Kategoria: Tiedote
Tiedote 4.6.2026
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous 2.6.2026
Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous käytiin 2.6.2026 suljetuin ovin. Kokouksen läsnäolo-oikeus annettiin kokouksen päätöksellä paliskuntien virallisien kokousedustajien lisäksi Paliskuntain yhdistyksen hallitukselle ja toimiston henkilöstölle sekä Saamelaispaliskunnat Ry:n edustajille. Paikalla oli kuusi paliskuntaa saamelaisten kotiseutualueelta. Lisäksi osa poissaolleista oli ilmoittanut olevansa pois henkilökohtaisen esteen vuoksi.
Edustajakokouksen luottamuksellisuudesta päätettiin, koska haluttiin työrauha ja turvallinen tila vaikeille keskusteluille ja keskeneräisten asioiden käsittelylle. Kokoussalissa sovittiin, että keskustellut asiat jäävät toistaiseksi saliin. Kuluvan vuoden aikana on käyty rakentavaa ja hyvää dialogia tulevaisuuden yhteistyöstä kaikkien poronhoitoalueen paliskuntien kesken. Kokouksessa otettiin aikalisä, ja mm. hallitusvalinnat tulevalle kolmivuotiskaudelle (2027–2029) siirrettiin yksimielisesti syksyllä järjestettävään ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksessa todettiin, että keskustelut ovat olleet hyviä ja tarpeellisia ja niitä tullaan jatkamaan.
Matti Riipi, hallituksen puheenjohtaja
Hanna Nurmi, toiminnanjohtaja
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote 21.5.2026
Paliskuntain yhdistys irtisanoutuu Metsähallituksen Lapin luonnonvarasuunnitelmasta 2026–2031
Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Matti Riipi kysyy: ”Onko Metsähallituksen tavoite viedä maankäytön
ristiriidat paikalliselle tasolle?”
Metsähallituksen laatima Lapin luonnonvarasuunnitelma (LVS) käsittää koko saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen
Lapin valtion hallinnoimat maa- ja vesialueet. Alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain reilu parikymmentä
paliskuntaa. Suunnitelmaa on laadittu viime syksystä alkaen.
Metsähallituksen tavoitteet hakkuiden lisäämisestä sekä energiahankkeiden, kaivostoiminnan ja kasvavan matkailun
edistämisestä luovat Lapin luonnonvarasuunnittelun alueeseen valtavan maankäytön paineen. Eri maankäyttömuodot
vähentävät suoraan, heikentävät välillisesti ja pirstaloivat poronhoidon toimintaympäristöä – kumulatiivisia
haittavaikutuksia ei tunnisteta.
Poronhoito on Lapissa merkittävä ja pitkän historian omaava elinkeino ja kulttuuri, jolla on ikimuistoinen oikeus
alueiden käyttöön. Tätä oikeutta nakerretaan pala palalta muiden maankäyttäjien toimesta.
”Elinkeinossa teemme paljon työtä maankäytön yhteensovittamiseksi. Poronhoidon väistämisellä ja sopeutumisella on
rajansa rajallisilla porolaitumilla. Osallistuimme aktiivisesti luonnonvarasuunnittelutyöhön porolaidunten tilan
turvaamiseksi. Luonnonvarasuunnitelman alue koskettaa paliskuntia eri tavoin. Osalle maat ovat lähes kokonaan valtion
hallinnoimia, ja näissä vaikutukset ovat siten suurimmat. Olemme edellyttäneet paliskuntakohtaista tarkastelua ja
neuvottelua, mutta tähän ei ole suostuttu. Metsähallituksella valtion maiden hallinnoijana on erityinen vastuu monien
tavoitteiden yhteensovittamisessa. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että Metsähallitus laiminlyö roolinsa tavoitteiden
yhteensovittamisessa luonnonvarasuunnitelman osalta”, Riipi jatkaa.
Nykymuodossaan luonnonvarasuunnitelma uhkaa kiihdyttää porolaidunten tilan heikkenemistä. Samalla kansallisten
ilmastotavoitteiden ja luontokadon pysäyttämisen toimet jäävät heikoiksi.
Yhdenvertainen kohtelu
Poronhoitolaki velvoittaa valtion viranomaista neuvottelemaan paliskuntien edustajien kanssa, kun suunnitellaan
poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Tämä poronhoitolain 53 § koskee koko
poronhoitoaluetta, ja sen mukaiset neuvottelut onkin käyty muilla poronhoitoalueen luonnonvarasuunnitelmien alueilla:
saamelaisten kotiseutualueella sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla.
Saamelaisten kotiseutualueella tehtiin lisäksi paliskuntakohtaiset metsäsuunnitelmat asianosaisen paliskunnan kanssa
neuvotellen. Metsähallituksella on Lapin LVS:n alueella tarkemmat metsäsuunnitelmat hakkuutavoitteineen jo olemassa,
mutta näistä ei annettu paliskunnille tietoa. Toimillaan Metsähallitus eriarvoistaa paliskunnat.
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi katsoo, että hyvä hallinto valtion maa-alueilla edellyttää paliskuntien yhdenvertaista
kohtelua.
”Poronhoidon tarpeet tulee tunnistaa ja ottaa vakavasti”, Nurmi toteaa ja ihmettelee, miksi Metsähallitus on
kieltäytynyt poronhoitolain mukaisista neuvotteluista systemaattisesti koko prosessin ajan. ”Neuvottelemalla olisimme
voineet päästä lopputulokseen, johon paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys olisivat voineet sitoutua.”
Lisätietoja:
Matti Riipi, puheenjohtaja, Paliskuntain yhdistys, p. 040 706 6832
Hanna Nurmi, toiminnanjohtaja, Paliskuntain yhdistys, p. 0400 251 673 (keskus)
Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote 5.3.2026
Paliskuntain yhdistys – julkaisuvapaa heti
Petovahinkojen korvausjärjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu
Petovahingoista ilmoitetaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille ja tarkastukset ovat näin ollen kuntien tehtävänä. Vahinkoilmoituksessa ilmoitetaan löytyneen raadon koordinaatit ja löydös dokumentoidaan lisäksi valokuvin. Raatoa ei siirretä eikä hävitetä, sillä se on voitava maastossa tarkastaa pedon aiheuttamien jälkien todentamiseksi. Raatojen etsiminen ja tarkastaminen on myös taistelua aikaa vastaan: tuisku peittää jäljet ja riutat (pienpedot, linnut) hakkaavat raadon muutamassa päivässä hajalle. Sulalla maalla löytäminen on lähes mahdotonta ilman paikanninta.
Maaseutuviranomaiset ovat käytännössä nykyisessä petovahinkotilanteessa mahdottoman tehtävän edessä, sillä vahinkojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2025 löytyi jo lähes 7000 pedon tappamaa poroa, lisäksi merkittävä osa jää löytymättä eikä luvussa ole mukana vasahävikki. Raadot ovat usein vaikeakulkuisessa maastossa ja tarkastamiseen kuluu aikaa. Kuntien tarkastusresurssit ovat rajalliset.
Paliskuntain yhdistys peräänkuuluttaa valtiolta ja kunnilta riittävää resurssia petovahinkojen tarkastukseen. Kunnat hoitavat velvoitteensa vaihtelevasti. Tarkastajia tulee kouluttaa käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Lisäksi tulee asettaa riittävä taso tarkastusmäärille, joka kuntien tulee minimissään pystyä suorittamaan. Järjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu.
Poroelinkeinolla on nollatoleranssi väärinkäytöksille. Elinkeinon käsityksen mukaan väärinkäytökset ovat marginaalisessa roolissa, mutta aiheuttavat isojen otsikoiden kautta mainehaittaa ja epäilyksen varjoa kaikille, vaikka kenenkään ei tulisi olla kollektiivisesti vastuussa yksittäisten tahojen tekemistä väärinkäytöksistä. Petovahinkojen pahimmin kurittamissa paliskunnissa hätä on todellinen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Matti Riipi, p. 040 706 6832
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi, p. 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote 23.9.2025
Metsästäjäliitto, MTK ja Paliskuntain yhdistys: Kiintiömetsästys suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen
Paliskuntain yhdistys esittää yhdessä Metsästäjäliiton ja MTK:n kanssa, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin koko Suomessa kiintiömetsästyksenä. Kannanhoidollisen metsästyksen rinnalla tulee säilyttää vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupamenettely vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien petojen poistamiseksi riistakeskuksen tai poliisin luvalla koko maassa. Käyttämätön kannanhoidollinen lupa ei saa estää todellisten vahinkoja aiheuttavien eläinten poistopyyntiä samalla alueella. Poikkeuslupia tulee myöntää myös ennaltaehkäisevästi ja nopeasti reagoiden erityisesti susilaumoihin. Ahma pitää saada nopealla aikataululla metsästettävien lajien piiriin ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia pitää pystyä myöntämään ahmalle huomattavasti nykyistä enemmän.
Esitys on osa porotalouden sisäisen kriisityöryhmän esittämiä kiireellisiä toimenpiteitä kestämättömän petovahinkotilanteen ratkaisemiseksi poronhoitoalueella. Poroelinkeinon jatkuvuus ja tulevaisuus on turvattava ja poronhoitajista sekä pääomasta on pidettävä huolta. Petovahinkoja tulee ennaltaehkäistä ja vahinkotaso tulee puolittaa nykyisestä. Näin ollen petokantoja on karsittava ja lupaprosesseja nopeutettava ja sujuvoitettava.
Korvaukset on maksettava täysimääräisenä ja nykyisestä pitkästä korvausviiveestä on päästävä nopeampaan maksatukseen. EU maksukattoa on nostettava ja vahinkojen ehkäisyn rahoitukseen tulee löytää keinot. Edelleen hallitusohjelmaan kirjattu haaskakuvaus on otettava pikaiseen tarkasteluun ja haaskakuvaus kiellettävä. Haaskakuvaus ryvästää petovahingot, kadottaa petojen luontaisen ihmisarkuuden sekä riskeeraa ennen tuntemattomien tautien siirtymisen populaatiosta toiseen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Matti Riipi, p. 040 706 6832
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi, p. 016 331 6000
Liite: Metsästäjäliiton, MTK:n ja Paliskuntain yhdistyksen esitys kiintiömetsästyksestä kaikille suurpedoille (PDF-liite)
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote julkaisuvapaa 30.5.2025 klo 9:00
Kannattaako vai ei? Poroparlamentti keskusteluttaa kannattavuudesta ja yrittäjyydestä poronhoidossa
Paliskuntain yhdistyksen 77. edustajakokous Poroparlamentti kokoontuu jälleen kesäkuun ensimmäisenä maanantaina 2.6 Lappia-talolle. Tänä vuonna teemana on ”Kannattavuus ja yrittäjyys poronhoidossa”.
Paliskuntain yhdistys on samaan aikaan julkaissut Porotalouden tilastokatsauksen vuosilta 2013–2024. Katsaukseen voi tutustua täällä.
Tänä vuonna parlamentissa julkistetaan myös Paliskuntain yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja, joka valitaan 1.6. Yhdistyksen hallitus valitsee uuden toiminnanjohtajan aina viisivuotiskaudeksi kerrallaan. Toiminnanjohtajan tehtävää on viimeisen 15 vuoden ajan hoitanut Anne Ollila.
Parlamentissa palkitaan jälleen myös vuoden positiivinen poroteko Pro Poro -palkinnolla. Vuoden 2024 Pro Poro -titteliä on pidellyt YLE:n Poronuoret sarja.
Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys: 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Press release 14.11.2024
Encountering reindeer on the roads –
Please don’t become a road hazard
Reindeer are magical animals to many visitors in Lapland. Thousands of people travel from all over the world to see them. Early winter is also a busy season in reindeer herding. Reindeer are migrating between their seasonal grazing areas, which are also punched through by roads. Hence, reindeer are a common sight on roadsides in autumn and early winter.
https://www.youtube.com/watch?v=Ap0iDbYYKf0
Sometimes the salting of roads because of ice, sleet, and freezing drizzle also attracts reindeer to the roads. Winter causes dangerous road conditions already as such, travelers can unknowingly add to this by stopping in the middle of the road to photograph reindeer.
In northern Finland, 4 000-5 000 reindeer injuries are caused by train and car traffic every year, mainly during October, November and December. Roads fragment habitats and animals do not naturally know how to avoid vehicles. The vast majority of damages and unnecessary suffering to animals could be avoided by responsible driving, comments Sanna Hast from the Reindeer Herders’ Association.
Stop only at a safe place
The most important factor in reducing the number of reindeer accidents is driving behavior.
Photographing scenery or reindeer can be tempting, but always look for a safe place to stop before doing this, Hast continues and reminds all drivers to “pay attention to traffic and possible animal crossings particularly in the quieter roads of Lapland. During the polar night, driving hours can be in low light, it might be necessary to reduce your driving speed. Statistically dusk and dawn are the most accident-prone times.”
The driver is not liable
Despite efforts of avoiding accidents, sometimes they happen nonetheless. In this situation Hast wants to remind travelers, to always call the emergency number 112. Even if the reindeer is hit only lightly, it is likely hurt. The driver or owner of the car is not liable for compensation for an injured or dead reindeer. Injuries caused by a reindeer accident are covered by the vehicle’s motor insurance. The Finnish Motor Insurers’ Centre compensates the reindeer killed in the traffic accident.
If an accident involving a reindeer occurs – Call 112
– Prohibit extra damages and take the reflective triangle to the road at least 100 meters from the car to warn others. Make sure to call 112 and give first aid if people are injured.
– Put down the reindeer or find a person who will do it for you.
– Call 112 even if you hit the reindeer mildly. Even if the reindeer continues, it is likely that it is hurt. Do not leave the animal to suffer.
– Move the carcass to the side of the road and mark it clearly.
– Inform your insurance company if there have been damages to persons or car.
For more information:
Reindeer Herders’ Association
https://paliskunnat.fi/reindeer-herders-association/reindeer-damages/traffic-damages/
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Muutokseen sopeutuminen on elinehto – tuoretta tutkimustietoa Suomen, Ruotsin ja Norjan poronhoidosta
Tuore tutkimusjulkaisu tuo esille porotalouden historiaa ja merkitystä sekä elinvoimaisen poronhoidon tarpeita Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.
Vuosina 2016–2021 oli käynnissä laaja pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö ReiGN, (”Reindeer husbandry in a Globalizing North”), jossa tarkasteltiin monen tieteenalan voimin poronhoitoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeen rahoittaja oli NordForsk. Vuonna 2022 julkaistiin tutkimuksen tuloksista kirja, joka antaa kattavan kuvan porotalouden tilasta eri pohjoismaissa. Kirja ”Reindeer Husbandry and Global Environmental Change – pastoralism in Fennoscandia” on avoimesti saatavilla:
https://doi.org/10.4324/9781003118565.
Englanninkielisestä kirjasta on nyt koostettu yleistajuiset tiiviit raportit suomen, pohjoissaamen, norjan, ja ruotsin kielillä. Raportit antavat kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen kuvan vuosisatoja vanhan elinkeinon nykytilasta, vertaillen eri maita ja nostaen esiin myös poronhoidon yhteisiä tekijöitä, esimerkiksi poron, poronhoitajan ja laidunten välisen katkeamattoman yhteyden. Lukijalle avautuu konkreettisella tavalla, miten ilmastonmuutos ja porojen laidunmaiden jatkuva väheneminen sekä muut ulkoiset tekijät vaikuttavat porotalouteen ja millaisia haasteita niistä aiheutuu.
Raportti on suunnattu poronhoitoalueen maankäyttäjille, viranomaisille ja päätöksentekijöille, joita luonnonvarojen hallinta, ilmasto- ja ympäristöasiat tai muut porotalouteen ja poronhoitoon liittyvät asiat koskevat. Tiivistelmä palvelee etenkin porotalouden sidosryhmiä, jotka kaipaavat nopeasti omaksuttavaa tietoa elinkeinon nykytilasta – ja myös poronhoidosta kiinnostuneita matkailijoita, opiskelijoita ja asukkaita.
Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta (Suomesta Luonnonvarakeskuksesta, Lapin yliopiston Arktiselta keskukselta, Lapin ammattikorkeakoulusta, Oulun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoilta, Ilmatieteen laitokselta ja Suomen riistakeskuksesta). Suomenkielisen raportin käännöksen ovat tarkistaneet Sanna Hast (Paliskuntain yhdistys), Jouko Kumpula ja Antti Pekkarinen (Luonnonvarakeskus) sekä Sirpa Rasmus ja Minna Turunen (Lapin yliopiston Arktinen keskus).
Linkki materiaaliin suomeksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7783/8357
Pohjoissaameksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7644/8309
Ruotsiksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7348/7798
Norjaksi:
https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/7409/7865
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.5.2024 klo 10
Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti
Pedot ovat luonnollinen osa ekosysteemiä. Petojen ja ihmisten yhteiselo vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja onnistunutta kannanhallintaa. Ilman niitä petojen alati kasvavasta määrästä ja rohkeammaksi käyvästä käyttäytymisestä tulee väistämättä ongelma. Suomessa on käynyt näin. Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti.
Petokantojen suojelun perustaksi tarkoitetuissa lajikohtaisissa kannanhoitosuunnitelmissa tavoitteena on ollut poronhoitoalueen petokannan vakioiminen tasolle, jolla petotuhot ovat kohtuullisia ja poronhoidon jatkuminen alueen perinteisenä elinkeinona ja kulttuurina on turvattu. Poronhoitoalueen petokantoja ei ole ollut tarkoituksena kasvattaa, mutta näin on kuitenkin käynyt.
Petokantojen kasvun vääjäämättömänä seurauksena myös petojen tappamien porojen määrä ja petotuhoalueiden laajuus ovat kasvaneet. Paikoitellen tilanne on romahduttanut porokannat ja tehnyt luontaisen kannan ylläpidon mahdottomaksi. Porokantojen romahtamisesta kärsivä alue laajenee vuosi vuodelta, eteläiseltä poronhoitoalueelta kohti pohjoista.
Kestämätön petopolitiikka nakertaa poronhoidon juuria: mahdollisuuksia tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen laidunten käyttöön sekä hyvinvoivan poroelon jalostukseen.
– Nykytilanne aiheuttaa poronhoitajille jatkuvaa pelkoa, surua ja huolta tulevaisuudesta. Petojen raanakoiksi repimien kituvien porojen jatkuva etsiminen ja löytäminen on aidosti sydäntä raastavaa työtä. Kun porot kärsivät, kärsii myös poronhoitaja, kommentoi tilannetta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Talouden näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan pääomaa: poroja, jotka tuottavat aikanaan uusia poroja. Kulttuurin näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan uskoa tulevaan ja vaarantavat näin kulttuurin siirtymisen tuleville sukupolville. Ratkaisuna epäonnistuneen kannanhallinnan aikaansaamiin massiivisiin petotuhoihin pidetään yleisesti valtion maksamia vahingonkorvauksia. Korvaukset ovat kuitenkin vain laastaria vuotavaan haavaan.
Pedot tappavat vuosittain noin 30 000 poroa. Näistä löytyy keskimäärin viidennes. Etenkin lumettoman ajan hävikki on mittavaa. Petotuhojen korvaukset hipovat kymmentä miljoonaa euroa. Korvausmääräraha on toistuvasti alimitoitettu, mistä johtuen korvaukset maksetaan tyypillisesti leikattuna ja keskimäärin reilun vuoden viiveellä vahinkotapahtumasta. Leikatun osuuden maksamisesta päätetään lisätalousarvioissa ja maksamattakin saatetaan jättää.
Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous, Poroparlamentti, nostaakin tänä vuonna pöydälle pedot. Poroparlamentti kutsuu koolle poronhoidon ammattilaiset, valtionhallinnon, tutkijat, poliitikot, luonnonsuojelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan petopolitiikan tilasta ja ongelmien mahdollisista ratkaisuista Suomessa. [linkki ohjelmaan]
Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 040 199 1066
Poroparlamentin puhujat ja paneelikeskustelijat ovat median tavattavissa ma 3.6 ohjelman jälkeen n. klo 16:45
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10
Vihreä siirtymä avaamassa Lappiin kaivossotien aikakauden
Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.
Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.
”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.
Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.
Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.
”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.
Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
Kategoria: Tiedote
Tiedote 4.4.2023
Lappi ei halua olla Euroopan energiareservaatti
Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.
Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.
Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.
Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.
”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.
[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).
Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966
Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.
Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.
Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.
Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.
Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.
Julkaisija: Aarre Jortikka - 4.6.2026
