Kutuharjun tutkimuksia

Vuosi 2014

Kutuharjussa jatkui edelleen norjalaisten laaja tutkimushanke porojen kiima-ajan käyttäytymisestä.

Syksyllä tutkijat tarkkailivat keväällä syntyneitä laputettuja vasoja pienemmissä aidoissa.

Vuosi 2013

Kutuharjussa jatkui vuonna 2013 norjalaisten laaja tutkimushanke porojen kiima-ajan käyttäytymisestä.

Samoin jatkui norjalaisten ja kanadalaisten yhteistyönä tekemä tutkimus keväällä syntyneiden vasojen imetyksestä ja seurannasta.

Vuosi 2012

Norjalaisten porojen kiima-ajan käyttäytymiseen liittyvä tutkimushanke jatkui vuonna 2012.

Samoin jatkui Oulun yliopiston ja RKTL:n tutkimus porojen torajyvän käytöstä.

Uutena hankkeena alkoi norjalaisten ja kanadalaisten yhteistyönä tekemä tutkimus keväällä syntyneiden vasojen imetyksestä ja seurannasta.

Vuosi 2011

Kutuharjussa jatkui vuonna 2011 norjalaisten laaja tutkimushanke porojen kiima-ajan käyttäytymisestä. Tutkimuksessa käytettiin apuna poroihin kiinnitettyjä GPS-lähettimiä.

Oulun yliopiston ja RKTL:n ((nykyisin Luonnonvarakeskus) tutkimuksessa selvitettiin torajyvän syöntiin liittyviä tekijöitä. Tutkimus torajyvän käytöstä on osa väitöskirjatyötä ”Torajyvä Suomessa: levinneisyys, monimuotoisuus, kantojen alkaloidipitoisuudet ja ekologiset vuorovaikutussuhteet”. Aikaisemmassa kokeessa koeporotarhalla (10.12.2009) on testattu sitä, että välttävätkö porot ravinnon joukossa olevan torajyvän syömistä.

Torajyvä (Claviceps purpurea) on heinäkasveilla tavattava loissieni. Torajyvä tartuttaa isäntäheinä kukkimisvaiheessa ja seurauksena on sienen tumma, siementä kookkaampi rihmastopahka. Torajyvä on yleinen viljakasveissa sekä rehu- ja luonnonheinissä koko Skandinaviassa. Torajyvä tuottaa myrkyllisiä alkaloideja (ergotalkaloideja), jotka aiheuttavat nisäkkäille myrkytysoireita. Torajyvämyrkytyksiä on todettu hirvieläimillä Suomessa ja Norjassa.