Kategoria: Maankäyttö
TIEDOTE 13.9.2022
Hallituksen esitys kaivoslaiksi on avaamassa Pohjois-Suomeen kaivossotien aikakauden
Lappi on laaja maa, sanotaan. Silti monet muistavat erittäin hyvin 2000-luvun alkupuolen paikallisesti ja alueellisesti yhteisöjä repineet metsäsodat. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman hallituksen esityksen kaivoslaiksi oli tarkoitus parantaa paikallisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaivostoiminnan suunnitteluun ja toteutumiseen. Käytännössä lakiesitys lisää eriarvoisuutta, johtaen paitsi julkiseen kamppailuun elintilasta myös pitkiin oikeusprosesseihin.
Kaivoslain toimivuuden arviointiraportissa todetaan: ”Poronhoidon nimenomaista huomioonottamista ja paliskuntien osallisuutta koskevien säännösten soveltamisala olisi paliskuntien yhdenmukaisen aseman saavuttamiseksi lupamenettelyssä laajennettava koskemaan koko poronhoitoaluetta, ei vain sitä suppeampaa erityistä poronhoitoaluetta (Vihervuori 2019).”
Kaivoslakiesityksen pykälässä 38 § eriarvoistaminen tulee näkyväksi: lupamenettelyssä toiminnan vaikutusten selvittäminen ja yhteistyömenettely koskevat vain poronhoitoalueen pohjoisosaa. Suomessa on yhteensä 54 paliskuntaa, joista 34 rajataan ulos 38 §:n säätämistä velvoitteista. Poronhoidon huomioon ottaminen ja paliskuntien yhdenvertainen kohtelu eivät siten toteudu.
Kaivosviranomaisen lupapäätöksissä on välttämätöntä antaa määräykset poronhoidolle aiheutuvien haittojen estämiseksi koko poronhoitoalueella. Kaivoslain mukaisen toiminnan vaikutukset tulee aina selvittää.
Kaivoslakiesitys on yksinkertaisesti oikeustajun vastainen. Se ei ole hyväksyttävissä, eikä sen pohjalta voida rakentaa sopuisasti kaivostoimintaa ikiaikaisille porolaitumille.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
Anne Ollila p. 040 199 1066
Sanna Hast p. 040 723 9966
Julkaisija: Aarre Jortikka - 13.9.2022
