Paliskuntain yhdistys on porotalouden ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Yhdistyksen toiminta-alue on poronhoitoalue ja se saa toimintavaransa valtion talousarviosta.
Etsimme toiminnanjohtajaa
viiden vuoden määräajaksi kaudelle 16.8.2025–15.8.2030
Valittavalta henkilöltä edellytetään:
– Poronhoidon ajankohtaisten asioiden tuntemusta
– Muuta poronhoidon tuntemusta
– Ylempää korkeakoulututkintoa
– Sujuvaa suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa
– Johtamiskokemusta, erityisesti kokemusta henkilöstöjohtamisesta
Eduksi voidaan katsoa:
– Muu kielitaito, erityisesti saamenkielet ja skandinaaviset kielet
– Tieteellinen jatkotutkinto
– Kansallinen ja EU-tason kokemus viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä
– Muu hakijan esiin tuoma toiminnanjohtajan tehtävässä hyödyllinen erityisosaaminen
Hakemuksen liitteeksi pyydetään laaja ansioluettelo sekä maksimissaan 1 000 sanan mittainen näkökulmakirjoitus poronhoidon ajankohtaisista kysymyksistä. Hakijan tulee esittää myös palkkatoivomus.
Hakemuksessa tulee nimetä vähintään kaksi suosittelijaa ja ilmoittaa heidän yhteystietonsa mahdollista yhteydenottoa varten.
Työ alkaa perehdytyksellä 1.8.2025 ja varsinaisen toimenkuvan mukaisena 16.8.2025. Työssä on 6 kk:n koeaika.
Työntekopaikka on Rovaniemi. Työssä on etätyömahdollisuus, mutta työn alkuvaiheessa ja muiden työntekijöiden vaihtumisen yhteydessä edellytetään läsnäoloa Rovaniemen toimipaikassa.
Hakemukset pyydetään toimittamaan 25.4.2025 klo 16 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(et)paliskunnat.fi (aihekenttään teksti ”Toiminnanjohtaja”) tai postitse osoitteeseen:
Paliskuntain yhdistys, ”Toiminnanjohtaja”, PL 8168, 96101 Rovaniemi.
Rekrytointi toteutetaan anonyymina. Emme palauta hakemuspapereita.
Toimeen valitulle tehdään työhöntulotarkastus koeajan aikana.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Matti Riipi, 040 706 6832 tai toiminnanjohtaja Anne Ollila, 016 331 6000.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 21.3.2025
Press release 14.11.2024
Encountering reindeer on the roads –
Please don’t become a road hazard
Reindeer are magical animals to many visitors in Lapland. Thousands of people travel from all over the world to see them. Early winter is also a busy season in reindeer herding. Reindeer are migrating between their seasonal grazing areas, which are also punched through by roads. Hence, reindeer are a common sight on roadsides in autumn and early winter.
https://www.youtube.com/watch?v=Ap0iDbYYKf0
Sometimes the salting of roads because of ice, sleet, and freezing drizzle also attracts reindeer to the roads. Winter causes dangerous road conditions already as such, travelers can unknowingly add to this by stopping in the middle of the road to photograph reindeer.
In northern Finland, 4 000-5 000 reindeer injuries are caused by train and car traffic every year, mainly during October, November and December. Roads fragment habitats and animals do not naturally know how to avoid vehicles. The vast majority of damages and unnecessary suffering to animals could be avoided by responsible driving, comments Sanna Hast from the Reindeer Herders’ Association.
Stop only at a safe place
The most important factor in reducing the number of reindeer accidents is driving behavior.
Photographing scenery or reindeer can be tempting, but always look for a safe place to stop before doing this, Hast continues and reminds all drivers to “pay attention to traffic and possible animal crossings particularly in the quieter roads of Lapland. During the polar night, driving hours can be in low light, it might be necessary to reduce your driving speed. Statistically dusk and dawn are the most accident-prone times.”
The driver is not liable
Despite efforts of avoiding accidents, sometimes they happen nonetheless. In this situation Hast wants to remind travelers, to always call the emergency number 112. Even if the reindeer is hit only lightly, it is likely hurt. The driver or owner of the car is not liable for compensation for an injured or dead reindeer. Injuries caused by a reindeer accident are covered by the vehicle’s motor insurance. The Finnish Motor Insurers’ Centre compensates the reindeer killed in the traffic accident.
If an accident involving a reindeer occurs – Call 112
– Prohibit extra damages and take the reflective triangle to the road at least 100 meters from the car to warn others. Make sure to call 112 and give first aid if people are injured.
– Put down the reindeer or find a person who will do it for you.
– Call 112 even if you hit the reindeer mildly. Even if the reindeer continues, it is likely that it is hurt. Do not leave the animal to suffer.
– Move the carcass to the side of the road and mark it clearly.
– Inform your insurance company if there have been damages to persons or car.
For more information:
Reindeer Herders’ Association
https://paliskunnat.fi/reindeer-herders-association/reindeer-damages/traffic-damages/
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Muutokseen sopeutuminen on elinehto – tuoretta tutkimustietoa Suomen, Ruotsin ja Norjan poronhoidosta
Tuore tutkimusjulkaisu tuo esille porotalouden historiaa ja merkitystä sekä elinvoimaisen poronhoidon tarpeita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Vuosina 2016–2021 oli käynnissä laaja pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö ReiGN, (”Reindeer husbandry in a Globalizing North”), jossa tarkasteltiin monen tieteenalan voimin poronhoitoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeen rahoittaja oli NordForsk. Vuonna 2022 julkaistiin tutkimuksen tuloksista kirja, joka antaa kattavan kuvan porotalouden tilasta eri pohjoismaissa. Kirja ”Reindeer Husbandry and Global Environmental Change – pastoralism in Fennoscandia” on avoimesti saatavilla:
https://doi.org/10.4324/9781003118565.
Englanninkielisestä kirjasta on nyt koostettu yleistajuiset tiiviit raportit suomen, pohjoissaamen, norjan, ja ruotsin kielillä. Raportit antavat kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen kuvan vuosisatoja vanhan elinkeinon nykytilasta, vertaillen eri maita ja nostaen esiin myös poronhoidon yhteisiä tekijöitä, esimerkiksi poron, poronhoitajan ja laidunten välisen katkeamattoman yhteyden. Lukijalle avautuu konkreettisella tavalla, miten ilmastonmuutos ja porojen laidunmaiden jatkuva väheneminen sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat porotalouteen ja millaisia haasteita niistä aiheutuu.
Raportti on suunnattu poronhoitoalueen maankäyttäjille, viranomaisille ja päätöksentekijöille, joita luonnonvarojen hallinta, ilmasto- ja ympäristöasiat tai muut porotalouteen ja poronhoitoon liittyvät asiat koskevat. Tiivistelmä palvelee etenkin porotalouden sidosryhmiä, jotka kaipaavat nopeasti omaksuttavaa tietoa elinkeinon nykytilasta – ja myös poronhoidosta kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja asukkaita.
Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (Suomesta Luonnonvarakeskuksesta, Lapin yliopiston Arktiselta keskukselta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Oulun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoilta, Ilmatieteen laitokselta ja Suomen riistakeskuksesta). Suomenkielisen raportin käännöksen ovat tarkistaneet Sanna Hast (Paliskuntain yhdistys), Jouko Kumpula ja Antti Pekkarinen (Luonnonvarakeskus) sekä Sirpa Rasmus ja Minna Turunen (Lapin yliopiston Arktinen keskus).
Linkki materiaaliin suomeksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7783/8357
Pohjoissaameksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7644/8309
Ruotsiksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7348/7798
Norjaksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7409/7865
Julkaisija: Aarre Jortikka - 22.10.2024
MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.5.2024 klo 10
Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti
Pedot ovat luonnollinen osa ekosysteemiä. Petojen ja ihmisten yhteiselo vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja onnistunutta kannanhallintaa. Ilman niitä petojen alati kasvavasta määrästä ja rohkeammaksi käyvästä käyttäytymisestä tulee väistämättä ongelma. Suomessa on käynyt näin. Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti.
Petokantojen suojelun perustaksi tarkoitetuissa lajikohtaisissa kannanhoitosuunnitelmissa tavoitteena on ollut poronhoitoalueen petokannan vakioiminen tasolle, jolla petotuhot ovat kohtuullisia ja poronhoidon jatkuminen alueen perinteisenä elinkeinona ja kulttuurina on turvattu. Poronhoitoalueen petokantoja ei ole ollut tarkoituksena kasvattaa, mutta näin on kuitenkin käynyt.
Petokantojen kasvun vääjäämättömänä seurauksena myös petojen tappamien porojen määrä ja petotuhoalueiden laajuus ovat kasvaneet. Paikoitellen tilanne on romahduttanut porokannat ja tehnyt luontaisen kannan ylläpidon mahdottomaksi. Porokantojen romahtamisesta kärsivä alue laajenee vuosi vuodelta, eteläiseltä poronhoitoalueelta kohti pohjoista.
Kestämätön petopolitiikka nakertaa poronhoidon juuria: mahdollisuuksia tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen laidunten käyttöön sekä hyvinvoivan poroelon jalostukseen.
– Nykytilanne aiheuttaa poronhoitajille jatkuvaa pelkoa, surua ja huolta tulevaisuudesta. Petojen raanakoiksi repimien kituvien porojen jatkuva etsiminen ja löytäminen on aidosti sydäntä raastavaa työtä. Kun porot kärsivät, kärsii myös poronhoitaja, kommentoi tilannetta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Talouden näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan pääomaa: poroja, jotka tuottavat aikanaan uusia poroja. Kulttuurin näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan uskoa tulevaan ja vaarantavat näin kulttuurin siirtymisen tuleville sukupolville. Ratkaisuna epäonnistuneen kannanhallinnan aikaansaamiin massiivisiin petotuhoihin pidetään yleisesti valtion maksamia vahingonkorvauksia. Korvaukset ovat kuitenkin vain laastaria vuotavaan haavaan.
Pedot tappavat vuosittain noin 30 000 poroa. Näistä löytyy keskimäärin viidennes. Etenkin lumettoman ajan hävikki on mittavaa. Petotuhojen korvaukset hipovat kymmentä miljoonaa euroa. Korvausmääräraha on toistuvasti alimitoitettu, mistä johtuen korvaukset maksetaan tyypillisesti leikattuna ja keskimäärin reilun vuoden viiveellä vahinkotapahtumasta. Leikatun osuuden maksamisesta päätetään lisätalousarvioissa ja maksamattakin saatetaan jättää.
Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous, Poroparlamentti, nostaakin tänä vuonna pöydälle pedot. Poroparlamentti kutsuu koolle poronhoidon ammattilaiset, valtionhallinnon, tutkijat, poliitikot, luonnonsuojelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan petopolitiikan tilasta ja ongelmien mahdollisista ratkaisuista Suomessa. [linkki ohjelmaan]
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 040 199 1066
Poroparlamentin puhujat ja paneelikeskustelijat ovat median tavattavissa ma 3.6 ohjelman jälkeen n. klo 16:45
Julkaisija: Aarre Jortikka - 30.5.2024
Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10
Vihreä siirtymä avaamassa Lappiin kaivossotien aikakauden
Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.
Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.
”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.
Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.
Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.
”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 12.4.2023
Tiedote 4.4.2023
Lappi ei halua olla Euroopan energiareservaatti
Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.
Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.
Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.
Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.
”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.
Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.
Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.
Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.4.2023
Tiedote 30.3.2023
Metsätalouden negatiiviset vaikutukset poronhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen tunnetaan heikosti
Luontokato on globaali ilmiö, joka näkyy Suomessa eritoten metsäluonnon köyhtymisenä. Suomi on talousmetsien maa, eikä monimuotoisuus kukoista nuorissa, tasaikärakenteisissa, yhden valtapuulajin puuviljelmissä.
Pohjois-Suomessa metsärakenteen muutos luonnontilaisista metsistä nuoriksi talousmetsiksi on ollut suurin yksittäinen poronhoitoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Vanhat metsät ovat huvenneet lähes olemattomiin ja siinä samassa porojen talvilaitumet. Isossa osassa poronhoitoaluetta on tämän takia ollut pakko turvautua talviaikaiseen porojen lisäruokintaan.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Kävi ilmi, että metsätalouden kytkökset poronhoidon toimintaedellytyksiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tunnetaan heikosti.
Suomalaisten asenteet metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen ovat kuitenkin valveutuneet. Tärkeysjärjestyksessä monimuotoisuudesta huolehtiminen asetetaan jopa taloudellisen tuottavuuden edelle. Samaa asenneilmapiiriä tukee se, että Lapin metsätalouden kestävyydestä on laajalti epätietoisuutta ja hakkuiden lisäämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.
Suojelun lisäämisen kannalla on merkittävä osa kaikista vastaajista. Lappilaisissa suojelun lisääminen jakaa mielipiteet, mikä on ymmärrettävää, sillä Lapissa on laajoja suojelualueita jo nykyiselläänkin. Pelkästään suojelun lisääminen yksittäisillä alueilla on myös isossa kuvassa riittämätön ratkaisu niin luonnon monimuotoisuuden kuin poronhoidonkin kannalta. Talousmetsien käsittelymenetelmien muutos nousee merkitsevämpään rooliin.
”Suomalaisten asenteet heijastelevat hyvin sitä, että Suomi on sitoutunut EU:ssa luontokadon pysäyttämiseen ja ennallistamistavoitteisiin. Suojelualueiden ohella talousmetsissä on kyettävä nykyistä paremmin turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuus. Samalla paranisivat poronhoidon toimintaedellytykset. Vaikka muutos metsissä ei tapahdu hetkessä, metsätalouskäytäntöjen muuttamisen myötä, voimme saada metsät vähitellen takaisin metsiksi.” kommentoi kyselyn tuloksia Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
Tulokset tuulivoiman ja kaivosten osalta julkaistaan tulevien viikkojen aikana.
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Kuvat
Kuva: Hakkuu ja maanmuokkaus
Kuva 1: Suomalaiset tuntevat heikosti metsätalouden negatiivisen vaikutuksen poronhoitoon.
Kuva 2: Suomalaiset haluavat vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta.
Kuva 3: Metsätalouden kestävyyteen Lapissa suhtaudutaan varauksella.
Kuva 4: Metsien lisäsuojelu saa kannatusta suomalaisten keskuudessa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 30.3.2023
ELY tiedottaa 23.3.2023
Porotalouden investointi- ja aloitustukia voi nyt hakea
Lapin ELY-keskus järjesti koulutustilaisuuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuista 14.4.2023. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa ELY-keskuksen Youtube-kanavalta.
- Tallenne (youtube.com), katsottavissa 2.5.2023 saakka
- Esitysmateriaali (pdf)
Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.
Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.
Investointituki elinkeinon harjoittajille
Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.
ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.
Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.
Aloitustuki nuorelle elinkeinon harjoittajalle
Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.
Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.
Tuen hakeminen
Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:
16.4.-15.6.2023
16.6.-15.9.2023
16.9.2023-15.1.2024
Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.
Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.
Lue lisää:
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)
Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)
Päivi Kainulainen
Porotalousasiantuntija
Julkaisija: Aarre Jortikka - 23.3.2023
Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana
Katso video: Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana.
Mitä sinä voit tehdä?
Jaa tietoa: ”Onko vihreässä siirtymässä tilaa oikeudenmukaisuudelle?”
Oikeudenmukainen siirtymä – NYT
Julkaisija: Aarre Jortikka - 22.3.2023
Tiedote 21.3.2023
Suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta edellyttävät siltä oikeudenmukaisuutta
Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.
Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.
Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.
”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 016 331 6000 (Keskuspuhelin)
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kuva 1. Suomalaiset arvostavat pohjoisen ainutlaatuista luontoa ja toivoisivat sitä vaalittavan nykyistä paremmin.
Kuva 2. Porohoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se halutaan säilyttää.
Kuva 3. Poronhoito nähdään Lapin tunnetuimpana kulttuurisena erityispiirteenä.
Kuva 4. Poronhoidon ei tule väistyä kaivosten tai tuulivoiman tieltä.
Kuva 5. Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 21.3.2023
