Hae nyt – poronhoitajille tuettu loma vuodelle 2019
MTLH järjestää yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa tuetun loman poronhoitajille 25.–30.8.2019. Paikkana on Suomen Latu Kiilopäällä. Lomamuotona Voimaa vertaisuudesta -loma omatoimisille aikuisille. Lomalle valitaan 20 poronhoitajaa hakemusten perusteella. Lomaohjelmassa on yhdessä tekemistä luonnossa, luentoja sekä rentoa yhdessäoloa.
Lomatukihakemukset tulee jättää 25.5.2019 mennessä. Päätökset lomatuen saajista tehdään viimeistään 2 kk ennen loman alkamispäivää. Lomalle valituille lähetetään kutsukirje sekä lasku omavastuuosuuden maksamista varten.
Tuetut lomat ovat viiden vuorokauden täysihoitolomia, joista maksetaan omavastuuosuus. Omavastuuosuus on aikuisilta ja 17-vuotta täyttäneiltä 100 euroa. Alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuosuutta. Majoittuminen on kahden hengen huoneissa.
Täytä lomatukihakemus
Voit täyttää hakemuksen sähköisesti lotu.lomajarjestot.fi/t/MTLH/calendar/list?d-1336030-p=4
tai tulostaa MTLH:n sivustolta tai tilata postitettavan hakemuksen MTLH:n toimistolta (p. 010 2193 460 arkisin klo 9–13 tai sähköpostilla: lomat@mtlh.fi), täyttää käsin ja postittaa.
Perustele lomatuen tarvettasi vapaamuotoisesti. Lomatukea myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Valintaan vaikuttavat esim. hakijan tulot ja velat, omat tai perheenjäsenten sairaudet, omaishoitajuus tai työttömyys jne. Myös hakijalle aiemmin myönnetyt lomatuet vaikuttavat valintaan; lomatukea voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.
Lisätietoja lomasta ja hakemisesta antaa tiedottaja Sirpa Otava, p. 040 567 0628 / sirpa.otava@mtlh.fi.
Katkaise arki ja lähde poronhoitajien yhteiselle tuetulle lomalle!
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia Veikkauksen tuella henkilöille ja perheille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta järjestää lomaa itselleen. MTLH:n järjestämät ryhmämuotoiset lomat sisältävät monipuolista ohjelmaa ja niiden tavoitteena on lisätä lomalaisen voimavaroja ja tarjota mahdollisuus vertaisseurassa toimimiseen, virkistymiseen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Yhteistyölomilla lomalaiset tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia lomalaisia. Vertaistuella onkin suuri merkitys.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 15.3.2019
Finns appreciate reindeer
When foreigners are asked the reasons to visit Lapland, reindeer is always in the top three together with snow and northern lights. But what is the attitude towards reindeer in Finland? Reindeer Herders’ Association ordered a Gallup survey from Kantar TNS Agri Oy (n=1161) in March 2018.
Reindeer also arouses positive feelings in Finns: respect, interest and delight. The most important feelings are north, livelihood and sautéed reindeer (food). The importance of reindeer for tourism is also well understood. Reindeer is considered to be an integral part of northern nature.
Reindeer is widely used in tourism marketing in Finland. Finnair flyes, Valio sells cheese and Alko sells vodka using reindeer. Reindeer is a special northern experience for both domestic and foreign tourists – in nature or on a plate. The living reindeer herding culture is an invaluable source of these experiences.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 27.2.2019
Kymmenes sirkumpolaarinen maatalouskonferenssi
New thinking about local agriculture in the circumpolar Arctic
– Best practices, innovations and perspectives
13.-15. maaliskuuta 2019
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
Rovaniemi
Konferenssi on kymmenes Circumpolar Agriculture Association (CAA) –yhdistyksen puitteissa järjestettävä kansainvälinen konferenssi. Se on suunnattu pohjoisen maatalouden ja luonnontuotealan parissa työskenteleville tutkijoille, käytännön toimijoille, päätöksentekijöille, hallinnoijille, opettajille ja opiskelijoille. Konferenssi tuo esille uudenlaista ajattelua ja ruohonjuuritason lähestymistapaa pohjoisten alueiden maatalouteen, elintarviketuotantoon ja maaseudun kehittämiseen. Tavoitteena on tehdä näkyväksi ja keskustella, mitä kaikkea sirkumpolaarinen maatalous on, mikä on sen merkitys eri alueilla ja millaista uutta ajattelua tarvitaan vastaamaan sen ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden teeman mukaisesti konferenssissa painotetaan YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita. Konferenssissa kartoitetaan muun muassa parhaita käytäntöjä ja kestäviä ratkaisuja eläimiin ja kasveihin liittyvien resurssien käytössä, maatiaisrotujen elvyttämisessä, porotaloudessa, pienimuotoisessa maataloudessa ja luonnontuotealalla. Konferenssissa tuodaan esille arktisten elintarvikkeiden korkeaa laatua, niiden paikallista hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi keskustellaan elintarviketurvan ja -kestävyyden merkityksestä eri alueilla ja eri maissa. Konferenssin virallinen kieli on englanti.
Konferenssin pääjärjestäjiä ovat Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luonnonvarakeskus (LUKE). Muita järjestäjiä ovat ProAgria Lappi, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin liitto, Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus.
 Alustava ohjelma:
12.3. noin klo 15.00 Konferenssia edeltävä vierailu porotilalle
13.3. Kutsupuhujien ja osallistujien esityksiä
Arctic Deli -markkinat
Rovaniemen kaupungin vastaanotto illalla
14.3. Kutsupuhujien ja osallistujien esityksiä
Paneelikeskustelu
Konferenssin illallinen
15.3. Arktinen biotalous -retki Itä-Lapissa (koko päivä)
Lisää tietoa: www.ulapland.fi/CAC2019
Linkit ilmoittautumista ja abstraktien lähettämistä varten ovat avoinna konferenssin internetsivuilla.
Lisätietoja:   Päivi Soppela, puheenjohtaja, Circumpolar Agriculture Association, paivi.soppela(at)ulapland.fi, puh. +358 400 138 805
Paula Tulppo, konferenssin sihteeri, paula.tulppo(at)ulapland.fi, puh. +358 40 484 4379
Julkaisija: Aarre Jortikka - 23.8.2018
Juhlaporoparlamentti -kuvia
Oheisen linkki kautta voit tutustua valokuvaaja Samu Rötkösen juhlaporoparlamentissa ottamiin kuviin.
www.samurotkonen.com/Poroparlamentti2018/n-8q4NWd
Julkaisija: Aarre Jortikka - 15.6.2018
70. Juhlaporoparlamentti 7.6.2018
SantaPark, Tarvantie 1, Rovaniemi.
Ohjelma:
klo 12.00 Juhlaparlamentin avaus
klo 12.10 Valtiovallan tervehdys – Jari Leppä, MMM
klo 12.20 Puheenjohtajan tervehdys – Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys
klo 12.30 Ansio- ja kunniamerkkien jako
Kahvitauko
klo 13.45 Met: Poronhoitoa sukupolvien ketjuissa
klo 14.45 Nätti-Jussi tarinoi
klo 15 päivätilaisuus päättyy
klo 18-21 Yksityistilaisuus kutsuvieraille
klo 21-02 Parlamenttitanssit, SantaPark
Jarkko Honkanen &Taiga
liput ovelta 20€ (avoin kaikelle kansalle).
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.4.2018
Poro on suomalaisten suosiossa
Kantar TNS Agri Oy selvitti kyselytutkimuksella (n=1161) maaliskuussa 2018 suomalaisten mielikuvia, tuntemuksia ja asenteita poroon ja poronhoitoon liittyen. Kyselyn otanta suhteutettiin asukaslukuun eri puolilla Suomea.
Klikkaamalla kuvaa näet kaavion suuremmassa koossa!
Julkaisija: Aarre Jortikka - 16.3.2018
Poronhoito ja maatalous
Viljelijähaastatteluiden raportti PDF-tiedostona (PDF 1953 kt).
Paliskuntain yhdistys
Julkaisija: Aarre Jortikka - 28.2.2018
Mitä teen, jos löydän kuolleen poron?
Porolla on poronhoitoalueella vapaa laidunnusoikeus: porot siis liikkuvat vapaasti luonnossa. Niinpä luonnosta voi myös löytyä eri syistä kuolleita tai loukkaantuneita poroja. Ilmoitathan loukkaantuneesta porosta aina alueen poroisännälle tai jos muuta yhteystietoa ei ole saatavilla, hätäkeskukseen. Monet paliskunnat maksavat kuolleesta tai loukkaantuneesta porosta ilmoittavalle pienen korvauksen vaivanpalkaksi.
Jos löydät kuolleen poron, toimi näin:
1. Paina paikka mieleesi mahdollisimman tarkasti. Jos käytössäsi on paikannuslaite, tallenna löytöpaikan koordinaatit.
2. Merkitse paikka jotenkin, esimerkiksi puun oksaan sidotulla pussilla.
3. Mikäli mahdollista, ota raadosta kuva. Jos raadossa on havaittavia merkkejä kuolinsyystä (esimerkiksi raatelujälkiä), kuvaa ne mahdollisimman tarkasti.
4. Ilmoita löydöstä mahdollisimman pian paliskunnan poroisännälle (tai halutessasi vaikka tutulle alueen poromiehelle).
Huomaathan, että poron korvia, pilttoja tai pantoja ei saa ottaa raadosta mukaan, jollei näin ole erikseen sovittu etukäteen asianosaisen poroisännän kanssa. Poromiehet käyvät ilmoituksen saatuaan tutkimassa tapauksen.
Paliskuntien rajat ja poroisäntien yhteystiedot:
https://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/paliskuntakartat
https://paliskunnat.fi/py/poroisannat
Julkaisija: Aarre Jortikka - 25.9.2017
Polura-koulutuspäivien materiaalit
Poro- ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain rahoitusten haut avautuivat toukokuussa 2017 ja rahoituksiin liittyen järjestettiin laaja koulutuskiertue elo-syyskuussa koko poronhoitoalueella. Koulutuksissa kerrottiin kattavasti uuden rahoituslain muutoksista, uusista mahdollisuuksista ja vastattiin rahoitukseen liittyviin kysymyksiin. Koulutuspäivissä käytiin läpi myös poroelinkeinon verotuksen perusteet ja ajankohtaiset Mela-asiat.
Porotalousesite (Mavi)
Täältä löydät koulutuspäivien materiaalit:
Mela – Ajankohtaista Mela-turvasta (PDF)
ELY – Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain (986/2011) koulutuskierros 2017 (PDF)
Investointitukiesite nuorten tuki (PDF)
Julkaisija: Aarre Jortikka - 8.9.2017
Maaseutuvirasto: Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukien haku avautuu – kaikki hakemukset Lapin ELY-keskukseen
Maaseutuviraston tiedote: 17.5.2017
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajat voivat tästä päivästä lähtien hakea investointi- ja aloitustukia Lapin ELY-keskuksesta. Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea haetaan lomakkeella 3549, investointitukea lomakkeella 3561, luottolupausta lomakkeella 3549L ja valtiontakausta lomakkeella 3562. Lomakkeet ovat saatavilla osoitteesta: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/Sivut/poro_ja_luontaiselinkeinojen_tuet.aspx
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen haku on alkuvaiheessa mahdollista vain paperilomakkeilla. Myöhemmin haku on mahdollista tehdä sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa.
Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään tukijaksoittain. Nyt käynnistyvä tukijakso päättyy 15.9. Päätöstenteko alkaa aikaisintaan 16.9. ja tukien maksu aikaisintaan vuodenvaihteessa.
Kolttalain mukaisten tukien haku aukeaa ensi viikolla.
Aloitustukia voi taas hakea
Uutta aloitustuessa on, että tilanpidon voi aloittaa omalla vastuulla heti, kun aloitustukihakemus on tullut Lapin ELY-keskukseen vireille. Tukea on haettava ennen kuin hakija täyttää 41 vuotta.
Uutena tukimuotona alle 40-vuotiaalle poronomistajalle, jolla on 50–79 eloporoa, voidaan myöntää tukea porojen ja maastoajoneuvojen hankintaan. Tuen saadakseen hakijan tulee sitoutua tekemään 60 paliskunnan hyväksymää työpäivää kolmen poronhoitovuoden aikana.
Kelkka- ja mönkijäavustuksiin muutoksia
Kelkkainvestointiin tukea voidaan myöntää kolmen vuoden välein, jos hakija on tehnyt poronhoitovuosittain 45 paliskunnan hallituksen hyväksymää työpäivää. Mönkijäinvestointeihin voidaan myöntää tukea neljän vuoden välein, jos hakija on tehnyt poronhoitovuosittain 30 paliskunnan hallituksen hyväksymää työpäivää. Muutoin tukea voidaan myöntää viiden vuoden välein.
Investointia suunnittelevan hakijan kannattaa huomioida, että investointia ei voi aloittaa ennen kuin ELY-keskus on tehnyt asiasta tukipäätöksen. Esimerkiksi lopullista hankintaa ei voi tehdä ennen tukipäätöksen saamista.
Valtiontakaus haettavissa ensimmäistä kertaa
Valtiontakausta voi nyt ensimmäistä kertaa hakea myös porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Aikaisemmin tätä mahdollisuutta ei ole ollut. Valtiontakausta voi saada luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamiseen, porojen hankintaan ja asuntorakentamiseen.
Valtiontakaus myönnetään normaalin pankkilainan täytetakauksena. Valtiontakaus voi olla 30 % tuettavan toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Samaan kohteeseen mahdollisesti myönnettävä avustus otetaan huomioon takauksen määrästä päätettäessä.
Aikaisempaan rahoituslakiin verrattuna vapaaehtoinen velkajärjestely on poistunut eikä tukea enää myönnetä maanhankintaan, aloitustukea lukuun ottamatta.
Lisätietoja Lapin ELY-keskuksesta:
Porotalousasiantuntija
Päivi Kainulainen
0295 037 038
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Julkaisija: Aarre Jortikka - 17.5.2017
