Paliskuntain yhdistys

Kategoriat

Aiemmat viestit

Tagipilvi

Kategoria: Tiedote

Rykimä – Väistä mustasukkaista hirvasta

Rykimä eli porojen kiima-aika on aluillaan. Pohjoisen luonnossa voi liikkua rykimäaikaankin huoletta, mutta voimansa tunnossa pullistelevat hirvaat on syytä huomioida.

Rykimä alkaa syyskuun loppupuolella ja sitä kestää loka-marraskuulle saakka. Rykimäaikana hirvaat eli urosporot piirittävät vaatimia eli naarasporoja, suvunjatko mielessään.

Hirvaat ovat mustasukkaisia vaatimistaan ja puolustavat asemaansa aggressiivisesti toisia hirvaita vastaan. Sarvien kalistelu on paitsi oman aseman vahvistamista myös biologinen ase vaadinten hormonitoiminnan otolliseen virittelyyn. Suurimmat, vahvimmat ja energisimmät uroot vievät tässä näytelmässä parhaan potin ja saavat geeninsä laajimpaan jakeluun.

Porot väistävät ihmistä. Rykimäaikaan on silti syytä pysyä poissa hirvaiden tieltä ja erityisesti hirvaan ja naarasporojen välistä. Poroja havaitessa on viisainta kiertää ne kauempaa. Porojen yllättämisen voi välttää taputtamalla käsiään ja pitämällä muuten ääntä. Näin myös porot huomaavat ajoissa väistää kulkijaa.

Poroja kohti käveleminen on syysaikaan unohdettava. Hirvas voi ahdisteltuna kokea ihmisen uhkaavan asemaansa ja tulla päälle. Valokuvaaminen ja muu porojen syksyinen ihastelu on siis syytä hoitaa turvallisen etäisyyden päästä.

Mikäli joutuu hirvaan hyökkäyksen kohteeksi, kannattaa ottaa jalat alle. Jos tämä ei onnistu, voi suojaa hakea puista tai muista suojaavista maanmuodoista tai rakenteista. Ilmoitathan hyökkäilevästä hirvaasta paliskunnalle tai Paliskuntain yhdistykseen, jotta tilanteeseen voidaan tarpeen mukaan puuttua.

Lisätietoja:
Paliskuntain yhdistys
Puh: 016 331 6000

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

TIEDOTE 20.8.2024

Vastuullisuus kunniaan – Koirilla metsästämisen kausi poronhoitoalueella alkaa. Paliskunnat toivovat vähemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Metsästyskoirat aiheuttavat joka vuosi poronhoitoalueella vahinkoja poroille ja porotöille. Moni vahinko jäisi syntymättä, jos metsästäjät koirineen välttäisivät liikkumista siellä, missä porotöitä kulloinkin tehdään. 

Karhun ja vesilintujen pyynnin aloitus on monille vuoden odotetuin kohokohta. Kun elokuun 20. päivä koittaa, moni eteläisempikin metsästäjä kääntää autonsa keulan kohti pohjoista. Syyskuun alun hirvenpyyntikin seuraa jo aivan kulman takana.

Syksyn metsästyskausi on samanaikaisesti poronhoidon kiireisintä aikaa: poroja kerätään aitauksiin ja teuraaksi menevät porot erotellaan eloporoista. Metsästyksen ja porotöiden sovittelu samoilla alueilla vaatii yhteistyötä.

Pohjois-Suomessa on laajoja yhtenäisiä valtion maa-alueita. Erämaisuutensa vuoksi, monet alueet ovat erityisen haluttuja metsästyskohteita. On kuitenkin huomattu, että pyyntipaine kasautuu paikoin kestämättömän suureksi.

Metsästys on elämäntapa ja tärkeä harrastus, niin paikkakuntalaisille kuin kauempaakin alueelle matkaajille. Pohjoinen Suomi on myös poronhoitoaluetta. Metsästäjän täytyykin huolehtia siitä, että metsästyksestä ei aiheudu poroille haittaa.

Perinteisesti vastuullinen metsästys on aina kunnioittanut riistaeläimiä ja kaikkia metsässä liikkujia. Poronhoitoalueella näiden periaatteiden vaaliminen vaatii aktiivista ja avointa yhteistyötä.

Kun metsästät poronhoitoalueella, muista nämä:

1. Opeta koira porovapaaksi
2. Selvitä käynnissä olevat poronhoitotyöt – Paliskuntien rajat ja poroisäntien yhteystiedot:
https://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/paliskuntakartat  
https://paliskunnat.fi/py/poroisannat 
Ajantasaista tietoa varoalueista, joidenkin paliskuntien osalta https://www.porotyot.fi/  
3. Anna poroille ja hirville kiimarauha pitämällä koirat kiinni
4. Hanki koirallesi porovahingot kattava vastuuvakuutus
5. Vahingon sattuessa: lopeta loukkaantunut poro. Ilmoita tapahtuneesta välittömästi poliisille, 112 ja poroisännälle.
6. Jos löydät muusta syystä kuolleen tai loukkaantuneen poron, ilmoitathan siitä alueen poroisännälle tai jos muuta yhteystietoa ei ole saatavilla, hätäkeskukseen.

Lisätietoja:

Paliskuntain yhdistys
Puh: 016 331 6000

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.5.2024 klo 10

Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti

Pedot ovat luonnollinen osa ekosysteemiä. Petojen ja ihmisten yhteiselo vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja onnistunutta kannanhallintaa. Ilman niitä petojen alati kasvavasta määrästä ja rohkeammaksi käyvästä käyttäytymisestä tulee väistämättä ongelma. Suomessa on käynyt näin. Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti.

Petokantojen suojelun perustaksi tarkoitetuissa lajikohtaisissa kannanhoitosuunnitelmissa tavoitteena on ollut poronhoitoalueen petokannan vakioiminen tasolle, jolla petotuhot ovat kohtuullisia ja poronhoidon jatkuminen alueen perinteisenä elinkeinona ja kulttuurina on turvattu. Poronhoitoalueen petokantoja ei ole ollut tarkoituksena kasvattaa, mutta näin on kuitenkin käynyt.

Petokantojen kasvun vääjäämättömänä seurauksena myös petojen tappamien porojen määrä ja petotuhoalueiden laajuus ovat kasvaneet. Paikoitellen tilanne on romahduttanut porokannat ja tehnyt luontaisen kannan ylläpidon mahdottomaksi. Porokantojen romahtamisesta kärsivä alue laajenee vuosi vuodelta, eteläiseltä poronhoitoalueelta kohti pohjoista.

Kestämätön petopolitiikka nakertaa poronhoidon juuria: mahdollisuuksia tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen laidunten käyttöön sekä hyvinvoivan poroelon jalostukseen.

– Nykytilanne aiheuttaa poronhoitajille jatkuvaa pelkoa, surua ja huolta tulevaisuudesta. Petojen raanakoiksi repimien kituvien porojen jatkuva etsiminen ja löytäminen on aidosti sydäntä raastavaa työtä. Kun porot kärsivät, kärsii myös poronhoitaja, kommentoi tilannetta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Talouden näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan pääomaa: poroja, jotka tuottavat aikanaan uusia poroja. Kulttuurin näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan uskoa tulevaan ja vaarantavat näin kulttuurin siirtymisen tuleville sukupolville. Ratkaisuna epäonnistuneen kannanhallinnan aikaansaamiin massiivisiin petotuhoihin pidetään yleisesti valtion maksamia vahingonkorvauksia. Korvaukset ovat kuitenkin vain laastaria vuotavaan haavaan.

Pedot tappavat vuosittain noin 30 000 poroa. Näistä löytyy keskimäärin viidennes. Etenkin lumettoman ajan hävikki on mittavaa. Petotuhojen korvaukset hipovat kymmentä miljoonaa euroa. Korvausmääräraha on toistuvasti alimitoitettu, mistä johtuen korvaukset maksetaan tyypillisesti leikattuna ja keskimäärin reilun vuoden viiveellä vahinkotapahtumasta. Leikatun osuuden maksamisesta päätetään lisätalousarvioissa ja maksamattakin saatetaan jättää.

Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous, Poroparlamentti, nostaakin tänä vuonna pöydälle pedot. Poroparlamentti kutsuu koolle poronhoidon ammattilaiset, valtionhallinnon, tutkijat, poliitikot, luonnonsuojelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan petopolitiikan tilasta ja ongelmien mahdollisista ratkaisuista Suomessa. [linkki ohjelmaan]

Lisätietoja:
Anne Ollila, p. 040 199 1066
Poroparlamentin puhujat ja paneelikeskustelijat ovat median tavattavissa ma 3.6 ohjelman jälkeen n. klo 16:45

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

TIEDOTE 25.3.2024

Vastuullisuus ensin: luonnon ja poronhoidon huomioiva kelkkailu

Kevään kynnyksellä, kun pääsiäinen lähestyy ja lumiolosuhteet ovat optimaaliset, luonnossa liikkujat kerääntyvät entistä enemmän nauttimaan poronhoitoalueen tarjoamista mahdollisuuksista. Haluamme muistuttaa kelkkailijoita ja muita luonnossa liikkujia nauttimaan pohjoisen ainutlaatuisesta luonnosta siten, että porot ja muut eläimet otetaan huomioon.

Maastoliikennelain mukaan moottorikelkalla liikkuminen maastossa ilman maanomistajan lupaa on kiellettyä. Metsähallituksen uralupa ei valtuuta ajamaan merkittyjen reittien ja urien ulkopuolella. Erityisesti Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä myönnetty Metsähallituksen maastoliikennelupa lumipeitteisen ajan käyttöön on tarkoitettu ainoastaan välttämättömään liikkumiseen, ei umpilumen ajeluun tai moottorikelkkaralleihin. Lisäksi poronhoitolaki kieltää porojen häirinnän, ja sen rikkominen voi johtaa sakkorangaistuksiin.

Viime vuosina olemme valitettavasti havainneet huolestuttavan lisäyksen luvattomassa kelkkailussa reittien ulkopuolella. Luvattoman kelkkailun seuraukset ovat vakavia: se voi aiheuttaa uusia jälkiä maastoon, jotka houkuttelevat poroja siirtymään alueille, jonne niiden ei kuulu mennä, ja pahimmassa tapauksessa hajottaa koko porotokan. Tämä lisää poronhoitajien työtaakkaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Pohjoisen talvi on eläimille rankka aika. Eläimet ovat tähän aikaan vuodesta erittäin herkkiä häiriöille ja kantavilla vaatimilla on riski keskenmenoihin niiden laukatessa uppoavassa lumessa. Esimerkiksi porotokkaan ajaminen kelkalla tai porojen säikyttäminen voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa. Toivomme siksi, että jokainen kelkkailija noudattaa sääntöjä ja ajaa ainoastaan sallituilla reiteillä.

Ole vastuullinen – suojellaan yhdessä pohjoisen luontoa ja eläimiä.

Lisätietoja antaa Paliskuntain yhdistys, puh. 016 331 6000.

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

TIEDOTE 19.3.2024

Kevät ja koirat – huomioi kiinnipitoaika

Kevään valoisat päivät ja odotettu pääsiäisloma houkuttelevat meitä viettämään aikaa ulkona, mökeillä ja luonnon helmassa. Tämä aika vuodesta on ihanteellinen nauttia pohjoisen luonnosta, mutta se vaatii meiltä myös erityistä huolenpitoa ja vastuullisuutta, erityisesti koiranomistajilta.

Maaliskuun alusta alkanut koirien lakisääteinen kiinnipitoaika on suunniteltu suojelemaan poroja ja muita luonnoneläimiä niiden herkimmillä lisääntymiskausilla. Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että keväällä sattuneiden koirien aiheuttamien porovahinkojen määrä on valitettavasti hieman kasvanut. Suurin osa kevään aikana tapahtuneista vahingoista johtuu koirien vapaana ulkoiluttamisesta tai niiden karkaamisesta. Vapaana juokseva koira voi säikäyttää ja hajoittaa porotokan, aiheuttaen tuhansien eurojen vahingot ja kantavien vaatimien keskenmenoja stressin ja rasituksen myötä. Hankikelit, jolloin hanki kantaa koiraa, mutta poro uppoaa lumeen, lisäävät isojen vahinkojen riskiä.

Kehotamme kaikkia koiranomistajia noudattamaan lakeja ja olemaan erityisen huolellisia kevään aikana. Pidäthän koirasi kytkettynä ja varmistat, että nautit luonnosta turvallisesti ja vastuullisesti. Mikäli koirasi kuitenkin karkaa, on tärkeää ilmoittaa siitä välittömästi alueen poroisännälle. Poroisäntien yhteystiedot löydät Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Paliskuntain yhdistys
Puhelin: 016 331 6000

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

Mediatiedote, Julkaisuvapaa 12.4 klo 10

Vihreä siirtymä avaamassa Lappiin kaivossotien aikakauden

Vihreä siirtymä ja pyrkimykset raaka-aineomavaraisuuteen kiihdyttävät vaatimuksia avata lisää kaivoksia Eurooppaan. Katseet ovat voimakkaasti kääntyneet pohjoisen mineraalivarantoja kohti.

Sanotaan, että eurooppalainen elämäntapa kuormittaa paikkakuntia ja ympäristöjä, joilta luonnonvarat kaivetaan. Paikkakuntia ja ympäristöjä – jossain kaukana idässä tai etelän maissa. Unohtuu, että Suomessa on toiminnassa viisi suurta kaivosta, joista kolme on Lapissa. Sodankylän kunnan alueelle kohdistuu yli puolet ja Lappiin 81 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Kun lasketaan Kuusamon ja Taivalkosken hankkeet, poronhoitoalueella on 8–9 pitkälle edennyttä kaivoshanketta.

”Lapissa on pitkittyneitä kaivoskonflikteja, kuten Soklin hanke Savukoskella ja Hannukaisen hanke Kolarissa. Soklin ympäristö- ja vesitalouslupa torpattiin merkittävien riskiensä vuoksi jo KHO:ssa ja silti hanketta suunnitellaan edelleen, nyt vihreän siirtymän varjolla. On oikeustajun vastaista ja paikallisen luonnon ja elämäntapojen kannalta kestämätöntä, että hankesuunnittelut jatkuvat, vaikka hanke todetaan alueelle sopimattomaksi”, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast kommentoi.

Kaivokset ovat mittavia teollisuushankkeita, jotka mullistavat paikallisia ympäristöjä ja elinolosuhteita. Vesistövaikutustensa vuoksi, kaivosten ympäristövaikutukset voivat ulottua hyvin nopeasti, hyvin laajoille alueille.

Paliskuntain yhdistyksen Kantar Publicilta tilaaman kyselyn[1] mukaan suomalaiset ja lappilaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.

Poronhoidon merkitys pohjoisessa tunnistetaan myös laajalti eikä kaivostoiminnan haluta uhkaavan sitä. Poronhoidon jatkuvuus nostettiin ratkaisevaan asemaan päätettäessä uusista kaivoksista poronhoitoalueella.

”Kaivokset eivät sovellu joka paikkaan. Silti yhteensovittamisen ja vihreän siirtymän retoriikalla kaivoshankkeita ajetaan Lapissa kasvavalla paineella. Oikeudenmukainen energiasiirtymä ei voi toteutua polkemalla pohjoisen luonnon ja siihen perustuvien elämäntapojen oikeuksia. Mineraalien kasvavaan kysyntään olisi kyettävä vastaamaan kiertotalouden avaamien mahdollisuuksien kautta, mutta tällä menolla näyttää, että olemme saamassa Lappiin vain lisää pitkittyviä konflikteja, toteaa Sanna Hast.

[1] Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Aineisto (N=1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).

Lisätietoja:

Sanna Hast, p. 040 723 9966

Kuva 1: Suomalaiset ovat huolestuneita kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista.

Kuva 2: Suomalaiset eivät halua avata uusia kaivoksia paikkoihin, joissa ne uhkaavat poronhoitoa.

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

Tiedote 4.4.2023

Lappi ei halua olla Euroopan energiareservaatti

Lapin luonnonvarojen hyödyntämisellä on pitkä, joiltain osin melko rumakin, historia. Jokien valjastamiseen ja tekoaltaiden rakentamiseen liittyviä oikeudenmukaisuus- ja ympäristökysymyksiä puidaan edelleen. Nyt energian tuotannon vihreässä siirtymässä vesivoiman rinnalle on noussut tuulivoiman tuotannon voimakas edistäminen.

Painopiste suunnittelussa on pohjoisessa ja investointien kiirehtiminen aiheuttaa alueellisesti kiperiä ristiriitoja. Paliskuntain yhdistyksen tilaamassa kyselyssä[1] kävi ilmi, että lappilaiset suhtautuvat kriittisesti siihen, että alueen harteille ollaan sälyttämässä Euroopan vihreää siirtymää. Vihreät teollisuushankkeet heikentävät muun muassa poronhoidon toimintaedellytyksiä.

Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat tuulivoiman rakentamista sellaisille alueille, joilla sähkön käyttökin on suurta. Lappilaisista valtava enemmistö oli tämän kannalla.

Kysyttäessä tulisiko tuulivoimaa rakentaa lisää Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja merialueille, suurimman kannatuksen suomalaisten asenteissa saivat merialueet ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kyselyn vastauksista voi päätellä, että yleisellä tasolla suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta sen toteuttamisessa peräänkuulutetaan alueellista oikeudenmukaisuutta. Vaikka tuulivoiman vaikutuksista poronhoitoon on vielä laajasti tietämättömyyttä, asenteet tuulivoiman lisärakentamista harkittaessa ovat selkeästi poronhoidon puolella. Vastaajien mukaan poronhoidon ei pitäisi joutua väistymään tuulivoimaloiden tieltä, eikä porojen laidunalueille tule rakentaa voimaloita, jos ne haittaavat poroja.

”Uudet kansanedustajat, tuleva hallitus ja kuntapäättäjät ovat paljon edessä. Tulevat vuodet näyttävät, toteutetaanko vihreää siirtymää alueellisesti oikeudenmukaisesti, paikallisten oikeuksia ja luontoa kunnioittaen vai niitä polkien. Kyselyn tulokset lähettävät vahvan viestin niin Lapin uusille kansanedustajille kuin aluepolitiikkaankin. Toivon, että edustustyössä todella kuullaan pohjoisen ääntä ja pidetään sitä esillä päätöksenteossa. Lappi kun on niin paljon muutakin kuin vain täältä saatavat luonnonvarat.”, kommentoi Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.

Lisätietoja:

Sanna Hast, p. 040 723 9966

Kuva 1: On lappilaisen oikeustajun vastaista tuottaa tuuli- ja vesivoimaa vientienergiaksi Etelä-Suomeen ja Eurooppaan heikentäen samalla poronhoidon edellytyksiä.

Kuva 2: Tuulivoimaa tulisi rakentaa varsinkin sinne, missä myös sähkön käyttö on suurta.

Kuva 3: Suomalaiset sijoittaisivat tuulivoimaa eritoten merialueille ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Kuva 4: Tuulivoiman vaikutuksia poronhoitoon ei tunneta kovinkaan hyvin.

Kuva 5: Suomalaiset asettavat poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisen tuulivoimarakentamisen edelle.

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

Tiedote 30.3.2023

Metsätalouden negatiiviset vaikutukset poronhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen tunnetaan heikosti

Luontokato on globaali ilmiö, joka näkyy Suomessa eritoten metsäluonnon köyhtymisenä. Suomi on talousmetsien maa, eikä monimuotoisuus kukoista nuorissa, tasaikärakenteisissa, yhden valtapuulajin puuviljelmissä.

Pohjois-Suomessa metsärakenteen muutos luonnontilaisista metsistä nuoriksi talousmetsiksi on ollut suurin yksittäinen poronhoitoon negatiivisesti vaikuttava tekijä. Vanhat metsät ovat huvenneet lähes olemattomiin ja siinä samassa porojen talvilaitumet. Isossa osassa poronhoitoaluetta on tämän takia ollut pakko turvautua talviaikaiseen porojen lisäruokintaan.

Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Kävi ilmi, että metsätalouden kytkökset poronhoidon toimintaedellytyksiin ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen tunnetaan heikosti.

Suomalaisten asenteet metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen ovat kuitenkin valveutuneet. Tärkeysjärjestyksessä monimuotoisuudesta huolehtiminen asetetaan jopa taloudellisen tuottavuuden edelle. Samaa asenneilmapiiriä tukee se, että Lapin metsätalouden kestävyydestä on laajalti epätietoisuutta ja hakkuiden lisäämiseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti.

Suojelun lisäämisen kannalla on merkittävä osa kaikista vastaajista. Lappilaisissa suojelun lisääminen jakaa mielipiteet, mikä on ymmärrettävää, sillä Lapissa on laajoja suojelualueita jo nykyiselläänkin. Pelkästään suojelun lisääminen yksittäisillä alueilla on myös isossa kuvassa riittämätön ratkaisu niin luonnon monimuotoisuuden kuin poronhoidonkin kannalta. Talousmetsien käsittelymenetelmien muutos nousee merkitsevämpään rooliin.

”Suomalaisten asenteet heijastelevat hyvin sitä, että Suomi on sitoutunut EU:ssa luontokadon pysäyttämiseen ja ennallistamistavoitteisiin. Suojelualueiden ohella talousmetsissä on kyettävä nykyistä paremmin turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuus. Samalla paranisivat poronhoidon toimintaedellytykset. Vaikka muutos metsissä ei tapahdu hetkessä, metsätalouskäytäntöjen muuttamisen myötä, voimme saada metsät vähitellen takaisin metsiksi.” kommentoi kyselyn tuloksia Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast.

Tulokset tuulivoiman ja kaivosten osalta julkaistaan tulevien viikkojen aikana.

Lisätietoja:
Sanna Hast, p. 040 723 9966

[1] Aineisto (N= 1 224) kerättiin Gallup Forumissa (Kantar Publicin käyttämä internet-paneeli) 3.- 10.3.2023. Kyselyyn vastanneet edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Lappilaisten edustavuus aineistossa varmistettiin lisäämällä vastaajien määrää (lappilaiset N=220).

Kuvat

Kuva: Hakkuu ja maanmuokkaus

Kuva 1: Suomalaiset tuntevat heikosti metsätalouden negatiivisen vaikutuksen poronhoitoon.

Kuva 2: Suomalaiset haluavat vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta.

Kuva 3: Metsätalouden kestävyyteen Lapissa suhtaudutaan varauksella.

Kuva 4: Metsien lisäsuojelu saa kannatusta suomalaisten keskuudessa.

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

ELY tiedottaa 23.3.2023

Porotalouden investointi- ja aloitustukia voi nyt hakea

Lapin ELY-keskus järjesti koulutustilaisuuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuista 14.4.2023. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne on katsottavissa ELY-keskuksen Youtube-kanavalta.

Tallenne (youtube.com), katsottavissa 2.5.2023 saakka
Esitysmateriaali (pdf)

Poroelinkeinon harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea jälleen investointi- ja aloitustukia. Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain.

Tukiprosentit eivät muutu, mutta tukien ehtoihin on tullut joitain muutoksia.

Investointituki elinkeinon harjoittajille

Jatkossa hankinnan saa tehdä omalla riskillä tukihakemuksen jättämisen jälkeen. Varmista, että hakemuksesi on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen.

ELY-keskus suosittelee kuitenkin tekemään hankinnan vasta myönteisen tukipäätöksen jälkeen. Jos hakija tekee hankinnan ennen myönteistä tukipäätöstä omalla riskillään ja saa investointiin kielteisen rahoituspäätöksen, hän ei voi saada enää tukea tehtyyn investointiin. Hankinta on tällöin tehty ennen hakemuksen jättämistä.

Rakentamista koskeva avustus voidaan maksaa enintään viidessä erässä. Maksettavista eristä vain viimeisen erän suuruutta säännellään jatkossa. Viimeisen maksun suuruus on 20 % tuen määrästä.

Aloitustuki nuorelle elinkeinon harjoittajalle

Aloitustuen saajan tulee jatkossa hakea itse maksatusta. Aloitustuki maksetaan kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäisen erän voi hakea, kun tukipäätöksessä mainitut ehdot ovat täyttyneet. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen. Aloitustuki maksetaan enintään viiden vuoden aikana tilanpidon aloittamisesta. Ota kuitenkin huomioon, että viiden vuoden pysyvyysseuranta alkaa tuen viimeisen erän maksamisesta.

Aloitustukeen liittyvään pankkilainaan voidaan jatkossa myöntää valtiontakaus. Valtiontakaukselle on annettava vastavakuus, joka voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Lainan saajalta peritään kertamaksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Lisäksi takauksesta peritään lainan saajalta puolivuosittain maksu, jonka suuruus on 0,75 prosenttia takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä.

Tuen hakeminen

Haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn tukijaksoittain. Ensimmäinen jakso päättyy 15.4.2023. Seuraavat tukijaksot:

16.4.-15.6.2023
16.6.-15.9.2023
16.9.2023-15.1.2024

Paliskunnan aitojen kunnossapitoa koskevat tukihakemukset käsitellään edellisestä poiketen tukihaun päätyttyä 15.1.2024.

Tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Saamenkieliset hakemukset toimitetaan paperihakemuksena Lapin ELY-keskukseen. Varmista, että hakemuksesi sisältää kaikki tarvittavat liitteet.

Lue lisää:

Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuet (ruokavirasto.fi)

Hyrrä-asiointipalvelu

Saamenkieliset lomakkeet (ruokavirasto.fi)

Päivi Kainulainen
Porotalousasiantuntija

Julkaisija: Aarre Jortikka - 10.9.2024

Kategoria: Tiedote

Tiedote 21.3.2023

Suomalaiset kannattavat vihreää siirtymää, mutta edellyttävät siltä oikeudenmukaisuutta

Julkisuudessa toistetaan, että erityisesti Pohjois-Suomessa on kattavan sähkön kanta- ja siirtoverkon sekä harvan asutuksen ansiosta valtavasti tilaa ja erinomaiset mahdollisuudet vihreän siirtymän investointien toteuttamiseen. Eurooppalaisten yhteiskuntien sähköistämistä markkinoidaan mahdollisuutena kansantalouden kasvuun. Pohjoisen syrjäseudut halutaan valjastaa jauhamaan uusiutuvaksi ja vihreäksi nimettyä energiaa.

Vihreän siirtymän huumassa ei kuitenkaan pidä unohtaa, että myös Pohjois-Suomi on jo kauttaaltaan asuttu ja monenlaisessa käytössä. Energiateollisuuden leviämisessä poronhoitoalueella on kyse paljon enemmästä kuin kiinteistöverotuloista tai muuttuvasta maisemasta. Poronhoitoalueella on tehty yhteisen edun nimissä valtavasti tilaa muun muassa metsäteollisuudelle, liikenneväylille, vesi- ja tuulivoimalle sekä kaivannaisteollisuudelle. Pohjoisen luonnonvarat ovat tehokkaassa käytössä. Käytön seurauksena porojen laidunalueet ovat jo huvenneet pala kerrallaan, pirstaloituneet ja heikentyneet. Poronhoitajat ovat väistäneet, sopeutuneet ja joutuneet ahtaalle. Lopulta väistämisestä tulee mahdotonta. Väistämisen tila loppuu.

Lapissa ollaan pitkälti omavaraisia raaka-aineiden ja energian tuotannossa. Teollisuushankkeilla halutaan lisätä Lapin luonnonvarojen vientiä Etelä-Suomeen ja Eurooppaan, missä raaka-ainetarpeet alati kasvavat.

Paliskuntain yhdistys tilasi Kantar Publicilta kyselyn [1] kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä pohjoisten luonnonvarojen käytöstä, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta ja luontoarvojen merkityksestä. Kysely koostui neljästä teemasta: yleiset luontoasenteet sekä tuulivoimaan, kaivoksiin ja metsiin liittyvät asenteet. Julkaisemme tulokset teemoittain tulevien viikkojen aikana.

”Suomalaisille luontoarvot ovat erittäin tärkeitä. Poronhoito on Pohjois-Suomen tunnetuin kulttuurinen erityispiirre, jonka vaaliminen ja säilyttäminen on suomalaisille tärkeää. Poronhoidon turvaamisen suomalaiset asettavat teollisuushankkeiden toteutuksen edelle, mikäli yhteensovittaminen ei onnistu. Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden konkreettiset vaikutukset kuitenkin tunnetaan Suomessa melko huonosti”, toteaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Lisätietoja:

Anne Ollila, p. 016 331 6000 (Keskuspuhelin)

Sanna Hast, p. 040 723 9966