ELY tiedottaa 23.3.2023
Porotalouden investointi- ja aloitustukia voi nyt hakea
Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.
Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.
Investointituki elinkeinon harjoittajille
Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.
ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.
Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.
Aloitustuki nuorelle elinkeinon harjoittajalle
Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.
Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.
Tuen hakeminen
Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:
16.4.-15.6.2023
16.6.-15.9.2023
16.9.2023-15.1.2024
Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.
Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.
Lue lisää:
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)
Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)
Päivi Kainulainen
Porotalousasiantuntija
Julkaisija: Aarre Jortikka - 23.3.2023
Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana
Katso video: Maankäyttöhankkeet porokulttuurin uhkana.
Mitä sinä voit tehdä?
Jaa tietoa: ”Onko vihreässä siirtymässä tilaa oikeudenmukaisuudelle?”
Oikeudenmukainen siirtymä – NYT
Julkaisija: Aarre Jortikka - 22.3.2023
Tiedote 21.3.2023
Suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta edellyttävät siltä oikeudenmukaisuutta
Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.
Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.
Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.
”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 040 199 1066
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kuva 1. Suomalaiset arvostavat pohjoisen ainutlaatuista luontoa ja toivoisivat sitä vaalittavan nykyistä paremmin.
Kuva 2. Porohoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se halutaan säilyttää.
Kuva 3. Poronhoito nähdään Lapin tunnetuimpana kulttuurisena erityispiirteenä.
Kuva 4. Poronhoidon ei tule väistyä kaivosten tai tuulivoiman tieltä.
Kuva 5. Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 21.3.2023
Paliskuntain yhdistys vetoaa kelkkailijoihin: Pysythän reitillä
Kevättalvi ja hyvät lumiolosuhteet tuovat ihmiset sankoin joukoin nauttimaan ulkoilusta poronhoitoalueelle. Pyydämme kelkkailijoita nauttimaan pohjoisen luonnossa liikkumisesta porot ja muut eläimet huomioiden.
Suomessa moottorikelkalla ei saa liikkua maastossa ilman maanomistajan lupaa. Metsähallituksen myöntämä uralupa ei anna oikeutta ajaa reittien ja urien ulkopuolella. Metsähallituksen myöntämä kuntalaisten lumipeitteisen ajan maastoliikennelupa Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä ei oikeuta umpilumen crossailuun ja moottorikelkkaralleihin, vaan ainoastaan välttämättömissä asioissa liikkumiseen. Poronhoitolaki kieltää porojen häirinnän ja sen rikkominen voi johtaa sakkoihin.
Reittien ulkopuolinen, luvaton kelkkailu on huolestuttavasti lisääntynyt viime vuosien aikana. Tänä vuonna luvaton kelkkailu reittien ulkopuolella umpihangessa on aiheuttanut jo ongelmia mm. Enontekiöllä.
On erittäin tärkeää, että kelkkailua sääteleviä lakeja noudatetaan. Reittien ulkopuolella ajaminen tekee maastoon uusia jälkiä, joita pitkin porot voivat siirtyä pitkiäkin matkoja väärille alueille. Alueelle koottu porotokka voi myös hajota. Näistä aiheutuu poronhoitajille työtä ja ylimääräisiä kustannuksia. Talvi on pohjoisessa eläimille aina raskas. Lunta riittää pitkälle kevääseen ja eläimet ovat erityisen herkkiä häiriöille. Esimerkiksi koottuun porotokkaan kelkkaileminen tai porojen säikyttely maastossa voi aiheuttaa hetkessä kymmenien tuhansien eurojen vahingon jo pelkästään säikyttämällä porot pakenemaan raskaassa lumessa, jolloin kantaville vaatimille voi tulla keskenmenoja.
Olethan siis vastuullinen ja ajat vain sallituilla reiteillä.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
puhelin 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 8.3.2023
Tiedote 16.1.2023
Poronhoito ja tuulivoima-ala tekevät uraauurtavaa yhteistyötä parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi
Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Poronhoito perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen ja laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Muut maankäyttömuodot ovat uhka poronhoidon tulevaisuudelle, sillä ne vähentävät ja pirstovat laidunalueita ja häiritsevät laidunrauhaa. Samaan aikaan tarve lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia sähköntuotantoa luovat kovan paineen sijoittaa tuulivoimaa koko Suomen alueelle, myös pohjoiseen poronhoitoalueelle. Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen ja koonneet toimintamallin parhaista käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheissa alkuvaiheen tunnusteluista luvitukseen ja tuotantovaiheen loppuun asti. Vuonna 2023 käytäntöjä jalkautetaan alueellisissa koulutuksissa.
Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.
Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.
Ymmärrys toisen alan toimintatavoista ja prosesseista luo parempaa maaperää poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden kohtaamisille.
“Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.
“Prosessin aikana tuulivoimatoimijat ja poronhoitajat ovat pyrkineet ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Keskusteluyhteyden vahvistaminen poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on tärkeä esimerkki siitä, kuinka yhteisiä ratkaisuja voidaan löytää vaikeistakin lähtökohdista”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.
Vuonna 2023 Akordi järjestää yhdistysten kanssa alueellisia koulutuksia toimintamallin viemiseksi käytäntöön. Koulutukset on tarkoitettu alueilla toimiville tuulivoimatoimijoille, paliskunnille, sekä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaaville toimijoille. Nyt luotua toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla. Yhteistyötä alojen välillä pyritään vahvistamaan edelleen.
Tuulivoiman suunnittelu painottuu tällä hetkellä keskiselle ja eteläiselle poronhoitoalueelle. Toimintamallissa ei ole käsitelty saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.
Linkki julkaisuun:
Lisätiedot:
Marja Anttonen
Porotalousneuvoja
Paliskuntain yhdistys
040 124 7422
marja.anttonen@paliskunnat.fi
Heidi Paalatie
Operatiivinen johtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
040 550 3858
heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi
Jonna Kangasoja
Toimitusjohtaja
Akordi Oy
050 441 2863
jonna@akordi.fi
Julkaisija: Aarre Jortikka - 16.1.2023
TIEDOTE 20.12.2022
Poronhoito jäämässä tuulivoimabuumin alle
Lapin liiton selvitys tuulivoimarakentamisen edellytyksistä maakunnan alueella keskittyy miljoonien eurojen kiinteistöverotuloihin ja sivuuttaa poronhoidolle koituvat kohtuuttomat vaikutukset. Kun Etelä- ja Keski-Lapin viimeiset erämaiset alueet, hiilinielut ja yhtenäiset porolaidunmaat pirstotaan uuden energiantuotannon innossa, on turha puhua enää elinkeinojen yhteensovittamisesta.
Lapin liitto kartoitti tuulivoimalle soveltuvia alueita Keski- ja Etelä-Lapista. Tuuliolosuhteet, asutus, meluohjearvot, puolustusvoimien tutka-alueet sekä arvokkaat virkistys- ja maisema-alueet asettivat selvityksessä reunaehtoja tuulivoimatuotannolle. Poronhoidon reunaehtoja sen sijaan ei otettu esteenä huomioon. 12 selvityksessä esitetyistä 46 kohdealueesta on sellaisia, joille ei voida sijoittaa tuulivoimaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa poronhoidolle. Näihin tulisi suhtautua tuulivoimalle soveltumattomina alueina. Jäljelle jää 34 aluetta, joilla selvitystyötä voidaan jatkaa.
Samanaikaisesti eri vaiheessa olevia tuulivoimahankkeita on käynnissä ympäri Lappia. Tuulivoimaloiden ja niiden tarvitsemien sähkönsiirtolinjojen sekä teiden rakentaminen kaataa metsät ja muuttaa maisemat. Metsät, jotka voisivat toimia Euroopan mittakaavassakin korvaamattomina hiilinieluina.
Nykyaikaiset tuulivoimalat nousevat jopa 300 metrin korkeuteen, hallitsemaan lappilaista maisemaa. Tuulivoimateollisuusalueen elinkaari on vähintään 25 vuotta. Matkailusta elävässä maakunnassa ollaan tekemässä kohtalokkaita virheitä sijoittamalla valosaasteettomiin ympäristöihin teollisuutta, joka muuttaa koko alueen erämaisen luonteen toiseksi. Tila, rauha ja hiljaisuus ovat Lapin kansainvälisen matkailun valtit. Myös poronhoito on niistä riippuvainen sekä osana elinkeinoa ja kulttuuria että osana Lapin matkailun vetovoimaa.
Lapissa tuulivoimatuotanto on välttämätöntä sijoittaa jo rakennetuille alueille, teollisuusalueiden tai valtateiden välittömään läheisyyteen. Kansallisia ohjeistuksia ja lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että rakentaminen jo olemassa olevan muun teollisuuden yhteyteen onnistuu.
Poronhoidon ja monimuotoisen luonnon elintila ovat Lapin vanhimman elinvoimaisen elinkeinon ja lappilaisen luontokulttuurin elämisen ehto. Niitä Lapissa ei ole varaa uhrata edes kiinteistöverotulojen toivossa, vihreän siirtymän politiikan siivittämänä.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
040 723 9966, Sanna Hast
Julkaisija: Aarre Jortikka - 20.12.2022
TIEDOTE 13.9.2022
Hallituksen esitys kaivoslaiksi on avaamassa Pohjois-Suomeen kaivossotien aikakauden
Lappi on laaja maa, sanotaan. Silti monet muistavat erittäin hyvin 2000-luvun alkupuolen paikallisesti ja alueellisesti yhteisöjä repineet metsäsodat. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman hallituksen esityksen kaivoslaiksi oli tarkoitus parantaa paikallisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaivostoiminnan suunnitteluun ja toteutumiseen. Käytännössä lakiesitys lisää eriarvoisuutta, johtaen paitsi julkiseen kamppailuun elintilasta myös pitkiin oikeusprosesseihin.
Kaivoslain toimivuuden arviointiraportissa todetaan: ”Poronhoidon nimenomaista huomioonottamista ja paliskuntien osallisuutta koskevien säännösten soveltamisala olisi paliskuntien yhdenmukaisen aseman saavuttamiseksi lupamenettelyssä laajennettava koskemaan koko poronhoitoaluetta, ei vain sitä suppeampaa erityistä poronhoitoaluetta (Vihervuori 2019).”
Kaivoslakiesityksen pykälässä 38 § eriarvoistaminen tulee näkyväksi: lupamenettelyssä toiminnan vaikutusten selvittäminen ja yhteistyömenettely koskevat vain poronhoitoalueen pohjoisosaa. Suomessa on yhteensä 54 paliskuntaa, joista 34 rajataan ulos 38 §:n säätämistä velvoitteista. Poronhoidon huomioon ottaminen ja paliskuntien yhdenvertainen kohtelu eivät siten toteudu.
Kaivosviranomaisen lupapäätöksissä on välttämätöntä antaa määräykset poronhoidolle aiheutuvien haittojen estämiseksi koko poronhoitoalueella. Kaivoslain mukaisen toiminnan vaikutukset tulee aina selvittää.
Kaivoslakiesitys on yksinkertaisesti oikeustajun vastainen. Se ei ole hyväksyttävissä, eikä sen pohjalta voida rakentaa sopuisasti kaivostoimintaa ikiaikaisille porolaitumille.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
Anne Ollila p. 040 199 1066
Sanna Hast p. 040 723 9966
Julkaisija: Aarre Jortikka - 13.9.2022
MEDIATIEDOTE 16.8.2022
Vastuullisuus kunniaan – Koirilla metsästämisen kausi poronhoitoalueella alkaa. Paliskunnat toivovat vähemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Karhun ja vesilintujen pyynnin aloitus on monille vuoden odotetuin kohokohta. Kun elokuun 20. päivä lähenee, moni eteläisempikin metsästäjä kääntää autonsa keulan kohti pohjoista. Syyskuun alun hirvenpyyntikin seuraa jo aivan kulman takana.
Viime vuosina monet Lapin kunnat ovat nostaneet esille ongelmia, joita on syntynyt, kun ulkopaikkakuntalaisten suurten metsästysporukoiden ja koirien pyyntipaine tulee alueille.
Pohjois-Suomessa on laajoja yhtenäisiä valtion maa-alueita. Erämaisuutensa vuoksi, monet alueet ovat erityisen haluttuja metsästyskohteita. On kuitenkin huomattu, että pyyntipaine kasautuu paikoin kestämättömän suureksi.
Metsästys on elämäntapa ja tärkeä harrastus, niin paikkakuntalaisille kuin kauempaakin alueelle matkaajille. Pohjoinen Suomi on myös poronhoitoaluetta. Metsästäjän täytyykin huolehtia siitä, että metsästyksestä ei aiheudu poroille haittaa.
Syksyn metsästyskausi on samanaikaisesti poronhoidon kiireisintä aikaa: poroja kerätään aitauksiin ja teuraaksi menevät porot erotellaan eloporoista. Metsästyksen ja porotöiden yhteensovittelu samoilla alueilla vaatii yhteistyötä.
Mesästyskoirat aiheuttavat joka vuosi poronhoitoalueella vahinkoja poroille ja porotöille. Moni vahinko jäisi syntymättä, jos metsästäjät koirineen välttäisivät liikkumista siellä, missä porotöitä kulloinkin tehdään.
Kun metsästät poronhoitoalueella, muista nämä:
- Koirat luulevat poroa riistaksi – Opeta koira porovapaaksi
- Selvitä porotyöalueet – Paliskuntien rajat ja poroisäntien yhteystiedot:
- https://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/paliskuntakartat
- https://paliskunnat.fi/py/poroisannat
- Tietoa meneillään olevista poronhoitotöistä, joidenkin paliskuntien osalta
https://www.porotyot.fi/
- Vältä koirien treenaamista hirven kiimarauhoituksen aikana
- Hanki koirallesi porovahingot kattava vastuuvakuutus
- Vahingon sattuessa: lopeta loukkaantunut poro. Ilmoita tapahtuneesta välittömästi poliisille, 112 ja poroisännälle.
- Jos löydät muusta syystä kuolleen tai loukkaantuneen poron, ilmoitathan siitä alueen poroisännälle tai jos muuta yhteystietoa ei ole saatavilla, hätäkeskukseen.
Perinteisesti vastuullinen metsästys on aina kunnioittanut riistaeläimiä ja kaikkia metsässä liikkujia. Poronhoitoalueella näiden periaatteiden vaaliminen vaatii aktiivista ja avointa yhteistyötä.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 16.8.2022
Lainsäädännön arviointineuvosto arvostelee TEM:n esitysluonnosta uudistetuksi kaivoslaiksi. Esitysluonnos ei nykyisellään onnistu korjaamaan kaivoslain perustavanlaatuisia ongelmakohtia.
Paliskuntain yhdistys on huomauttanut hallituksen esitysluonnoksen puutteista toistuvasti. Muiden ohessa näihin puutteisiin arviointineuvostokin kiinnittää huomionsa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi selvittää tarkemmin ehdotusten vaikutuksia poronhoitoon, esimerkiksi siltä osin, kuinka poronhoidolle aiheutuvia haittoja ehkäistäisiin koko poronhoitoalue huomioon ottaen. Arviointineuvosto huomauttaa, että esitysluonnoksesta ei selviä riittävällä tavalla, kuinka paliskuntien yhdenvertainen kohtelu on tarkoitus turvata ja millä tavalla ehdotettu ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen tähän konkreettisesti vaikuttaisi.Kaivoslain uudistuksen puutteet ovat ilmeisiä. On selvää, että arviointineuvoston huomautuksiin on reagoitava ja nykyistä esitysluonnosta on korjattava.Lisätietoja: Paliskuntain yhdistys, Sanna Hast p. 040 723 9966
Julkaisija: Anna-Leena Jänkälä - 29.6.2022
Tiedote 14.4.2022
Paliskuntain yhdistys vetoaa luonnossa liikkujiin: Ajankohtainen muistutus koirien kiinnipitoaikaan ja kelkkailuun liittyen
Pääsiäisen aikaan ihmiset sankoin joukoin nauttivat ulkoilmasta mökeillä ja maastossa. Usein mukana on myös koiria. Parhaillaan on lakisääteinen koirien kiinnipitoaika. Sen tarkoituksena on turvata poroille ja muille luonnoneläimille kipeästi kaivattua rauhaa niiden lisääntymisaikana. On erittäin tärkeää, että lakia noudatetaan.
Esimerkiksi porotokkaan vapaana ryntäävä koira voi aiheuttaa hetkessä kymmenien tuhansien eurojen vahingot jo pelkästään säikyttämällä porot laukkomaan raskaassa lumessa, jolloin ne helposti luovat vasansa. Koiranomistajalla on vastuu koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Pidäthän koirasi kytkettynä. Myös keväthangilla porotokkaan ajamisella saattaa olla yllättävän isot haittavaikutukset. Pysytään siis luvan kanssa valmiilla kelkkareiteillä.
Pyydämme kaikkia maastossa kulkijoita noudattamaan erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta ja nauttimaan pohjoisen luonnossa liikkumisesta porot ja muut eläimet huomioiden.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.4.2022
