Press release 14.11.2024
Reindeer are magical animals to many visitors in Lapland. Thousands of people travel from all over the world to see them. Early winter is also a busy season in reindeer herding. Reindeer are migrating between their seasonal grazing areas, which are also punched through by roads. Hence, reindeer are a common sight on roadsides in autumn and early winter.
https://www.youtube.com/watch?v=Ap0iDbYYKf0
Sometimes the salting of roads because of ice, sleet, and freezing drizzle also attracts reindeer to the roads. Winter causes dangerous road conditions already as such, travelers can unknowingly add to this by stopping in the middle of the road to photograph reindeer.
In northern Finland, 4 000-5 000 reindeer injuries are caused by train and car traffic every year, mainly during October, November and December. Roads fragment habitats and animals do not naturally know how to avoid vehicles. The vast majority of damages and unnecessary suffering to animals could be avoided by responsible driving, comments Sanna Hast from the Reindeer Herders’ Association.
The most important factor in reducing the number of reindeer accidents is driving behavior.
Photographing scenery or reindeer can be tempting, but always look for a safe place to stop before doing this, Hast continues and reminds all drivers to “pay attention to traffic and possible animal crossings particularly in the quieter roads of Lapland. During the polar night, driving hours can be in low light, it might be necessary to reduce your driving speed. Statistically dusk and dawn are the most accident-prone times.”
Despite efforts of avoiding accidents, sometimes they happen nonetheless. In this situation Hast wants to remind travelers, to always call the emergency number 112. Even if the reindeer is hit only lightly, it is likely hurt. The driver or owner of the car is not liable for compensation for an injured or dead reindeer. Injuries caused by a reindeer accident are covered by the vehicle’s motor insurance. The Finnish Motor Insurers’ Centre compensates the reindeer killed in the traffic accident.
– Prohibit extra damages and take the reflective triangle to the road at least 100 meters from the car to warn others. Make sure to call 112 and give first aid if people are injured.
– Put down the reindeer or find a person who will do it for you.
– Call 112 even if you hit the reindeer mildly. Even if the reindeer continues, it is likely that it is hurt. Do not leave the animal to suffer.
– Move the carcass to the side of the road and mark it clearly.
– Inform your insurance company if there have been damages to persons or car.
For more information:
Reindeer Herders’ Association
https://paliskunnat.fi/reindeer-herders-association/reindeer-damages/traffic-damages/
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Tuore tutkimusjulkaisu tuo esille porotalouden historiaa ja merkitystä sekä elinvoimaisen poronhoidon tarpeita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Vuosina 2016–2021 oli käynnissä laaja pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö ReiGN, (”Reindeer husbandry in a Globalizing North”), jossa tarkasteltiin monen tieteenalan voimin poronhoitoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeen rahoittaja oli NordForsk. Vuonna 2022 julkaistiin tutkimuksen tuloksista kirja, joka antaa kattavan kuvan porotalouden tilasta eri pohjoismaissa. Kirja ”Reindeer Husbandry and Global Environmental Change – pastoralism in Fennoscandia” on avoimesti saatavilla:
https://doi.org/10.4324/9781003118565.
Englanninkielisestä kirjasta on nyt koostettu yleistajuiset tiiviit raportit suomen, pohjoissaamen, norjan, ja ruotsin kielillä. Raportit antavat kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen kuvan vuosisatoja vanhan elinkeinon nykytilasta, vertaillen eri maita ja nostaen esiin myös poronhoidon yhteisiä tekijöitä, esimerkiksi poron, poronhoitajan ja laidunten välisen katkeamattoman yhteyden. Lukijalle avautuu konkreettisella tavalla, miten ilmastonmuutos ja porojen laidunmaiden jatkuva väheneminen sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat porotalouteen ja millaisia haasteita niistä aiheutuu.
Raportti on suunnattu poronhoitoalueen maankäyttäjille, viranomaisille ja päätöksentekijöille, joita luonnonvarojen hallinta, ilmasto- ja ympäristöasiat tai muut porotalouteen ja poronhoitoon liittyvät asiat koskevat. Tiivistelmä palvelee etenkin porotalouden sidosryhmiä, jotka kaipaavat nopeasti omaksuttavaa tietoa elinkeinon nykytilasta – ja myös poronhoidosta kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja asukkaita.
Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (Suomesta Luonnonvarakeskuksesta, Lapin yliopiston Arktiselta keskukselta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Oulun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoilta, Ilmatieteen laitokselta ja Suomen riistakeskuksesta). Suomenkielisen raportin käännöksen ovat tarkistaneet Sanna Hast (Paliskuntain yhdistys), Jouko Kumpula ja Antti Pekkarinen (Luonnonvarakeskus) sekä Sirpa Rasmus ja Minna Turunen (Lapin yliopiston Arktinen keskus).
Linkki materiaaliin suomeksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7783/8357
Pohjoissaameksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7644/8309
Ruotsiksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7348/7798
Norjaksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7409/7865
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.5.2024 klo 10
Pedot ovat luonnollinen osa ekosysteemiä. Petojen ja ihmisten yhteiselo vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja onnistunutta kannanhallintaa. Ilman niitä petojen alati kasvavasta määrästä ja rohkeammaksi käyvästä käyttäytymisestä tulee väistämättä ongelma. Suomessa on käynyt näin. Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti.
Petokantojen suojelun perustaksi tarkoitetuissa lajikohtaisissa kannanhoitosuunnitelmissa tavoitteena on ollut poronhoitoalueen petokannan vakioiminen tasolle, jolla petotuhot ovat kohtuullisia ja poronhoidon jatkuminen alueen perinteisenä elinkeinona ja kulttuurina on turvattu. Poronhoitoalueen petokantoja ei ole ollut tarkoituksena kasvattaa, mutta näin on kuitenkin käynyt.
Petokantojen kasvun vääjäämättömänä seurauksena myös petojen tappamien porojen määrä ja petotuhoalueiden laajuus ovat kasvaneet. Paikoitellen tilanne on romahduttanut porokannat ja tehnyt luontaisen kannan ylläpidon mahdottomaksi. Porokantojen romahtamisesta kärsivä alue laajenee vuosi vuodelta, eteläiseltä poronhoitoalueelta kohti pohjoista.
Kestämätön petopolitiikka nakertaa poronhoidon juuria: mahdollisuuksia tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen laidunten käyttöön sekä hyvinvoivan poroelon jalostukseen.
– Nykytilanne aiheuttaa poronhoitajille jatkuvaa pelkoa, surua ja huolta tulevaisuudesta. Petojen raanakoiksi repimien kituvien porojen jatkuva etsiminen ja löytäminen on aidosti sydäntä raastavaa työtä. Kun porot kärsivät, kärsii myös poronhoitaja, kommentoi tilannetta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Talouden näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan pääomaa: poroja, jotka tuottavat aikanaan uusia poroja. Kulttuurin näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan uskoa tulevaan ja vaarantavat näin kulttuurin siirtymisen tuleville sukupolville. Ratkaisuna epäonnistuneen kannanhallinnan aikaansaamiin massiivisiin petotuhoihin pidetään yleisesti valtion maksamia vahingonkorvauksia. Korvaukset ovat kuitenkin vain laastaria vuotavaan haavaan.
Pedot tappavat vuosittain noin 30 000 poroa. Näistä löytyy keskimäärin viidennes. Etenkin lumettoman ajan hävikki on mittavaa. Petotuhojen korvaukset hipovat kymmentä miljoonaa euroa. Korvausmääräraha on toistuvasti alimitoitettu, mistä johtuen korvaukset maksetaan tyypillisesti leikattuna ja keskimäärin reilun vuoden viiveellä vahinkotapahtumasta. Leikatun osuuden maksamisesta päätetään lisätalousarvioissa ja maksamattakin saatetaan jättää.
Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous, Poroparlamentti, nostaakin tänä vuonna pöydälle pedot. Poroparlamentti kutsuu koolle poronhoidon ammattilaiset, valtionhallinnon, tutkijat, poliitikot, luonnonsuojelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan petopolitiikan tilasta ja ongelmien mahdollisista ratkaisuista Suomessa. [linkki ohjelmaan]
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 040 199 1066
Poroparlamentin puhujat ja paneelikeskustelijat ovat median tavattavissa ma 3.6 ohjelman jälkeen n. klo 16:45
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10
Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.
Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.
”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.
Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.
Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.
”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Tiedote 4.4.2023
Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.
Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.
Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.
Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.
”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.
Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.
Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.
Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Tiedote 30.3.2023
Luontokato on globaali ilmiö, joka näkyy Suomessa eritoten metsäluonnon köyhtymisenä. Suomi on talousmetsien maa, eikä monimuotoisuus kukoista nuorissa, tasaikärakenteisissa, yhden valtapuulajin puuviljelmissä.
Pohjois-Suomessa metsärakenteen muutos luonnontilaisista metsistä nuoriksi talousmetsiksi on ollut suurin yksittäinen poronhoitoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Vanhat metsät ovat huvenneet lähes olemattomiin ja siinä samassa porojen talvilaitumet. Isossa osassa poronhoitoaluetta on tämän takia ollut pakko turvautua talviaikaiseen porojen lisäruokintaan.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Kävi ilmi, että metsätalouden kytkökset poronhoidon toimintaedellytyksiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tunnetaan heikosti.
Suomalaisten asenteet metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen ovat kuitenkin valveutuneet. Tärkeysjärjestyksessä monimuotoisuudesta huolehtiminen asetetaan jopa taloudellisen tuottavuuden edelle. Samaa asenneilmapiiriä tukee se, että Lapin metsätalouden kestävyydestä on laajalti epätietoisuutta ja hakkuiden lisäämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.
Suojelun lisäämisen kannalla on merkittävä osa kaikista vastaajista. Lappilaisissa suojelun lisääminen jakaa mielipiteet, mikä on ymmärrettävää, sillä Lapissa on laajoja suojelualueita jo nykyiselläänkin. Pelkästään suojelun lisääminen yksittäisillä alueilla on myös isossa kuvassa riittämätön ratkaisu niin luonnon monimuotoisuuden kuin poronhoidonkin kannalta. Talousmetsien käsittelymenetelmien muutos nousee merkitsevämpään rooliin.
”Suomalaisten asenteet heijastelevat hyvin sitä, että Suomi on sitoutunut EU:ssa luontokadon pysäyttämiseen ja ennallistamistavoitteisiin. Suojelualueiden ohella talousmetsissä on kyettävä nykyistä paremmin turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuus. Samalla paranisivat poronhoidon toimintaedellytykset. Vaikka muutos metsissä ei tapahdu hetkessä, metsätalouskäytäntöjen muuttamisen myötä, voimme saada metsät vähitellen takaisin metsiksi.” kommentoi kyselyn tuloksia Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
Tulokset tuulivoiman ja kaivosten osalta julkaistaan tulevien viikkojen aikana.
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Kuva: Hakkuu ja maanmuokkaus
Kuva 1: Suomalaiset tuntevat heikosti metsätalouden negatiivisen vaikutuksen poronhoitoon.
Kuva 2: Suomalaiset haluavat vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta.
Kuva 3: Metsätalouden kestävyyteen Lapissa suhtaudutaan varauksella.
Kuva 4: Metsien lisäsuojelu saa kannatusta suomalaisten keskuudessa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
ELY tiedottaa 23.3.2023
Lapin ELY-keskus järjesti koulutustilaisuuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuista 14.4.2023. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa ELY-keskuksen Youtube-kanavalta.
Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.
Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.
Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.
ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.
Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.
Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.
Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.
Tuen hakeminen
Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:
16.4.-15.6.2023
16.6.-15.9.2023
16.9.2023-15.1.2024
Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.
Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.
Lue lisää:
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)
Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)
Päivi Kainulainen
Porotalousasiantuntija
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Tiedote 21.3.2023
Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.
Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.
Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.
Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.
”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 016 331 6000 (Keskuspuhelin)
Sanna Hast, p. 040 723 9966
[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kuva 1. Suomalaiset arvostavat pohjoisen ainutlaatuista luontoa ja toivoisivat sitä vaalittavan nykyistä paremmin.
Kuva 2. Porohoito on korvaamaton osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja se halutaan säilyttää.
Kuva 3. Poronhoito nähdään Lapin tunnetuimpana kulttuurisena erityispiirteenä.
Kuva 4. Poronhoidon ei tule väistyä kaivosten tai tuulivoiman tieltä.
Kuva 5. Lapissa vesivoimalle valjastettuihin jokiin tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat vaelluskalojen palauttamiseksi.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
Tiedote 16.1.2023
Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Poronhoito perustuu vapaaseen laidunnusoikeuteen ja laajoihin yhtenäisiin laidunalueisiin. Muut maankäyttömuodot ovat uhka poronhoidon tulevaisuudelle, sillä ne vähentävät ja pirstovat laidunalueita ja häiritsevät laidunrauhaa. Samaan aikaan tarve lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia sähköntuotantoa luovat kovan paineen sijoittaa tuulivoimaa koko Suomen alueelle, myös pohjoiseen poronhoitoalueelle. Poronhoito ja tuulivoima-ala ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen ja koonneet toimintamallin parhaista käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheissa alkuvaiheen tunnusteluista luvitukseen ja tuotantovaiheen loppuun asti. Vuonna 2023 käytäntöjä jalkautetaan alueellisissa koulutuksissa.
Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020 alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.
Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.
Ymmärrys toisen alan toimintatavoista ja prosesseista luo parempaa maaperää poronhoidon ja tuulivoima-alan toimijoiden kohtaamisille.
“Poronhoito ja tuulivoimatoiminta ovat hyvin erilaisia aloja, joten keskeinen osa työtä on ollut rakentaa puolin ja toisin luottamusta ja oppia toisesta alasta. Tuulivoimatoimijoita on ollut tutustumassa poronhoitoon vasanmerkinnöissä ja vastavuoroisesti on vierailtu tuulipuistossa. Tutuiksi tuleminen on tärkeää, ja se onnistuu parhaiten kasvokkaisissa kohtaamisissa”, sanovat Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttonen ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie.
“Prosessin aikana tuulivoimatoimijat ja poronhoitajat ovat pyrkineet ymmärtämään paremmin toistensa näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Keskusteluyhteyden vahvistaminen poronhoidon ja tuulivoima-alan välillä on tärkeä esimerkki siitä, kuinka yhteisiä ratkaisuja voidaan löytää vaikeistakin lähtökohdista”, Akordin Jonna Kangasoja kertoo.
Vuonna 2023 Akordi järjestää yhdistysten kanssa alueellisia koulutuksia toimintamallin viemiseksi käytäntöön. Koulutukset on tarkoitettu alueilla toimiville tuulivoimatoimijoille, paliskunnille, sekä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaaville toimijoille. Nyt luotua toimintamallia on tarkoitus päivittää sen käytön myötä kertyvien kokemusten avulla. Yhteistyötä alojen välillä pyritään vahvistamaan edelleen.
Tuulivoiman suunnittelu painottuu tällä hetkellä keskiselle ja eteläiselle poronhoitoalueelle. Toimintamallissa ei ole käsitelty saamelaisten kotiseutualueen erityiskysymyksiä.
Linkki julkaisuun:
akordi.fi/wp-content/uploads/Paliskunnat-ja-tuulivoimatoimijat_toimintamalli_12012023_FINAL.pdf
Marja Anttonen
Porotalousneuvoja
Paliskuntain yhdistys
040 124 7422
marja.anttonen(et)paliskunnat.fi
Heidi Paalatie
Operatiivinen johtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
040 550 3858
heidi.paalatie(et)tuulivoimayhdistys.fi
Jonna Kangasoja
Toimitusjohtaja
Akordi Oy
050 441 2863
jonna(et)akordi.fi
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024
TIEDOTE 20.12.2022
Lapin liiton selvitys tuulivoimarakentamisen edellytyksistä maakunnan alueella keskittyy miljoonien eurojen kiinteistöverotuloihin ja sivuuttaa poronhoidolle koituvat kohtuuttomat vaikutukset. Kun Etelä- ja Keski-Lapin viimeiset erämaiset alueet, hiilinielut ja yhtenäiset porolaidunmaat pirstotaan uuden energiantuotannon innossa, on turha puhua enää elinkeinojen yhteensovittamisesta.
Lapin liitto kartoitti tuulivoimalle soveltuvia alueita Keski- ja Etelä-Lapista. Tuuliolosuhteet, asutus, meluohjearvot, puolustusvoimien tutka-alueet sekä arvokkaat virkistys- ja maisema-alueet asettivat selvityksessä reunaehtoja tuulivoimatuotannolle. Poronhoidon reunaehtoja sen sijaan ei otettu esteenä huomioon. 12 selvityksessä esitetyistä 46 kohdealueesta on sellaisia, joille ei voida sijoittaa tuulivoimaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa poronhoidolle. Näihin tulisi suhtautua tuulivoimalle soveltumattomina alueina. Jäljelle jää 34 aluetta, joilla selvitystyötä voidaan jatkaa.
Samanaikaisesti eri vaiheessa olevia tuulivoimahankkeita on käynnissä ympäri Lappia. Tuulivoimaloiden ja niiden tarvitsemien sähkönsiirtolinjojen sekä teiden rakentaminen kaataa metsät ja muuttaa maisemat. Metsät, jotka voisivat toimia Euroopan mittakaavassakin korvaamattomina hiilinieluina.
Nykyaikaiset tuulivoimalat nousevat jopa 300 metrin korkeuteen, hallitsemaan lappilaista maisemaa. Tuulivoimateollisuusalueen elinkaari on vähintään 25 vuotta. Matkailusta elävässä maakunnassa ollaan tekemässä kohtalokkaita virheitä sijoittamalla valosaasteettomiin ympäristöihin teollisuutta, joka muuttaa koko alueen erämaisen luonteen toiseksi. Tila, rauha ja hiljaisuus ovat Lapin kansainvälisen matkailun valtit. Myös poronhoito on niistä riippuvainen sekä osana elinkeinoa ja kulttuuria että osana Lapin matkailun vetovoimaa.
Lapissa tuulivoimatuotanto on välttämätöntä sijoittaa jo rakennetuille alueille, teollisuusalueiden tai valtateiden välittömään läheisyyteen. Kansallisia ohjeistuksia ja lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että rakentaminen jo olemassa olevan muun teollisuuden yhteyteen onnistuu.
Poronhoidon ja monimuotoisen luonnon elintila ovat Lapin vanhimman elinvoimaisen elinkeinon ja lappilaisen luontokulttuurin elämisen ehto. Niitä Lapissa ei ole varaa uhrata edes kiinteistöverotulojen toivossa, vihreän siirtymän politiikan siivittämänä.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
040 723 9966, Sanna Hast
Julkaisija: Aarre Jortikka - 14.11.2024