• Kategoriat



  • Aiemmat viestit



    Tagipilvi

    Kurssit ja koulutukset Maankäyttö Neuvonta muistuttaa Poroparlamentti Porovahingot Tiedote Uutisia

    MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.5.2024 klo 10

    Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti

    Pedot ovat luonnollinen osa ekosysteemiä. Petojen ja ihmisten yhteiselo vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja onnistunutta kannanhallintaa. Ilman niitä petojen alati kasvavasta määrästä ja rohkeammaksi käyvästä käyttäytymisestä tulee väistämättä ongelma. Suomessa on käynyt näin. Suomalainen petopolitiikka on epäonnistunut pahasti.

    Petokantojen suojelun perustaksi tarkoitetuissa lajikohtaisissa kannanhoitosuunnitelmissa tavoitteena on ollut poronhoitoalueen petokannan vakioiminen tasolle, jolla petotuhot ovat kohtuullisia ja poronhoidon jatkuminen alueen perinteisenä elinkeinona ja kulttuurina on turvattu. Poronhoitoalueen petokantoja ei ole ollut tarkoituksena kasvattaa, mutta näin on kuitenkin käynyt.

    Petokantojen kasvun vääjäämättömänä seurauksena myös petojen tappamien porojen määrä ja petotuhoalueiden laajuus ovat kasvaneet. Paikoitellen tilanne on romahduttanut porokannat ja tehnyt luontaisen kannan ylläpidon mahdottomaksi. Porokantojen romahtamisesta kärsivä alue laajenee vuosi vuodelta, eteläiseltä poronhoitoalueelta kohti pohjoista.

    Kestämätön petopolitiikka nakertaa poronhoidon juuria: mahdollisuuksia tasapainoiseen ja suunnitelmalliseen laidunten käyttöön sekä hyvinvoivan poroelon jalostukseen.

    – Nykytilanne aiheuttaa poronhoitajille jatkuvaa pelkoa, surua ja huolta tulevaisuudesta. Petojen raanakoiksi repimien kituvien porojen jatkuva etsiminen ja löytäminen on aidosti sydäntä raastavaa työtä. Kun porot kärsivät, kärsii myös poronhoitaja, kommentoi tilannetta Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

    Talouden näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan pääomaa: poroja, jotka tuottavat aikanaan uusia poroja. Kulttuurin näkökulmasta pedot tuhoavat poronhoitajan uskoa tulevaan ja vaarantavat näin kulttuurin siirtymisen tuleville sukupolville. Ratkaisuna epäonnistuneen kannanhallinnan aikaansaamiin massiivisiin petotuhoihin pidetään yleisesti valtion maksamia vahingonkorvauksia. Korvaukset ovat kuitenkin vain laastaria vuotavaan haavaan.

    Pedot tappavat vuosittain noin 30 000 poroa. Näistä löytyy keskimäärin viidennes. Etenkin lumettoman ajan hävikki on mittavaa. Petotuhojen korvaukset hipovat kymmentä miljoonaa euroa. Korvausmääräraha on toistuvasti alimitoitettu, mistä johtuen korvaukset maksetaan tyypillisesti leikattuna ja keskimäärin reilun vuoden viiveellä vahinkotapahtumasta. Leikatun osuuden maksamisesta päätetään lisätalousarvioissa ja maksamattakin saatetaan jättää.

    Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous, Poroparlamentti, nostaakin tänä vuonna pöydälle pedot. Poroparlamentti kutsuu koolle poronhoidon ammattilaiset, valtionhallinnon, tutkijat, poliitikot, luonnonsuojelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan petopolitiikan tilasta ja ongelmien mahdollisista ratkaisuista Suomessa. [linkki ohjelmaan]

    Lisätietoja:
    Anne Ollila, p. 040 199 1066
    Poroparlamentin puhujat ja paneelikeskustelijat ovat median tavattavissa ma 3.6 ohjelman jälkeen n. klo 16:45

    Julkaisija: Aarre Jortikka - 30.5.2024