Kategoria: Tiedote
Tiedote: Yleistiedoksiannot Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilla
Poronhoitolain mukaan paliskunnan kokouksen tekemät hallintopäätökset on annettava tiedoksi niille osakkaille, jotka eivät ole osallistuneet paliskunnan kokoukseen (paikan päällä tai valtakirjalla). Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa tai tiedoksi annettavia henkilöitä on suuri määrä, voidaan tiedoksianto toteuttaa yleistiedoksiantona.
Paliskuntien yleistiedoksiannot julkaistaan jatkossa Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilla. Julkaiseminen toimii osana laissa säädettyä tiedoksiantomenettelyä ja mahdollistaa päätösten saattamisen asianosaisten tietoon.
Yleistiedoksiannot löytyvät Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta: https://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/yleistiedoksiannot/
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote: Yleistiedoksiannot Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilla
Paliskuntain yhdistyksen hallitus kaudelle 2027–2029 valittiin yhdistyksen 79. edustajakokouksessa Rovaniemellä 10.9.2026.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sattasniemen paliskunnan poroisäntä Matti Riipi, joka on johtanut hallitusta myös kaudella 2024–2026. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ivalon paliskunnan poroisäntä Niko Kustula, joka on toiminut hallituksen jäsenenä kaudella 2024–2026.
Hallituksen muut jäsenet
Hallitukseen valittiin lisäksi seuraavat 12 jäsentä. Nimen jälkeen on mainittu jäsenen paliskunta ja merkkipiiri.
- Juuso Autto – Kyrön paliskunta, Pallastunturin merkkipiiri
- Simo Holck – Alakylän paliskunta, Kittilän merkkipiiri
- Antti Äärelä – Lapin paliskunta, Sodankylän merkkipiiri
- Asmo Hyötylä – Oraniemen paliskunta, Sodankylän merkkipiiri
- Juho Orava – Kemin-Sompion paliskunta, Keminkylän merkkipiiri
- Sami Mursu – Sallan paliskunta, Sallan merkkipiiri
- Aleksi Ulkuniemi – Pyhä-Kallion paliskunta, Raudanjoen merkkipiiri
- Hannu Juotasniemi – Kuukkaan paliskunta, Itäkemijoen merkkipiiri
- Mika E. Satta – Kolarin paliskunta, Läntinen merkkipiiri
- Mika Käsmä – Taivalkosken paliskunta, Pudasjärven merkkipiiri
- Ensio Keränen – Hallan paliskunta, Kainuun merkkipiiri
- Juha Kujala – Oivangin paliskunta, Kuusamon merkkipiiri
Valtion edustajaksi on nimetty Virpi Alenius Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Saamelaiskäräjät ei ole vielä vastannut nimeämispyyntöön.
Lisätietoja
Matti Riipi, hallituksen puheenjohtaja
Puh. 040 706 6832
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote: Yleistiedoksiannot Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilla
Paliskuntain yhdistyksen työntekijät ovat vastaanottaneet toiminnanjohtaja Hanna Nurmen nimissä lähetettyjä huijausviestejä. Kyseessä on niin sanottu ”valepomohuijaus”, jossa rikollinen esiintyy organisaation johtajana.
Tässä tapauksessa viestit on lähetetty osoitteesta:
hanna.paliskunnat@outlook.com
Viestit eivät ole Hanna Nurmen tai Paliskuntain yhdistyksen lähettämiä. Emme tällä hetkellä tiedä, onko vastaavia viestejä lähetetty myös Paliskuntain yhdistyksen jäsenille tai muille sidosryhmille.
Jos olet saanut viestin edellä mainitusta osoitteesta, älä vastaa siihen. Voit ilmoittaa niistä Paliskuntain yhdistyksen IT-asiantuntija Juhani Vanhatapiolle.
Mikä on valepomohuijaus?
Valepomohuijauksessa rikollinen esiintyy organisaation johtajana, työntekijänä tai muuna vastaanottajalle tuttuna henkilönä. Huijauksen tavoitteena on yleensä saada vastaanottaja lähettämään rahaa, ostamaan lahjakortteja tai luovuttamaan luottamuksellisia tietoja.
Huijari voi ensin lähettää vaarattomalta vaikuttavan kysymyksen, kuten ”Oletko käytettävissä?”. Varsinainen pyyntö esitetään vasta sen jälkeen, kun vastaanottaja on vastannut viestiin.
Tässä tapauksessa vastaanottajia pyydettiin ostamaan lahjakortteja ja lähettäjää luvattiin hyvittää niistä aiheutuneet kulut.
Kuinka valepomohuijauksen voi tunnistaa?
Kiinnitä huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
1. Lähettäjän sähköpostiosoite näyttää oudolta tai poikkeaa henkilön oikeasta osoitteesta.
2. Viestissä vedotaan kiireeseen tai kerrotaan, ettei lähettäjä voi juuri nyt puhua puhelimessa.
3. Vastaanottajaa pyydetään ohittamaan normaalit maksu- tai hyväksymiskäytännöt.
4. Viestin kirjoitustapa, sanavalinnat tai allekirjoitus vaikuttavat epätavallisilta.
5. Viestissä pyydetään ostamaan lahjakortteja, suorittamaan maksu tai lähettämään luottamuksellisia tietoja.
6. Asia pyydetään pitämään salassa tai hoitamaan mahdollisimman nopeasti.
Kirjoitusvirheet voivat olla merkki huijauksesta, mutta niiden puuttuminen ei tarkoita, että viesti olisi turvallinen. Huijarit voivat käyttää tekoälyä tuottaakseen sujuvia ja uskottavia suomenkielisiä viestejä.
Myös oikealta näyttävä lähettäjän nimi voi olla harhaanjohtava. Tarkista aina varsinainen sähköpostiosoite. Paliskuntain yhdistyksen työntekijöiden viralliset sähköpostiosoitteet päättyvät tunnukseen ”@paliskunnat.fi.”
Paliskuntain yhdistys ei pyydä tällaisia tietoja sähköpostitse
Paliskuntain yhdistys ei koskaan pyydä jäseniään tai yhteistyökumppaneitaan sähköpostitse:
- ostamaan lahjakortteja
- lähettämään lahjakorttien koodeja
- ilmoittamaan pankki- tai maksukorttitietoja
- lähettämään salasanoja tai tunnistautumistietoja
- hyväksymään yllättäviä tunnistautumispyyntöjä
- suorittamaan maksuja vapaamuotoisen ja kiireellisen sähköpostipyynnön perusteella.
Toimi näin, jos saat epäilyttävän viestin Paliskunnan yhdistyksen henkilökunnalta
1. Älä vastaa viestiin.
2. Älä avaa viestin linkkejä tai liitteitä.
3. Älä lähetä rahaa, lahjakorttien koodeja tai luottamuksellisia tietoja.
4. Varmista pyyntö ottamalla henkilöön yhteyttä hänen oikeasta puhelinnumerostaan tai virallisen sähköpostiosoitteen kautta. Älä käytä epäilyttävässä viestissä annettuja yhteystietoja.
5. Merkitse viesti sähköpostiohjelmassa tietojenkalasteluksi.
6. Poista viesti ilmoittamisen jälkeen.
7. Ilmoita tapauksesta Juhani Vanhatapiolle.
8. Jos olet jo vastannut tai toiminut viestin perusteella
Jos olet ainoastaan vastannut viestiin, tilisi ei yleensä ole vaarantunut. Lopeta kuitenkin keskustelu äläkä lähetä huijarille lisää tietoja.
Jos olet avannut linkin mutta et antanut tietoja, sulje sivu ja ilmoita tapahtuneesta oman organisaatiosi IT-tuelle.
Jos olet syöttänyt salasanasi tai muita kirjautumistietoja:
1. vaihda salasana välittömästi luotettavalla laitteella
2. ota yhteyttä oman organisaatiosi IT-tukeen
3. älä hyväksy odottamattomia monivaiheisen tunnistautumisen pyyntöjä.
Jos olet suorittanut maksun, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi ja sen jälkeen poliisiin.
Jos olet lähettänyt lahjakortin koodeja, ota välittömästi yhteyttä lahjakortin myyjään tai kortin myöntäneeseen yritykseen. Säilytä viestit, kuitit ja muut tapahtumaan liittyvät tiedot mahdollista rikosilmoitusta varten.
Lisätietoja
Lisätietoja valepomohuijauksista ja niiden tunnistamisesta on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla:
Valepomon viesti voi tulla kalliiksi – tunnista toimitusjohtajahuijaus ajoissa
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Paliskuntain yhdistys on julkaissut poronhoitovuoden 2024–2025 tilastokatsauksen.
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote
Julkaisuvapaa 1.7.2026 klo 09.00
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksen kannanotto Lapin liiton Turvallisuus- ja liikennevaihemaakuntakaavaan
”Lapin liiton luonnonvarapolitiikka jyrää poronhoidon ja alkuperäiskansan oikeuksia”
Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous Poroparlamentti kokoontui kesäkuun alussa Rovaniemellä. Edustajakokouksessa äänivaltaansa käyttävät Suomen paliskunnat poroisäntänsä edustamana.
Yksi tapetilla olleista asioista oli työn alla oleva Lapin Turvallisuus- ja liikennevaihemaakuntakaava. Edustajakokous on huolissaan pyrkimyksistä laajentaa tie- ja rautatieverkostoa NATO:n huoltoreittien parantamiseksi, sillä niissä ei ole huomioitu poronhoidon toimintaedellytysten turvaamista.
Käytännössä kyse on niin sanotusta Tunturiradasta ja Kuttura–Repojoki-tiestä, jotka halkovat paliskuntia ja niiden viimeisiä erämaisia alueita.
– Lapin liitto perustelee jyräävää luonnonvarapolitiikkaansa ”Lappi-sopimuksella”, joka ei ole sopimus missään sanan varsinaisessa merkityksessä. Maakuntaohjelmassa ja -suunnitelmassa esitetyistä isoista strategisista linjauksista ei ole neuvoteltu ja sovittu paliskuntien kanssa, kritisoi Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Matti Riipi.
Tunturirata kulkisi Sodankylästä Kittilän kautta Kolariin ja halkoisi pahasti kuuden paliskunnan keskeisiä porojen kuljetusreittejä sekä vasomis- tai talvilaidunalueita.
Tunturirataa perustellaan paitsi turvallisuudella ja puolustusvoimien tarpeilla, myös niin sanotulla ”kaksoiskäytöllä”. Hyötyjiin lukeutuisivat lisäksi kaivosyhtiöt, matkailukeskukset ja metsäteollisuus.
Käytännössä näillä hankkeilla lisätään luonnonvarojen käyttöä, ja poronhoito kärsii kumulatiivisista haitoista. Haitat näkyvät laidunten vähenemisenä, pirstaloitumisena ja heikkenemisenä kaikkialla poronhoitoalueella.
Jokainen uusi valtava maankäyttöhanke, kuten junarata, joka halkoo paliskunnat, lisää kumuloituvaa haittaa jättäen poronhoidolle yhä vähemmän mahdollisuuksia järjestäytyä kestävästi.
Tielinjaus erämaan halki
Maakuntakaavassa esitettävä Kuttura–Repojoki-tielinjaus on toinen merkittävä kipupiste poronhoidon ja saamelaiskulttuurin kannalta.
Tielinjaus Hammastunturin erämaa-alueella halkoo Sallivaaran paliskunnan kriittisiä laidunmaita, mutta tämä ei tunnu Lapin liittoa hätkähdyttävän. Linjausta ovat jo kritisoineet Saamelaiskäräjät, Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja paikalliset ihmiset laajalti.
– Puolustusvoimien kanssa on neuvotteluissa ja myös tuoreeltaan maastokatselmuksessa todettu, että he eivät tarvitse tietä, sillä armeijan kalustolla pääsee nykyistäkin maapohjaa ja mönkijäuraa tarvittaessa läpi. Ratsastetaanko tässä maanpuolustuksen tarpeilla, mutta muilla motiiveilla? kysyy Iisko-Henrik Näkkäläjärvi, Sallivaaran paliskunnan poroisäntä.
Poroparlamentin teemana tänä vuonna oli tulevaisuus. Edustajakokous kantaa huolta erityisesti tulevien sukupolvien mahdollisuudesta jatkaa vuosisataisen elinkeinon parissa.
– Nämä rata- ja tiehankkeet on jo aiempien selvitystöiden yhteydessä todettu poronhoidon kannalta toteuttamiskelvottomiksi. Poronhoidolla on erityinen maankäyttöoikeus, jota ei lain mukaan saisi muulla maankäytöllä heikentää, silti Lapin liitto edistää näitä hankkeita erityisellä poronhoitoalueella ja saamelaisten kotiseutualueella.
Vaikutukset junaradalla ja huonosti linjatuilla tieyhteyksillä ovat poronhoidon kannalta katastrofaalisia. Turvallisuus on kaikkien kannalta tärkeää, mutta panokset pitäisi laittaa toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin, Riipi sanoo.
Lisätietoja
Matti Riipi
Hallituksen puheenjohtaja, Paliskuntain yhdistys
p. 040 7066 832
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote 4.6.2026
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous 2.6.2026
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous käytiin 2.6.2026 suljetuin ovin. Kokouksen läsnäolo-oikeus annettiin kokouksen päätöksellä paliskuntien virallisien kokousedustajien lisäksi Paliskuntain yhdistyksen hallitukselle ja toimiston henkilöstölle sekä Saamelaispaliskunnat Ry:n edustajille. Paikalla oli kuusi paliskuntaa saamelaisten kotiseutualueelta. Lisäksi osa poissaolleista oli ilmoittanut olevansa pois henkilökohtaisen esteen vuoksi.
Edustajakokouksen luottamuksellisuudesta päätettiin, koska haluttiin työrauha ja turvallinen tila vaikeille keskusteluille ja keskeneräisten asioiden käsittelylle. Kokoussalissa sovittiin, että keskustellut asiat jäävät toistaiseksi saliin. Kuluvan vuoden aikana on käyty rakentavaa ja hyvää dialogia tulevaisuuden yhteistyöstä kaikkien poronhoitoalueen paliskuntien kesken. Kokouksessa otettiin aikalisä, ja mm. hallitusvalinnat tulevalle kolmivuotiskaudelle (2027–2029) siirrettiin yksimielisesti syksyllä järjestettävään ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksessa todettiin, että keskustelut ovat olleet hyviä ja tarpeellisia ja niitä tullaan jatkamaan.
Matti Riipi, hallituksen puheenjohtaja
Hanna Nurmi, toiminnanjohtaja
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote 21.5.2026
Paliskuntain yhdistys irtisanoutuu Metsähallituksen Lapin luonnonvarasuunnitelmasta 2026–2031
Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Matti Riipi kysyy: ”Onko Metsähallituksen tavoite viedä maankäytön
ristiriidat paikalliselle tasolle?”
Metsähallituksen laatima Lapin luonnonvarasuunnitelma (LVS) käsittää koko saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen
Lapin valtion hallinnoimat maa- ja vesialueet. Alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain reilu parikymmentä
paliskuntaa. Suunnitelmaa on laadittu viime syksystä alkaen.
Metsähallituksen tavoitteet hakkuiden lisäämisestä sekä energiahankkeiden, kaivostoiminnan ja kasvavan matkailun
edistämisestä luovat Lapin luonnonvarasuunnittelun alueeseen valtavan maankäytön paineen. Eri maankäyttömuodot
vähentävät suoraan, heikentävät välillisesti ja pirstaloivat poronhoidon toimintaympäristöä – kumulatiivisia
haittavaikutuksia ei tunnisteta.
Poronhoito on Lapissa merkittävä ja pitkän historian omaava elinkeino ja kulttuuri, jolla on ikimuistoinen oikeus
alueiden käyttöön. Tätä oikeutta nakerretaan pala palalta muiden maankäyttäjien toimesta.
”Elinkeinossa teemme paljon työtä maankäytön yhteensovittamiseksi. Poronhoidon väistämisellä ja sopeutumisella on
rajansa rajallisilla porolaitumilla. Osallistuimme aktiivisesti luonnonvarasuunnittelutyöhön porolaidunten tilan
turvaamiseksi. Luonnonvarasuunnitelman alue koskettaa paliskuntia eri tavoin. Osalle maat ovat lähes kokonaan valtion
hallinnoimia, ja näissä vaikutukset ovat siten suurimmat. Olemme edellyttäneet paliskuntakohtaista tarkastelua ja
neuvottelua, mutta tähän ei ole suostuttu. Metsähallituksella valtion maiden hallinnoijana on erityinen vastuu monien
tavoitteiden yhteensovittamisessa. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että Metsähallitus laiminlyö roolinsa tavoitteiden
yhteensovittamisessa luonnonvarasuunnitelman osalta”, Riipi jatkaa.
Nykymuodossaan luonnonvarasuunnitelma uhkaa kiihdyttää porolaidunten tilan heikkenemistä. Samalla kansallisten
ilmastotavoitteiden ja luontokadon pysäyttämisen toimet jäävät heikoiksi.
Yhdenvertainen kohtelu
Poronhoitolaki velvoittaa valtion viranomaista neuvottelemaan paliskuntien edustajien kanssa, kun suunnitellaan
poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Tämä poronhoitolain 53 § koskee koko
poronhoitoaluetta, ja sen mukaiset neuvottelut onkin käyty muilla poronhoitoalueen luonnonvarasuunnitelmien alueilla:
saamelaisten kotiseutualueella sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla.
Saamelaisten kotiseutualueella tehtiin lisäksi paliskuntakohtaiset metsäsuunnitelmat asianosaisen paliskunnan kanssa
neuvotellen. Metsähallituksella on Lapin LVS:n alueella tarkemmat metsäsuunnitelmat hakkuutavoitteineen jo olemassa,
mutta näistä ei annettu paliskunnille tietoa. Toimillaan Metsähallitus eriarvoistaa paliskunnat.
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi katsoo, että hyvä hallinto valtion maa-alueilla edellyttää paliskuntien yhdenvertaista
kohtelua.
”Poronhoidon tarpeet tulee tunnistaa ja ottaa vakavasti”, Nurmi toteaa ja ihmettelee, miksi Metsähallitus on
kieltäytynyt poronhoitolain mukaisista neuvotteluista systemaattisesti koko prosessin ajan. ”Neuvottelemalla olisimme
voineet päästä lopputulokseen, johon paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys olisivat voineet sitoutua.”
Lisätietoja:
Matti Riipi, puheenjohtaja, Paliskuntain yhdistys, p. 040 706 6832
Hanna Nurmi, toiminnanjohtaja, Paliskuntain yhdistys, p. 0400 251 673 (keskus)
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote 5.3.2026
Paliskuntain yhdistys – julkaisuvapaa heti
Petovahinkojen korvausjärjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu
Petovahingoista ilmoitetaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille ja tarkastukset ovat näin ollen kuntien tehtävänä. Vahinkoilmoituksessa ilmoitetaan löytyneen raadon koordinaatit ja löydös dokumentoidaan lisäksi valokuvin. Raatoa ei siirretä eikä hävitetä, sillä se on voitava maastossa tarkastaa pedon aiheuttamien jälkien todentamiseksi. Raatojen etsiminen ja tarkastaminen on myös taistelua aikaa vastaan: tuisku peittää jäljet ja riutat (pienpedot, linnut) hakkaavat raadon muutamassa päivässä hajalle. Sulalla maalla löytäminen on lähes mahdotonta ilman paikanninta.
Maaseutuviranomaiset ovat käytännössä nykyisessä petovahinkotilanteessa mahdottoman tehtävän edessä, sillä vahinkojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2025 löytyi jo lähes 7000 pedon tappamaa poroa, lisäksi merkittävä osa jää löytymättä eikä luvussa ole mukana vasahävikki. Raadot ovat usein vaikeakulkuisessa maastossa ja tarkastamiseen kuluu aikaa. Kuntien tarkastusresurssit ovat rajalliset.
Paliskuntain yhdistys peräänkuuluttaa valtiolta ja kunnilta riittävää resurssia petovahinkojen tarkastukseen. Kunnat hoitavat velvoitteensa vaihtelevasti. Tarkastajia tulee kouluttaa käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Lisäksi tulee asettaa riittävä taso tarkastusmäärille, joka kuntien tulee minimissään pystyä suorittamaan. Järjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu.
Poroelinkeinolla on nollatoleranssi väärinkäytöksille. Elinkeinon käsityksen mukaan väärinkäytökset ovat marginaalisessa roolissa, mutta aiheuttavat isojen otsikoiden kautta mainehaittaa ja epäilyksen varjoa kaikille, vaikka kenenkään ei tulisi olla kollektiivisesti vastuussa yksittäisten tahojen tekemistä väärinkäytöksistä. Petovahinkojen pahimmin kurittamissa paliskunnissa hätä on todellinen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Matti Riipi, p. 040 706 6832
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi, p. 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote 23.9.2025
Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys: Kiintiömetsästys suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen
Paliskuntain yhdistys esittää yhdessä Metsästäjäliiton ja MTK:n kanssa, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin koko Suomessa kiintiömetsästyksenä. Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien petojen poistamiseksi riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisten vahinkoja aiheuttavien eläinten poistopyyntiä samalla alueella. Poikkeuslupia tulee myöntää myös ennaltaehkäisevästi ja nopeasti reagoiden erityisesti susilaumoihin. Ahma pitää saada nopealla aikataululla metsästettävien lajien piiriin ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia pitää pystyä myöntämään ahmalle huomattavasti nykyistä enemmän.
Esitys on osa porotalouden sisäisen kriisityöryhmän esittämiä kiireellisiä toimenpiteitä kestämättömän petovahinkotilanteen ratkaisemiseksi poronhoitoalueella. Poroelinkeinon jatkuvuus ja tulevaisuus on turvattava ja poronhoitajista sekä pääomasta on pidettävä huolta. Petovahinkoja tulee ennaltaehkäistä ja vahinkotaso tulee puolittaa nykyisestä. Näin ollen petokantoja on karsittava ja lupaprosesseja nopeutettava ja sujuvoitettava.
Korvaukset on maksettava täysimääräisenä ja nykyisestä pitkästä korvausviiveestä on päästävä nopeampaan maksatukseen. EU maksukattoa on nostettava ja vahinkojen ehkäisyn rahoitukseen tulee löytää keinot. Edelleen hallitusohjelmaan kirjattu haaskakuvaus on otettava pikaiseen tarkasteluun ja haaskakuvaus kiellettävä. Haaskakuvaus ryvästää petovahingot, kadottaa petojen luontaisen ihmisarkuuden sekä riskeeraa ennen tuntemattomien tautien siirtymisen populaatiosta toiseen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Matti Riipi, p. 040 706 6832
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi, p. 016 331 6000
Liite: Metsästäjäliiton, MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen esitys kiintiömetsästyksestä kaikille suurpedoille (PDF-liite)
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.10.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote julkaisuvapaa 30.5.2025 klo 9:00
Kannattaako vai ei? Poroparlamentti keskusteluttaa kannattavuudesta ja yrittäjyydestä poronhoidossa
Paliskuntain yhdistyksen 77. edustajakokous Poroparlamentti kokoontuu jälleen kesäkuun ensimmäisenä maanantaina 2.6 Lappia-talolle. Tänä vuonna teemana on ”Kannattavuus ja yrittäjyys poronhoidossa”.
Paliskuntain yhdistys on samaan aikaan julkaissut Porotalouden tilastokatsauksen vuosilta 2013–2024. Katsaukseen voi tutustua täällä.
Tänä vuonna parlamentissa julkistetaan myös Paliskuntain yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja, joka valitaan 1.6. Yhdistyksen hallitus valitsee uuden toiminnanjohtajan aina viisivuotiskaudeksi kerrallaan. Toiminnanjohtajan tehtävää on viimeisen 15 vuoden ajan hoitanut Anne Ollila.
Parlamentissa palkitaan jälleen myös vuoden positiivinen poroteko Pro Poro -palkinnolla. Vuoden 2024 Pro Poro -titteliä on pidellyt YLE:n Poronuoret sarja.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys: 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.10.2026
