PY-hallitus kaudelle 2024–2026
Puheenjohtaja Matti Riipi, Sattasniemen paliskunta, Sodankylän merkkipiiri
Varapuheenjohtaja Antti Äärelä, Lapin paliskunta, Sodankylän merkkipiiri
Hallituksen jäsenet:
Niko Kustula Inarin mp
Ilkka Kutuniva Pallastunturin mp
Antti Koskela Kittilän mp
Jari Hannula Sodankylän mp
Ensio Pirttilä Keminkylän mp
Pasi Oinas Sallan mp
Janne Mustonen Raudanjoen mp
Matti Holster Läntinen mp
Seppo Hirvonen Itäkemijoen mp
Urho Väisänen Kuusamon mp
Mika Käsmä Pudasjärven mp
Ensio Keränen Kainuun mp
Edustajainkokous linjasi, että hallituksen kokoonpanoa voidaan tarkastella uudelleen, mikäli hallitustyöstä ulos jättäytyneet paliskunnat/merkkipiirit toivovat näin tehtävän.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 8.6.2023
Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10
Vihreä siirtymä avaamassa Lappiin kaivossotien aikakauden
Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.
Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.
”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.
Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.
Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.
”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 12.4.2023
Tiedote 4.4.2023
Lappi ei halua olla Euroopan energiareservaatti
Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.
Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.
Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.
Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.
”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.
Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.
Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.
Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.4.2023
Tiedote 30.3.2023
Metsätalouden negatiiviset vaikutukset poronhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen tunnetaan heikosti
Luontokato on globaali ilmiö, joka näkyy Suomessa eritoten metsäluonnon köyhtymisenä. Suomi on talousmetsien maa, eikä monimuotoisuus kukoista nuorissa, tasaikärakenteisissa, yhden valtapuulajin puuviljelmissä.
Pohjois-Suomessa metsärakenteen muutos luonnontilaisista metsistä nuoriksi talousmetsiksi on ollut suurin yksittäinen poronhoitoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Vanhat metsät ovat huvenneet lähes olemattomiin ja siinä samassa porojen talvilaitumet. Isossa osassa poronhoitoaluetta on tämän takia ollut pakko turvautua talviaikaiseen porojen lisäruokintaan.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Kävi ilmi, että metsätalouden kytkökset poronhoidon toimintaedellytyksiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tunnetaan heikosti.
Suomalaisten asenteet metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen ovat kuitenkin valveutuneet. Tärkeysjärjestyksessä monimuotoisuudesta huolehtiminen asetetaan jopa taloudellisen tuottavuuden edelle. Samaa asenneilmapiiriä tukee se, että Lapin metsätalouden kestävyydestä on laajalti epätietoisuutta ja hakkuiden lisäämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.
Suojelun lisäämisen kannalla on merkittävä osa kaikista vastaajista. Lappilaisissa suojelun lisääminen jakaa mielipiteet, mikä on ymmärrettävää, sillä Lapissa on laajoja suojelualueita jo nykyiselläänkin. Pelkästään suojelun lisääminen yksittäisillä alueilla on myös isossa kuvassa riittämätön ratkaisu niin luonnon monimuotoisuuden kuin poronhoidonkin kannalta. Talousmetsien käsittelymenetelmien muutos nousee merkitsevämpään rooliin.
”Suomalaisten asenteet heijastelevat hyvin sitä, että Suomi on sitoutunut EU:ssa luontokadon pysäyttämiseen ja ennallistamistavoitteisiin. Suojelualueiden ohella talousmetsissä on kyettävä nykyistä paremmin turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuus. Samalla paranisivat poronhoidon toimintaedellytykset. Vaikka muutos metsissä ei tapahdu hetkessä, metsätalouskäytäntöjen muuttamisen myötä, voimme saada metsät vähitellen takaisin metsiksi.” kommentoi kyselyn tuloksia Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
Tulokset tuulivoiman ja kaivosten osalta julkaistaan tulevien viikkojen aikana.
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Kuvat
Kuva: Hakkuu ja maanmuokkaus
Kuva 1: Suomalaiset tuntevat heikosti metsätalouden negatiivisen vaikutuksen poronhoitoon.
Kuva 2: Suomalaiset haluavat vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta.
Kuva 3: Metsätalouden kestävyyteen Lapissa suhtaudutaan varauksella.
Kuva 4: Metsien lisäsuojelu saa kannatusta suomalaisten keskuudessa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 30.3.2023
Tiedote 28.3.2023
Koiran kanssa keväthangilla – muistathan koiran kiinnipidon
Aurinkoiset kevätpäivät ja pääsiäinen tuovat ihmiset sankoin joukoin nauttimaan ulkoilusta mökeillä ja maastossa. Parhaiten pohjoisen luonnosta ja siellä liikkumisesta voi nauttia, kun huomioi porot ja muut eläimet. Etenkin koirien kanssa on välttämätöntä noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta. Koirien lakisääteinen kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun alussa ja koirien pitäminen irti on lähtökohtaisesti kielletty. Kiinnipitoajan tarkoituksena on turvata poroille ja muille luonnoneläimille kipeästi kaivattua rauhaa niiden lisääntymisaikana.
Tilastoimme vuosittain koirien poroille aiheuttamia vahinkoja. Viime vuoden tilastoissa vahinkojen kokonaismäärä jäi hieman aiempia vuosia alemmaksi, mutta esiin nousi huolestuttavasti kevätaikaisten vahinkomäärien kasvu. Vuonna 2022 vahinkoja ilmoitettiin koirien kiinnipitoajalta yhteensä 17, joista 11 ajoittui huhtikuulle. Kiinnipitoajalla sattuneissa vahingoissa kuoli tai jouduttiin lopettamaan 22 poroa. Osa vahingoista jää myös löytymättä porojen ollessa vapaana maastossa. Kevätaikaisia vahinkoja on pääosin aiheutunut siitä, että koiraa on ulkoilutettu irti tai se on karannut.
On erittäin tärkeää, että koirien irti pitoa sääteleviä lakeja noudatetaan. Esimerkiksi porotokkaan vapaana ryntäävä koira voi aiheuttaa hetkessä jopa kymmenien tuhansien eurojen vahingon pelkästään säikyttämällä porot pakenemaan, koska kantaville vaatimille aiheutuu loppukeväästä keskenmenoja stressin ja ylimääräisen rasituksen seurauksena. Olethan siis huolellinen ja nautit luonnosta koirakaverisi kanssa aina vastuusi tuntien. Mikäli koirasi karkaa, asiasta on hyvä ilmoittaa alueen poroisännälle. Poroisäntien yhteystiedot löytyvät Paliskuntain yhdistyksen nettisivuilta.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 28.3.2023
ELY tiedottaa 23.3.2023
Porotalouden investointi- ja aloitustukia voi nyt hakea
Lapin ELY-keskus järjesti koulutustilaisuuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuista 14.4.2023. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa ELY-keskuksen Youtube-kanavalta.
- Tallenne (youtube.com), katsottavissa 2.5.2023 saakka
- Esitysmateriaali (pdf)
Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.
Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.
Investointituki elinkeinon harjoittajille
Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.
ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.
Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.
Aloitustuki nuorelle elinkeinon harjoittajalle
Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.
Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.
Tuen hakeminen
Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:
16.4.-15.6.2023
16.6.-15.9.2023
16.9.2023-15.1.2024
Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.
Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.
Lue lisää:
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)
Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)
Päivi Kainulainen
Porotalousasiantuntija
Julkaisija: Aarre Jortikka - 23.3.2023
Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana
Katso video: Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana.
Mitä sinä voit tehdä?
Jaa tietoa: ”Onko vihreässä siirtymässä tilaa oikeudenmukaisuudelle?”
Oikeudenmukainen siirtymä – NYT
Julkaisija: Aarre Jortikka - 22.3.2023
Tiedote 21.3.2023
Suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta edellyttävät siltä oikeudenmukaisuutta
Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.
Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.
Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.
”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 016 331 6000 (Keskuspuhelin)
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kuva 1. Suomalaiset arvostavat pohjoisen ainutlaatuista luontoa ja toivoisivat sitä vaalittavan nykyistä paremmin.
Kuva 2. Porohoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se halutaan säilyttää.
Kuva 3. Poronhoito nähdään Lapin tunnetuimpana kulttuurisena erityispiirteenä.
Kuva 4. Poronhoidon ei tule väistyä kaivosten tai tuulivoiman tieltä.
Kuva 5. Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 21.3.2023
Paliskuntain yhdistys vetoaa kelkkailijoihin: Pysythän reitillä
Kevättalvi ja hyvät lumiolosuhteet tuovat ihmiset sankoin joukoin nauttimaan ulkoilusta poronhoitoalueelle. Pyydämme kelkkailijoita nauttimaan pohjoisen luonnossa liikkumisesta porot ja muut eläimet huomioiden.
Suomessa moottorikelkalla ei saa liikkua maastossa ilman maanomistajan lupaa. Metsähallituksen myöntämä uralupa ei anna oikeutta ajaa reittien ja urien ulkopuolella. Metsähallituksen myöntämä kuntalaisten lumipeitteisen ajan maastoliikennelupa Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä ei oikeuta umpilumen crossailuun ja moottorikelkkaralleihin, vaan ainoastaan välttämättömissä asioissa liikkumiseen. Poronhoitolaki kieltää porojen häirinnän ja sen rikkominen voi johtaa sakkoihin.
Reittien ulkopuolinen, luvaton kelkkailu on huolestuttavasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Tänä vuonna luvaton kelkkailu reittien ulkopuolella umpihangessa on aiheuttanut jo ongelmia mm. Enontekiöllä.
On erittäin tärkeää, että kelkkailua sääteleviä lakeja noudatetaan. Reittien ulkopuolella ajaminen tekee maastoon uusia jälkiä, joita pitkin porot voivat siirtyä pitkiäkin matkoja väärille alueille. Alueelle koottu porotokka voi myös hajota. Näistä aiheutuu poronhoitajille työtä ja ylimääräisiä kustannuksia. Talvi on pohjoisessa eläimille aina raskas. Lunta riittää pitkälle kevääseen ja eläimet ovat erityisen herkkiä häiriöille. Esimerkiksi koottuun porotokkaan kelkkaileminen tai porojen säikyttely maastossa voi aiheuttaa hetkessä kymmenien tuhansien eurojen vahingon jo pelkästään säikyttämällä porot pakenemaan raskaassa lumessa, jolloin kantaville vaatimille voi tulla keskenmenoja.
Olethan siis vastuullinen ja ajat vain sallituilla reiteillä.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
puhelin 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 8.3.2023
Tiedote 16.1.2023
Poronhoito ja tuulivoima-ala tekevät uraauurtavaa yhteistyötä parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi
Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Poronhoito perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen ja laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Muut maankäyttömuodot ovat uhka poronhoidon tulevaisuudelle, sillä ne vähentävät ja pirstovat laidunalueita ja häiritsevät laidunrauhaa. Samaan aikaan tarve lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia sähköntuotantoa luovat kovan paineen sijoittaa tuulivoimaa koko Suomen alueelle, myös pohjoiseen poronhoitoalueelle. Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen ja koonneet toimintamallin parhaista käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheissa alkuvaiheen tunnusteluista luvitukseen ja tuotantovaiheen loppuun asti. Vuonna 2023 käytäntöjä jalkautetaan alueellisissa koulutuksissa.
Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.
Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.
Ymmärrys toisen alan toimintatavoista ja prosesseista luo parempaa maaperää poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden kohtaamisille.
“Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.
“Prosessin aikana tuulivoimatoimijat ja poronhoitajat ovat pyrkineet ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Keskusteluyhteyden vahvistaminen poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on tärkeä esimerkki siitä, kuinka yhteisiä ratkaisuja voidaan löytää vaikeistakin lähtökohdista”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.
Vuonna 2023 Akordi järjestää yhdistysten kanssa alueellisia koulutuksia toimintamallin viemiseksi käytäntöön. Koulutukset on tarkoitettu alueilla toimiville tuulivoimatoimijoille, paliskunnille, sekä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaaville toimijoille. Nyt luotua toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla. Yhteistyötä alojen välillä pyritään vahvistamaan edelleen.
Tuulivoiman suunnittelu painottuu tällä hetkellä keskiselle ja eteläiselle poronhoitoalueelle. Toimintamallissa ei ole käsitelty saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.
Linkki julkaisuun:
Lisätiedot:
Marja Anttonen
Porotalousneuvoja
Paliskuntain yhdistys
040 124 7422
marja.anttonen@paliskunnat.fi
Heidi Paalatie
Operatiivinen johtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
040 550 3858
heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi
Jonna Kangasoja
Toimitusjohtaja
Akordi Oy
050 441 2863
jonna@akordi.fi
Julkaisija: Aarre Jortikka - 16.1.2023
