Poroelinkeinon ekonomia
Poronhoitoa on totuttu ajattelemaan pitkälti kulttuurin kautta. Tämä onkin hyvin ymmärrettävää: on vaikeaa edes ajatella pohjoisia alueita ja kulttuureja ilman poroa ja poronhoitoa. Poro on erityisesti Arktisen alueen karuihin oloihin jalostunut eläin, ainoa laatuaan. Ei siis ihme, että porosta ja poronhoidosta on vuosisatojen saatossa hioutunut aito pohjoisen kulttuurin sielu.
Poronhoito on kuitenkin myös pohjoisen Suomen vanhin edelleen elinvoimainen elinkeino. Se on tarjonnut taloudellista toimeentuloa ja elämisen mahdollisuuksia vuosisatojen ajan. Erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana olemme oppineet ajattelemaan ja hyödyntämään poroa hyvin myös elinkeinomielessä, ihmisten taloudellisen toimeentulon lähteenä.
Nykyisin poronhoitoa harjoittaa pääelinkeinonaan noin 1000 henkilöä. Toiselle tuhannelle poro tarjoaa merkittävän sivuelinkeinon, joka osana toimeentulon kokonaisuutta mahdollistaa pohjoisissa kylissä asumisen.
Lisäksi poronhoitoon kytkeytyy laaja joukko liitännäiselinkeinoja, joiden taloudellisessa kokonaisuudessa poron rooli on keskeinen. Keskeisimmät näistä ovat lihan ja muiden pororaaka-aineiden jalostus sekä matkailu.
Vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin porotalouden työllistävä vaikutus on 15000 henkilöä ja kokonaisliikevaihto noin 1.3 miljardia euroa. Suomen osuus tästä kokonaisuudesta on noin kaksi kolmannesta. Suomessa jokainen tuotettu poronlihakilo tarkoittaa siis rahassa reilua 400 euroa.
Kuten muussakin alkutuotannossa myös poronhoidossa tuottajan siivu jää kokonaispotista helposti kapeimmaksi. Poronhoito on kuitenkin muusta alkutuotannosta poiketen kehittynyt markkinataloutena, jossa tulosta säätelevät kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet. Poromiehen päätulonlähde on poronlihan ja muiden pororaaka-aineiden myynti. Tukien osuus kokonaistuloista on alle 20 %, kun se muussa alkutuotannossa nousee yleisesti jopa 80 % tuntumaan.
Poro hyödynnetään kokonaisuudessaan
Poroelinkeinon päätuote on poronliha. Poronlihan laatutyötä on tehty systemaattisesti pitkään. Jalostuksen saralla on kehitetty uusia tuotteita, samalla kun perinteisiä on hiottu laatuportaissa kohti huippua. Ainoina lihatuotteina Suomessa Lapin poron lihalle, Lapin poron kuivalihalle ja Lapin poron kylmäsavulihalle on saatu arvostetut EU:n nimisuojat. Poro on maamme ainutlaatuisin ja laadukkain lihatuote.
Lihan lisäksi poro on kokonaisuudessaan hyödynnetty laatumateriaali. Poronnahka on noussut kysytyksi ja halutuksi materiaaliksi maailman muotiteollisuudessa. Poronnahka on erittäin pehmeää, mutta silti lujaa ja kestävää. Se on Arktisten olojen muokkaama kokonaisuus, eikä vastaavaa nahkaa ole etsinnästä huolimatta muualta maailmasta löydetty. Poronnahka nähdään eettisenä, ekologisena ja eksoottisena materiaalina, jonka rajattu saatavuus tekee siitä erityisen kiinnostavan. Viimeisen parin vuoden sisällä poronnahkaa ovat alkaneet suosia tuotteissaan useat maailmanluokan muotitalot.
Kolmas edelleen kasvava porotalouden taloussektori on matkailu. Suomessa poromiehet ovat rakentaneet toimivan ja suureen suosioon nousseen porotilamatkailukonseptin, joka rikastaa osaltaan merkittävästi pohjoisen matkailua. Matkailutilat ovat useimmiten oikeita porotiloja, joissa matkailijat pääsevät tutustumaan poroon, poronhoitoon ja perinteiseen porokulttuuriin sekä kokemaan erilaisia poroteemaisia elämyksiä. Varovaisesti arvioiden porotilamatkailu palvelee satoja tuhansia turisteja Lapissa vuosittain. Poro on poikkeuksetta kolmen kärjessä, kun matkailijagallupeissa kysellään Lapin keskeisimpiä vetovoimatekijöitä.
Myös muut porosta saatavat hyödykkeet kiinnostavat meillä ja maailmalla. Poron sarvi ja luu ovat monipuolisesti hyödynnettyjä sivutuotteita, joiden kehitystyötä on tehty laajalla skaalalla lääketieteestä matkamuistomyymälään. Poron rasva ja maito ovat monenlaisissa kosmetiikka- ja luontaistuotealan kehittelyissä mukana. Teurastuksen sivutuotteet käyvät kaupaksi eläinruokatuotantoon. Allergisten koirien määrä kuuluu maailmassa koko ajan kasvavan, mikä avaa poron teurasjätteille aivan uudenlaiset markkinat. Poro kun ei allergisoi. Sama tekijä lisää myös ihmisten ravintona käytettävien poronlihatuotteiden kysyntää jo nykyisellään.
Poro on siis kokonaisuudessaan, teurasjätteet mukaan lukien, taloudellisesti hyödynnettyä materiaalia. Hukkapaloja siinä ei ole. Toisinaan kuulee todettavan, että porosta ei mene teurastaessa hukkaan kuin sielu. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kansanperinteemme kertoo, että poron sielu siirtyy ohjaamaan Lapin kairoissa kulkijaa.
Poro on miljardibisnes
Poronhoito on miljardibisnes
Yle Uutiset (3.9.2014)
