattavuutta. Siitosporojen menetykset syövät poromiehen taloudesta mittavan siivun vuosittain. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet kaavion suuremmassa koossa.

Maasuurpetojen tappamat ja löydetyt porot 1991-2020

Maasuurpetojen tappamat ja löydetyt porot petolajeittain 2000-2020

Petovahinkokorvaukset porovahingot 2000-2020

Kuva alla: Ahman tappamana löydetyt porot paliskunnittain 2012-2019.

Ahman tappamana löydetyt porot 2012-2019.

Suomessa petotutkimuksen resurssit todellisten petomäärien seuraamiseksi ja yksilöiden tunnistamiseksi DNA-näyttein ovat auttamatta alimitoitetut. Suurpetojen kanta-arviot perustuvat paljolti petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään ilmoittamiin petohavaintoihin. Petoyhdyshenkilöitä on pohjoisessa harvassa, joten havainnot eivät vastaa todellista tilannetta, eivätkä Etelä- ja Pohjois-Suomen havainnot ole keskenään vertailukelpoisia.

 

 

Ahman jäljillä

Käsivarren paliskunnan poroisännän Tuomas I. Palojärven matkassa ahman jäljillä Enontekiön Palojärvellä (Youtube).  Lapin Kansa – julkaistu 3/2013.

Ilmoita suurpetohavaintosi

Tiedot petoyhdyshenkilöistä Riistakeskuksen verkkosivuilta (haku).

Tietoa TASSU-järjestelmästä

Suurpedot.fi -sivusto

Tietoa Suomen suurpedoista

Petohanke

Toukokuussa 2014 päättyneen Petohankkeen WWW-sivusto ja oppaat