Yhteistyötahojen päättyneet hankkeet

Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT, 2015-2017)

TOKAT-hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hankkeessa tuotetaan porotaloutta koskevaa paikkatietoa niiden paliskuntien alueelta, joista sitä ei ole vielä tuotettu aiemmassa POROT-hankkeessa (Porot-hanke: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alue) ja rakennetaan työkaluja ja toimintamalleja, joilla koottuja tietoja voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja muussa viranomaistoiminnassa sekä yritysten toiminnan suunnittelussa. Hanketta toteuttavat SYKE (Kari Oinonen), Luke (Jouko Kumpula) ja Lapin AMK (Veikko Maijala). Rahoittajat: EAKR, SYKE, Luke, Lapin AMK. Lisätietoja: http://www.syke.fi/hankkeet/tokat

Porokolarivaroitusten vaikutukset -kenttäkoe

Porokolarivaroitusten vaikutukset, kenttäkoe (PoroFOT) hankkeessa tehdään työtä porokolarien vähentämiseksi. Tämä tapahtuu kahdella tavalla:

1) Liikennevahinkoarviomiehet (poromiehet) laittavat porokolarit sähköiselle kartalle, mistä tieto siirtyy tien päälle mm. useimpien uusien autojen TMC-navigaattorijärjestelmiin hälytykseksi: ”eläimiä tiellä”.

2) Hankkeen avulla tehdään työtä porojen reaaliaikaiseksi varoittamiseksi tieympäristössä älykännykän avulla.

varoporoa.fi

Hankkeen päärahoittaja on Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Muut rahoittajat ovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Liikennevirasto ja Paliskuntain yhdistys. Hanketta hallinnoi Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja sen toteutusaika on 1.8.2013-31.10.2015. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Elina Aittoniemi, paikkatietoasiantuntijana Ahti Lahtela ja yhdistyksen edustajana ohjausryhmässä Matti Särkelä.

Poroaitojen riistaturvallisuus -hanke

Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa riistaeläinten törmäyksistä aitoihin. Erityisesti metsäkanalinnut ovat alttiita vammautumiseen tai kuolemaan johtaviin törmäyksiin. Toisaalta myös hirvieläimet vahingoittavat aitoja törmäyksissä ja lisäävät aitojen korjaustarvetta. Hankkeessa vertaillaan erilaisten merkintätapojen tehokkuutta estää törmäykset suhteessa niiden rakentamis- ja materiaalikustannuksiin ja muihin ominaisuuksiin.

Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeen aikana aitoihin kiinnitettyjä varoitusmerkkejä.

Tavoitteena on löytää kestävä, ympäristöystävällinen ja kustannustehokas merkintätapa törmäysten vähentämiseksi. Hankkeeseen valikoidut tutkimusaidat sijaitsevat Lapin maakunnassa Rovaniemeltä Utsjoelle. Hankkeen päärahoitus tulee Lapin ELY-keskuksen kautta Euroopan aluekehitysrahastosta ja muut rahoittajat ovat Lapin yliopisto, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hanketta hallinnoi Lapin yliopiston Arktinen Keskus ja sen toteutusaika on 1/2014 – 4/2015. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Markku Vierelä, saamelaiskäräjien edustajana ohjausryhmässä on Heikki Paltto ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Lappilaiset elinkeinot -hanke

Lappilaiset elinkeinot -hankkeessa luodaan edellytyksiä Lapin perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle. Hankkeelle on asetettu poro- ja lohiasioiden työryhmät, jotka suunnittelevat ja toteuttavat hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Poro- ja petoasioissa tavoitteena on petovahinkojen määrän väheneminen poronhoidon kestämälle tasolle, jotta poroelinkeinon tuottavuus saadaan palautettua vahingoista kärsivillä alueilla.

Lohiasioissa tavoitteena on, että Suomessa saavutetaan poliittinen ratkaisu luonnonlohen kestävän kalastuksen säätelystä niin, että jokiin nousee joka vuosi riittävä määrä emokaloja. Ruotsalaisten osapuolten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Hanketta hallinnoi Lapin liitto ja se rahoitetaan Lapin maakunnan kehittämisrahalla. Toteutusaika on 1.6.2013-1.6.2015. Projektipäällikkönä toimii Lassi Kontiosalo, porotalouden edustajana ohjausryhmässä Mika Kavakka, saamelaiskäräjien edustajana Heikki Paltto ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Porot-paikkatieto -hanke

Porotalouden paikkatietokannan rakentaminen ja käyttöön saaminen (POROT-paikkatietohanke). Hankkeen kohdealueena ovat Itä-Lappi ja Rovaniemen seutu. Hankkeessa on koottu 22 paliskunnasta poronhoitoon ja sen toiminta-alueisiin sekä poronhoidon rakennelmiin liittyvät paikkatiedot ja siirretty ne paikkatieto-ohjelmaan. Hankealueen paliskunnista on tehty päivitetyt laidunkartoitukset satelliittikuvatulkintojen avulla. Paliskunnista on myös tehty maankäytön vaikutuksia poronhoitoon ja laidunten käytettävyyteen kuvaavat paikkatietoanalyysit.

Hankkeessa koottuja ja tuotettuja tietokanta-aineistoja voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa. Tämän lisäksi tietokannan avulla voidaan seurata ja havainnollistaa muutoksia porolaitumilla ja laidunympäristöissä. Hankkeen päärahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja hanketta rahoittavat myös Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hanketta hallinnoi Suomen ympäristökeskus ja sen yhteistyötahoina toimivat METLA, Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus. Hankkeen toteutusaika on 2012-2014. Sen projektipäällikkönä toimii Kari Oinonen ja yhdistyksen edustajana ohjausryhmässä on Marja Anttonen (vs. Sanna Hast).

iPORO-tiedotushanke

iPORO-tiedotushankkeessa tehtiin porotalouden sähköisen asioinnin ja koulutuksen kehittämistä. Hanke jaettiin kolmeen osaan:

1) sähköisten materiaalien tuotanto ja jakaminen matalan kynnyksen menetelmällä (opetus- ja neuvontavideot),

2) materiaalien järjestäminen/tietojen verkkohallinta www.poroverkko.fi ja

3) etäneuvohttp://www.poroverkko.finta- ja etäyhteyskokeilut (kuvapuhelut ja videoneuvottelut).

Hankkeessa rakennettiin sähköistä toimintakenttää tavoitteena avoimuus, yhteisöllisyys ja mobiilius. Poroväellä on hyvä ymmärrys digitaalisuuden ja mobiiliuden tuomista muutoksista tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Hanketta hallinnoi Lapin ammattiopisto ja rahoitti Lapin ELY-keskus EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Se toteutettiin 1.2.2013-31.12.2014. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Seija Knuutila ja yhdistyksen edustajana ohjausryhmässä Matti Särkelä.

Poronhoitajien hyvinvointiverkostojen ja työterveyshuollon kehittäminen -hanke

Poronhoitajien hyvinvointiverkostojen ja työterveyshuollon kehittäminen –koulutushanke on edistänyt poronhoitajien työhyvinvointia ja työterveystoimintaa. Siinä on pyritty lisäämään poronhoitajien valmiuksia kohdata erilaisia elinkeinoon kohdistuvia uhkatekijöitä. Käytännössä hankkeen pääsisällöt ovat olleet: 1) paliskuntien työhyvinvoinnin yhdyshenkilöiden koulutus ja heidän verkostoitumisensa edistäminen, 2) yhteistyökoulutukset yhdyshenkilöille ja työterveyshoitajille, 3) koulutukset poromiehille sosiaali- ja terveyspalveluista ja poroelinkeinon esittely sosiaali- ja terveysalan väelle, 4) työhyvinvoinnin edistämisviikonloppujen ja ensiapukurssien järjestäminen ja 5) Poroelämää -keskustelupalstan jatkaminen sähköisenä palveluna Tukinetissä.

Hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja rahoitti Lapin ELY-keskus EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke on toteutettu ajalla 1.1.2013-31.12.2014 ja sen projektipäällikkönä toimi Tero Leppänen. Porotalouden edustajana ohjausryhmässä oli Veikko Heiskari ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Poronhoito elinkeinona Suomessa ja Ruotsissa -esiselvitys

Marknadsvärdet av rennäringen i norra Finland och Sverige (Poronhoito elinkeinona Suomessa ja Ruotsissa) –esiselvitys. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kaikista tekijöistä, jotka vaikuttavat poronhoitoon, mutta myös tuottaa tietoa, kuinka poronhoito vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan. Hankkeen tarkoituksena oli koota taustatietoa poronhoidon merkittävyyden arvioimiseksi. Hanke eteni kuitenkin erittäin hyvin ja hanke kykenikin arvioimaan ensimmäisen kerran Suomen ja Ruotsin porotalouden kokonaistaloudellisen ja -työllisyyden merkityksen yhteiskunnalle. Tuloksena selvisi, että EU:n poromaiden porotalouden kokonaisliikevaihto on 1,3 miljardia euroa ja se työllistää 15 000 ihmistä.

Porotalouden ekonomia Suomessa ja Ruotsissa 2013

Lisäksi arvioitiin, että 10 000 poron päätyessä petojen ruokapöytään, siitä seuraa 70-90 työtilaisuuden menetys yhteiskunnalle. Hankkeen päärahoituslähde oli Interreg IV:A Nord ja sitä rahoittivat myös Länsstyrelsen Norrbotten, Pajala Utveckling, Paliskuntain yhdistys, Kero Leather AB ja Polarica AB. Hankkeen hallinnoi Pajala Utveckling ja sen toteusaika oli 1.1.2014- 30.9.2014. Hankkeen vetäjänä toimi Bengt Eriksson ja Suomen porotalouden edustajana siinä oli Matti Särkelä.

PORUTAKU-hanke

PORUTAKU- poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt -hanke on kehittänyt nimensä mukaisia teemoja. Porojen lisäruokinnan aiheuttamien kustannusten järkiperäistämiseksi hankkeessa on testattu erilaisia rehuja ja kartoitettu olemassa olevia lisäruokintamalleja. Kustannustehokkaan porojen lisäruokinnan ja talvitarhauksen suunnittelun tueksi hankkeessa on luotu tietokonesovellukset, joiden avulla porotalousyrittäjä voi tarkastella ruokinnasta ja tarhauksesta aiheutuvia kustannuksia.

Hankkeen tuottamia tietoja on välitetty mm. tilavierailuilla, teemakoulutuksilla sekä WWW-sivujen välityksellä (www.porotaku.fi). Kehittämistyön tulokset on dokumentoitu mm. porojen kuljettamisen, tarhauksen ja lisäruokinnan hyvien toimintatapojen oppaisiin. Hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä osatoteuttajana toimivan Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Sen rahoitti Lapin ELY-keskus EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja sen toteutusaika oli 1.3.2011-30.6.2014. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Sanna Vinblad, projektipäällikkönä Karoliina Majuri ja erityisasiantuntijana Veikko Maijala. Porotalouden edustajana ohjausryhmässä oli Esa Törrö ja yhdistyksen edustajana Anna-Leena Jänkälä.

Poro-peto & lohi -hanke

Poro-peto & lohi -hankkeessa luotiin tiivis yhteistyö poronhoitoalueen viranomaisten ja muiden asianosaisten tahojen välille. Tällä laajapohjaisella hankkeella vaikutettiin kansallisen petopolitiikan tavoitteisiin, sisältöön ja toimeenpanoon ja sen aikana luotiin yhteistyösuhteet Ruotsin poro- ja petoasioista vastaaviin alueellisiin viranomaisiin ja poronhoitoyhteisöihin. Yhteistyön avulla lisättiin EU:n toimijoiden tietoisuutta pohjoisten alueiden petotilanteesta ja alettiin yhdessä vaikuttaa EU:n petopolitiikkaan. Luonnonloheen liittyen hankkeessa luotiin entistä laajempi yhteistyö pohjoissuomalaisten toimijoiden kesken. Hankkeen hallinnoi Lapin liitto ja se sai rahoituksen Interreg III A Pohjoinen -ohjelmasta ja Lapin maakunnan kehittämisrahasta. Sen toteutusaika oli 1.4.2012–31.5.2013. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Päivi Kainulainen. Porotalouden edustajana ohjausryhmässä oli Jukka Knuuti, saamelaiskäräjien edustajana Heikki Paltto ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Kainuun ja koillismaan petohankkeet

Vuosien 2009-2014 aikana Kainuun ja Koillismaan alueella toteutettiin kolme Suomussalmen kunnan hallinnoimaa petoasioita käsittelevää porotalouden hanketta. Hankkeet olivat jatkumoa vuodesta 2004 saakka alueella toteutetuille porotaloutta sivuaville hankkeille. Hankkeiden taustalla ovat olleet alueen kasvaneet suurpetokannat ja niiden aiheuttamat ongelmat.

Petoseutu -hanke

Petoseutu -hankkeen avulla 1) kehitettiin porotaloutta rakentamalla organisoitu petohavaintojen ja -vahinkojen etsintämenetelmä, jolla luotiin uusia toimintamalleja petotilanteen hallintaan ja luotiin alueelle uudenlaista osaamista petohavainnointiin sekä rakennettiin yhteistyötä tutkimuksen ja porotalouden välille, 2) toteutettiin laaja petovahinkotietojen tieteellinen analyysi ja 3) toteutettiin poropantoihin liittyvä markkinaselvitys.

Petotieto -hankkeen

Petotieto -hankkeen avulla avattiin suurpetotutkimuksen, paikallisten asukkaiden ja eri tahojen välinen vuoropuhelu, tuotettiin ja jaettiin petovahinkoja ennaltaehkäisevää tietoa sekä lisättiin yhteispohjoismaista yhteistyötä. Hanke järjesti neljä maasuurpetojen kanta-arviokatselmus-tilaisuutta, laumanvartijakoirien työkäyttöä edistävän infotilaisuuden sekä kansainvälisen poropantojen paikannusteknologia-seminaarin. Hanke toteutti alkutuotantotilallisille tarkoitetun Petovahinkojen ennaltaehkäisy -oppaan sekä kaikille luonnon virkistyskäyttäjille suunnatun PetoLuonto -oppaan, joka käännettiin neljälle kielelle.

Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy -hanke

Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy -hanke tehosti hyödylliseksi osoitettua poropanta- ja paikannusteknologian teknologian käyttöä ja osoitti uuden teknologian mukanaan tuomia etuja porotaloudelle maastotestauksen keinoin. Lisäksi hanketoimin tuettiin poropanta- ja petovahinkojen ennaltaehkäisymenetelmäsovellusten kehittämistyötä testaamalla erilaisia uusia innovaatioita ja tarjoamalla laitevalmistajille käytännön maastolaboratorio ja osaava testaushenkilöstö.

Hankkeessa luotiin täysin uutta osaamista ja uudenlaisia sovelluksia. Hankkeessa jatkettiin asiantuntijavoimin koirien työkäytön kehittämistä (raadonetsintä ja laumanvartiointi) ja jaettiin tietoa paimenkoirien työkäytöstä. Hanke selvitti myös porotalouden harjoittajien nykytilaa ja tulevaisuutta pahimmin kasvaneista maasuurpetomääristä kärsineillä Kainuun ja Koillismaan alueilla. Lapin yliopisto teki hankkeen toimesta esiselvityksen Porotalouden hyvinvointi ja tulevaisuuskuvat eteläisissä paliskunnissa. Kainuun ja Koillismaan petohankkeiden projektipäällikkönä toimi Juha Järvenpää (Päivi Kainulainen 31.1.2010 saakka). Hankkeiden rahoitus tuli Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (tämä viimeisin hanke toteutettiin 1.3.2011-31.5.2014). Porotalouden edustajina hankkeiden ohjausryhmissä olivat Heikki Härmä ja Auvo Merinen ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Jätteestä hyötykäyttöön – eläinperäisten sivutuotteiden hyödyntäminen -hanke

Poroteurastamoissa syntyy merkittävä määrä hyödyntämiskelpoisia sivutuotteita, jotka nykyään haudataan maahan teurasjätteenä. Kustannuksia aiheuttavasta jätteestä on mahdollista saada myyntikelpoisia tuotteita sillä lemmikkieläinbisneksen kasvu on luonut suuria mahdollisuuksia sivutuotteiden hyödyntämiseen. Hankkeen avulla lisättiin poroteurastamoista ja leikkaamoista tulevien sivutuotteiden hyödyntämistä ja selvitettiin eri sivutuotteiden talteenottoa ja tuotteistamista sekä kehitettiin asiaan liittyvää teknologiaa. Hanke loi myös verkoston eri toimijoiden välille ja loi pohjaa sivutuotteiden hyödyntämisen ympärille syntyvälle yritystoiminnalle. Hankkeen rahoitus tuli Lapin ELY-keskuksen kautta EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja se toteutettiin 1.11.2010-31.12.2013. Hankkeen hallinnoi Sallan kunta ja porotalouden edustajana ohjausryhmässä olivat Hannu Lahtela ja Pasi Oinas ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Porotilamatkailun kehittämishankkeet

Vuosina 2006-2012 toteutettiin neljä porotilamatkailua kehittävää hanketta Lapin yliopiston hallinnoimana. Hankkeet olivat jatkumoa yhdistyksen vuosina 2002-2006 toteuttamille porotilamatkailun kehittämisen aloittaneille hankkeille.

Porotilamatkailun menestyksen eväät 1 ja 2 -hankkeet

Poromatkailun menestyksen eväät 1 ja 2 hankkeissa inventoitiin porotilamatkailuyrityksiä, haastateltiin ko. yrittäjien avainyhteistyökumppaneita ja perehdyttiin olemassa oleviin pk-yritysten laatuohjelmiin. Erityishuomiota kiinnitettiin laatuun, siihen kuinka se täytyy säilyä kautta koko palveluketjun ja kuinka se täytyy ottaa huomioon liikeideasta lähtien. Hankkeiden tuloksena syntyivät laadun osatekijät, ´laatupalikat´, suunniteltiin maaseutumatkailuyritysten laatukarttana toimiva ´työkalupakki´ ja laadittiin räätälöity itsearviointimalli, joita hankkeissa sitten pilotoitiin 25 hankkeessa mukana olleella porotilamatkailutilalla/yrityksessä.

Porotilamatkailu – laadulla tulosta -hanke

Porotilamatkailu – laadulla tulosta –hankkeessa jatkettiin edeltäneissä hankkeissa tehtyä työtä ja siinä annettiin osallistuville porotilamatkailutiloille/yrityksille koulutusta laadun eri osatekijöihin liittyen ja osallistujat laativat omat laatukarttansa koulutuksen myötä.

Porotilamatkailun tiedotushanke

Porotilamatkailun tiedotushanke oli lyhyt hanke v. 2012, jonka avulla tiedotettiin v. 2002 alkaneen porotilamatkailun hankelinjan tulokset. Kahden ensin mainitun Lapin yliopiston hallinnoiman hankkeen rahoitus tuli Lapin ELY-keskuksen kautta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta ja kahden viimeisimmän EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeiden projektipäällikkönä toimi Aila Kumentola.

Porokaksoset. Kuva: Aila Kumentola.

Porotilamatkailu ry:n edustajana hankkeissa toimivat Ilpo Riskilä ja/tai Osmo Säkkinen ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Nimisuojatuotteet alueellista identiteettiä rakentamassa -hanke

Nimisuojatuotteet alueellista indentiteettiä rakentamassa -hanke kokosi yhteen toimijoita valtakunnallisesti edistämään suomalaisten nimisuojatuotteiden tunnetuksi tekemistä ja hakemaan uusia potentiaalisia tuotteita nimisuojaperheeseen. Hankkeessa luotiin nimisuoja-asiantuntijaverkostoa Suomeen ja nimisuojasta viestitettiin ja tiedotettiin eri tilaisuuksissa ja medioissa pitkin vuotta. Erilaiset työpajat ja verkostoitumistilaisuudet johtivat yhteydenottoihin nimisuojan osalta ja yritysten kiinnostus nimisuojaan on selvästi lisääntynyt. Hankkeen myötä on ryhdytty selvittämään perusteita mm. Suomalaisen metsämustikan, Suomalaisen kauran, Suomalaisen saunapalvikinkun ja saaristolaisleivän suhteen.

Huolellisesti määriteltynä ja oikein valituille tuotteille toteutettuna nimisuojaus voi osoittautua hyödylliseksi ja yritysten kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavaksi. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan näyttäisi mm. siltä, että mahdollisimman lähellä alkutuotantoa tehty nimisuojaus on ongelmattomin. Maaseutuviraston osarahoittama hanke toteutettiin 1.1.- 31.12.2013. Hankkeen hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia -instituutti ja sen projektipäällikkönä toimi Marjo Särkkä-Tirkkonen. Yhdistyksen yhteistyöhenkilö hankkeessa oli Matti Särkelä.

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt –hankkeen avulla poronhoitajien ulottuville järjestettiin laaja lyhytkurssien koulutustarjotin (yli 30 erilaista kurssia tarjolla), josta oli mahdollista tilata tarvittavaa koulutusta kentälle. Tämän ja aiempien, vastaavalla tavalla toteutettujen koulutushankkeiden (Laatua raaka-aineen jalostamiseen ja Ammattitaitoa raaka-aineiden jalostamiseen, poronhoitoalueen elintarviketuotannon koulutushankkeen I ja II) tuloksena, poronhoitajat suorittivat hankkeissa tuhansia oppilastyöpäiviä.

Hankkeiden saavuttaman suosion salaisuus oli se, että kun hankkeen tarjoaman koulutuksen tilasi vähintään kahdeksan poronhoitajaa (tavoitteiden täytyttyä riitti pienempikin osallistujamäärä), koulutus vietiin lähelle kotia (myös viikonloppuisin) ihmisten keskelle. Tämä mahdollisti aivan uudella tavalla kiireisten ihmisten osallistumisen koulutukseen ja jäi toimintamallina pysyväksi tavaksi toimia. Ensimmäiset koulutushankkeet saivat rahoituksen Lapin ELY-keskuksen kautta EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta ja viimeisin EU:n sosiaalirahastosta. Viimeisin koulutushanke toteutettiin 1.6.2009-30.6.2012 ja sen projektipäällikkönä (kuten aiemmissakin koulutushankkeissa) toimi Seija Knuutila ja porotalouden edustajina hankkeen ohjausryhmässä olivat Matti Komulainen ja Tuomas Palojärvi ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.