• Kategoriat



  • Aiemmat viestit



    Tagipilvi

    Kurssit ja koulutukset Maankäyttö Neuvonta muistuttaa Poroparlamentti Porovahingot Tiedote Uutisia

    Elävänäkuljetuksen koulutus ja tentti

    Eläinkuljetusasetuksen mukainen koulutus ja tentti porojen elävänä kuljettamiseen 22.4.-22.5.2024

    Luennot etäyhteydellä. Koulutuksen järjestää Saamelaisalueen koulutuskeskus. Tarkemman tiedot oheisessa kuvassa.

    Ilmoittaudu

    https://link.webropol.com/s/elku24

    Eläinkuljetuksen koulutus ja tentti huhtikuu 2024

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 11.4.2024  


    TIEDOTE 25.3.2024

    Vastuullisuus ensin: luonnon ja poronhoidon huomioiva kelkkailu

    Kevään kynnyksellä, kun pääsiäinen lähestyy ja lumiolosuhteet ovat optimaaliset, luonnossa liikkujat kerääntyvät entistä enemmän nauttimaan poronhoitoalueen tarjoamista mahdollisuuksista. Haluamme muistuttaa kelkkailijoita ja muita luonnossa liikkujia nauttimaan pohjoisen ainutlaatuisesta luonnosta siten, että porot ja muut eläimet otetaan huomioon.

    Vastuullinen moottorikelkkailu - pysy reitillä

    Maastoliikennelain mukaan moottorikelkalla liikkuminen maastossa ilman maanomistajan lupaa on kiellettyä. Metsähallituksen uralupa ei valtuuta ajamaan merkittyjen reittien ja urien ulkopuolella. Erityisesti Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä myönnetty Metsähallituksen maastoliikennelupa lumipeitteisen ajan käyttöön on tarkoitettu ainoastaan välttämättömään liikkumiseen, ei umpilumen ajeluun tai moottorikelkkaralleihin. Lisäksi poronhoitolaki kieltää porojen häirinnän, ja sen rikkominen voi johtaa sakkorangaistuksiin.

    Viime vuosina olemme valitettavasti havainneet huolestuttavan lisäyksen luvattomassa kelkkailussa reittien ulkopuolella. Luvattoman kelkkailun seuraukset ovat vakavia: se voi aiheuttaa uusia jälkiä maastoon, jotka houkuttelevat poroja siirtymään alueille, jonne niiden ei kuulu mennä, ja pahimmassa tapauksessa hajottaa koko porotokan. Tämä lisää poronhoitajien työtaakkaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

    Pohjoisen talvi on eläimille rankka aika. Eläimet ovat tähän aikaan vuodesta erittäin herkkiä häiriöille ja kantavilla vaatimilla on riski keskenmenoihin niiden laukatessa uppoavassa lumessa. Esimerkiksi porotokkaan ajaminen kelkalla tai porojen säikyttäminen voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa. Toivomme siksi, että jokainen kelkkailija noudattaa sääntöjä ja ajaa ainoastaan sallituilla reiteillä.

    Ole vastuullinen – suojellaan yhdessä pohjoisen luontoa ja eläimiä.

    Lisätietoja antaa Paliskuntain yhdistys, puh. 016 331 6000.

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 26.3.2024  


    TIEDOTE 19.3.2024

    Kevät ja koirat – huomioi kiinnipitoaika

    Kevään valoisat päivät ja odotettu pääsiäisloma houkuttelevat meitä viettämään aikaa ulkona, mökeillä ja luonnon helmassa. Tämä aika vuodesta on ihanteellinen nauttia pohjoisen luonnosta, mutta se vaatii meiltä myös erityistä huolenpitoa ja vastuullisuutta, erityisesti koiranomistajilta.

    Pidäthän koirat kytkettynä tiedote 2024.

    Maaliskuun alusta alkanut koirien lakisääteinen kiinnipitoaika on suunniteltu suojelemaan poroja ja muita luonnoneläimiä niiden herkimmillä lisääntymiskausilla. Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että keväällä sattuneiden koirien aiheuttamien porovahinkojen määrä on valitettavasti hieman kasvanut. Suurin osa kevään aikana tapahtuneista vahingoista johtuu koirien vapaana ulkoiluttamisesta tai niiden karkaamisesta. Vapaana juokseva koira voi säikäyttää ja hajoittaa porotokan, aiheuttaen tuhansien eurojen vahingot ja kantavien vaatimien keskenmenoja stressin ja rasituksen myötä. Hankikelit, jolloin hanki kantaa koiraa, mutta poro uppoaa lumeen, lisäävät isojen vahinkojen riskiä.

    Kehotamme kaikkia koiranomistajia noudattamaan lakeja ja olemaan erityisen huolellisia kevään aikana. Pidäthän koirasi kytkettynä ja varmistat, että nautit luonnosta turvallisesti ja vastuullisesti. Mikäli koirasi kuitenkin karkaa, on tärkeää ilmoittaa siitä välittömästi alueen poroisännälle. Poroisäntien yhteystiedot löydät Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta.

    Lisätiedot:
    Paliskuntain yhdistys
    Puhelin: 016 331 6000

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 19.3.2024  


    Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10

    Vihreä siirtymä avaamassa Lappiin kaivossotien aikakauden

    Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.

    Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.

    ”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.

    Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.

    Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.

    Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.

    ”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.

    [1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).

    Lisätietoja:

    Sanna Hast, p. 040 723 9966

    Kaivostoiminnan vaikutukset.

    Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.

    Poronhoito ja kaivokset.

    Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 12.4.2023  


    Tiedote 4.4.2023

    Lappi ei halua olla Euroopan energiareservaatti

    Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.

    Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.

    Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.

    Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.

    Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.

    ”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.

    [1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).

    Lisätietoja:

    Sanna Hast, p. 040 723 9966

    Tuotetaanko Lapin tuuli- ja vesivoimahankkeilla vientienergiaa poronhoidon kustannuksella.

    Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.

    Tuulivoimaa tulee rakentaa suuren sähkönkäytön alueille.

    Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.

    Tuleeko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle vai merialueille.

    Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.

    Tuulivoiman vaikutus poronhoitoon.

    Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.

    Porojen laidunalueille ei tule rakentaa tuulivoimaloita, jos ne haittaavat poroja.

    Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.4.2023  


    Tiedote 30.3.2023

    Metsätalouden negatiiviset vaikutukset poronhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen tunnetaan heikosti

    Luontokato on globaali ilmiö, joka näkyy Suomessa eritoten metsäluonnon köyhtymisenä. Suomi on talousmetsien maa, eikä monimuotoisuus kukoista nuorissa, tasaikärakenteisissa, yhden valtapuulajin puuviljelmissä.

    Pohjois-Suomessa metsärakenteen muutos luonnontilaisista metsistä nuoriksi talousmetsiksi on ollut suurin yksittäinen poronhoitoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Vanhat metsät ovat huvenneet lähes olemattomiin ja siinä samassa porojen talvilaitumet. Isossa osassa poronhoitoaluetta on tämän takia ollut pakko turvautua talviaikaiseen porojen lisäruokintaan.

    Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Kävi ilmi, että metsätalouden kytkökset poronhoidon toimintaedellytyksiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tunnetaan heikosti.

    Suomalaisten asenteet metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen ovat kuitenkin valveutuneet. Tärkeysjärjestyksessä monimuotoisuudesta huolehtiminen asetetaan jopa taloudellisen tuottavuuden edelle. Samaa asenneilmapiiriä tukee se, että Lapin metsätalouden kestävyydestä on laajalti epätietoisuutta ja hakkuiden lisäämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.

    Suojelun lisäämisen kannalla on merkittävä osa kaikista vastaajista. Lappilaisissa suojelun lisääminen jakaa mielipiteet, mikä on ymmärrettävää, sillä Lapissa on laajoja suojelualueita jo nykyiselläänkin. Pelkästään suojelun lisääminen yksittäisillä alueilla on myös isossa kuvassa riittämätön ratkaisu niin luonnon monimuotoisuuden kuin poronhoidonkin kannalta. Talousmetsien käsittelymenetelmien muutos nousee merkitsevämpään rooliin.

    ”Suomalaisten asenteet heijastelevat hyvin sitä, että Suomi on sitoutunut EU:ssa luontokadon pysäyttämiseen ja ennallistamistavoitteisiin. Suojelualueiden ohella talousmetsissä on kyettävä nykyistä paremmin turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuus. Samalla paranisivat poronhoidon toimintaedellytykset. Vaikka muutos metsissä ei tapahdu hetkessä, metsätalouskäytäntöjen muuttamisen myötä, voimme saada metsät vähitellen takaisin metsiksi.” kommentoi kyselyn tuloksia Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.

    Tulokset tuulivoiman ja kaivosten osalta julkaistaan tulevien viikkojen aikana.

    Lisätietoja:
    Sanna Hast, p. 040 723 9966

    [1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).

    Kuvat

    Kuva: Hakkuu ja maanmuokkaus

    Hakkuu ja voimakas maanmuokkaus.

    Kuva 1: Suomalaiset tuntevat heikosti metsätalouden negatiivisen vaikutuksen poronhoitoon.

    Metsätaloudella on suuri negatiivinen vaikutus porojen laidunmaiden kuntoon.

    Kuva 2: Suomalaiset haluavat vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta.

    Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus.

    Kuva 3: Metsätalouden kestävyyteen Lapissa suhtaudutaan varauksella.

    Metsätalous kestävyys ja hakkuumäärät Lapissa.

    Kuva 4: Metsien lisäsuojelu saa kannatusta suomalaisten keskuudessa.

    Metsäluonnon suojelua tulee lisätä.

     

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 30.3.2023  


    ELY tiedottaa 23.3.2023

    Porotalouden investointi- ja aloitustukia voi nyt hakea

    Lapin ELY-keskus järjesti koulutustilaisuuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuista 14.4.2023. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa ELY-keskuksen Youtube-kanavalta.

     

    Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.

    Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.

    Investointituki elinkeinon harjoittajille

    Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.

    ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.

    Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.

    Aloitustuki nuorelle elinkeinon harjoittajalle

    Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.

    Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

    Tuen hakeminen

    Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:

    16.4.-15.6.2023
    16.6.-15.9.2023
    16.9.2023-15.1.2024

    Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.

    Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.

    Lue lisää:

    Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)

    Hyrrä-asiointipalvelu

    Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)

    Päivi Kainulainen
    Porotalousasiantuntija

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 23.3.2023  


    Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana

    Katso video: Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana.

    Katso Youtube-video klikkaamalla kuvaa

    Mitä sinä voit tehdä?

    Jaa tietoa: ”Onko vihreässä siirtymässä tilaa oikeudenmukaisuudelle?

    Oikeudenmukainen siirtymä – NYT

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 22.3.2023  


    Tiedote 21.3.2023

    Vuongelit kuva Anne Ollila

    Suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta edellyttävät siltä oikeudenmukaisuutta

    Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.

    Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.

    Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.

    Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.

    ”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

    Lisätietoja:

    Anne Ollila, p. 016 331 6000 (Keskuspuhelin)

    Sanna Hast, p. 040 723 9966

    [1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).

    Pohjoisessa on ainutlaatuista luontoa, jota pitäisi vaalia nykyistä paremmin.

    Kuva 1. Suomalaiset arvostavat pohjoisen ainutlaatuista luontoa ja toivoisivat sitä vaalittavan nykyistä paremmin.

    Poronhoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se tulee säilyttää.

    Kuva 2. Porohoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se halutaan säilyttää.

    Poronhoito on Lapin tunnetuin kulttuurillinen erityispiirre.

    Kuva 3. Poronhoito nähdään Lapin tunnetuimpana kulttuurisena erityispiirteenä.

    Lapissa poronhoidon tulee väistyä tuulivoiman ja uusien kaivosten tieltä.

    Kuva 4. Poronhoidon ei tule väistyä kaivosten tai tuulivoiman tieltä.

    Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.

    Kuva 5. Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 21.3.2023  


    Tiedote 16.1.2023

    Poronhoito ja tuulivoima-ala tekevät uraauurtavaa yhteistyötä parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi

    Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Poronhoito perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen ja laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Muut maankäyttömuodot ovat uhka poronhoidon tulevaisuudelle, sillä ne vähentävät ja pirstovat laidunalueita ja häiritsevät laidunrauhaa. Samaan aikaan tarve lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia sähköntuotantoa luovat kovan paineen sijoittaa tuulivoimaa koko Suomen alueelle, myös pohjoiseen poronhoitoalueelle. Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen ja koonneet toimintamallin parhaista käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheissa alkuvaiheen tunnusteluista luvitukseen ja tuotantovaiheen loppuun asti. Vuonna 2023 käytäntöjä jalkautetaan alueellisissa koulutuksissa.

    Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.

    Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.

    Ymmärrys toisen alan toimintatavoista ja prosesseista luo parempaa maaperää poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden kohtaamisille.

    “Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie. 

    “Prosessin aikana tuulivoimatoimijat ja poronhoitajat ovat pyrkineet ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Keskusteluyhteyden vahvistaminen poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on tärkeä esimerkki siitä, kuinka yhteisiä ratkaisuja voidaan löytää vaikeistakin lähtökohdista”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.

    Vuonna 2023 Akordi järjestää yhdistysten kanssa alueellisia koulutuksia toimintamallin viemiseksi käytäntöön. Koulutukset on tarkoitettu alueilla toimiville tuulivoimatoimijoille, paliskunnille, sekä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaaville toimijoille. Nyt luotua toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla. Yhteistyötä alojen välillä pyritään vahvistamaan edelleen.

    Tuulivoiman suunnittelu painottuu tällä hetkellä keskiselle ja eteläiselle poronhoitoalueelle. Toimintamallissa ei ole käsitelty saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.

    Linkki julkaisuun:

    akordi.fi/wp-content/uploads/Paliskunnat-ja-tuulivoimatoimijat_toimintamalli_12012023_FINAL.pdf

    Lisätiedot:

    Marja Anttonen
    Porotalousneuvoja
    Paliskuntain yhdistys
    040 124 7422
    marja.anttonen(et)paliskunnat.fi

    Heidi Paalatie
    Operatiivinen johtaja
    Suomen Tuulivoimayhdistys ry
    040 550 3858
    heidi.paalatie(et)tuulivoimayhdistys.fi

    Jonna Kangasoja
    Toimitusjohtaja
    Akordi Oy
    050 441 2863
    jonna(et)akordi.fi

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 16.1.2023