Tutkimuksessa selvitettiin porotalouden harjoittajien hyvinvointia ja tulevaisuuskuvia Hallan, N\u00e4lj\u00e4ng\u00e4n, Hossa-Irnin ja Kallioluoman paliskunnissa. Haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien k\u00e4sityksi\u00e4 poroelinkeinon nykyhetkest\u00e4 ja tulevaisuudesta sek\u00e4 haastateltavien henkil\u00f6kohtaista tulevaisuutta elinkeinon parissa.<\/p>\n
Haastatteluaineiston pohjalta laadittu esiselvitys tuottaa kuvan porotalouden harjoittajien k\u00e4sityksist\u00e4 elinkeinon t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 tilanteesta, haasteista, kuormittavuudesta, avun tarpeesta sek\u00e4 elinkeinon tulevaisuudesta. Esiselvitys oli osa Suomussalmen kunnan hallinnoimaa Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehk\u00e4isy \u2013hanketta, jonka rahoitus tuli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksen kautta EU:n maaseudun kehitt\u00e4misen maatalousrahastosta ja se toteutettiin vuosina 2011-2012.
\nEsiselvityksen osalta hankkeen hallinnoi Lapin yliopisto ja hankkeen vastuullisena johtajana toimi dosentti Jarno Valkonen ja tutkijana Antti Pakkanen.<\/p>\n
Anneli Pohjola ja Jarno Valkonen (toim.): Poronhoitajjien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet -julkaisu<\/a><\/p>\n Selvityksen taustalla olivat 2000-luvulla poronhoitoalueella kasvaneet suurpetovahingot, joiden vuoksi erityisesti Kainuun ja It\u00e4-Lapin alueiden poronhoito on vaikeutunut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Pahimmilla petoalueilla elinkeino on kriisiytynyt, ja petojen aiheuttamat ongelmat alkavat n\u00e4ky\u00e4 laajalti l\u00e4hes koko poronhoitoalueella. Tilanne heijastuu poronhoitajien lis\u00e4ksi perheisiin, poronhoitoyhteis\u00f6\u00f6n sek\u00e4 laajemmin toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa poronhoitajien ja kuntien sosiaalitoimesta vastaavien viranhaltijoiden sek\u00e4 kyliss\u00e4 toimivien vapaaehtoisj\u00e4rjest\u00f6jen edustajien haastattelun pohjalta poroelinkeinon tilannetta sek\u00e4 kriisiavun tarpeita ja keinoja. Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutettiin vuosina 2011-2012. Tutkimushanketta hallinnoi Lapin yliopisto ja hankkeen vastuullisena johtajana toimi prof. Anneli Pohjola, ohjaajana Marko Romakkaniemi ja tutkijana Minna Vaarala. Hankkeen ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 oli yhdistyksen edustajana Matti S\u00e4rkel\u00e4.<\/p>\n Anneli Pohjola ja Jarno Valkonen (toim.): Poronhoitajjien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet -julkaisu<\/a><\/p>\n Hankkeessa rakennettiin porojen talvilaidunten dynamiikkaa, porojen laidunten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ravinnonsaantia ja tuottavuutta sek\u00e4 porokannan rakennetta ja poronhoidon menetelmi\u00e4 ja ekonomiaa kuvaava bioekonominen systeemimalli.<\/p>\n Mallin avulla tarkasteltiin ekologisesti ja ekonomisesti optimaalisia porom\u00e4\u00e4ri\u00e4, porokannan rakennetta ja hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 arvioitiin laitumista, poronhoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 (mm. laidunten k\u00e4ytt\u00f6tavat, teurastusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja porojen ruokinta) ja maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 poronhoidon menoista ja tuloista riippuvien tekij\u00f6iden vaikutusta poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen erilaisissa l\u00e4ht\u00f6tilanteissa ja laidunymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Poronhoito ja sen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut monin eri tavoin viime vuosikymmenin\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n poronhoitoalueen eri osissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 monia erilaisia poronhoitotapoja ja \u2013malleja. My\u00f6s eri maiden poronhoitomallit eroavat Suomessa k\u00e4ytetyist\u00e4. Hanke keskittyy nykyisten poronhoitomallien tutkimiseen ja vertailemiseen Suomen poronhoitoalueen paliskunnissa.<\/p>\n Tutkimushankeen tavoitteena oli saada ajan tasalla olevaa tutkimustietoa eri poronhoitotapojen ja \u2013mallien ekologisesta perustasta ja tuottavuudesta kyseisten mallien tuottavuuden, kannattavuuden ja kest\u00e4vyyden vertailemiseksi ja arvioimiseksi. Tutkimushanke toteutettiin vuosina 2006-2010. Tutkimushanketta hallinnoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hankkeen vastaavana tutkijana toimi Jouko Kumpula.<\/p>\n Hankkeessa selvitettiin hirvik\u00e4rp\u00e4sen levi\u00e4mist\u00e4 pohjoiseen, sen mahdollisesti aiheuttamia terveydellisi\u00e4 vaikutuksia poroon ja hirviel\u00e4imiin sek\u00e4 mahdollisia torjuntatoimia.\u00a0Hankkeen tuloksena todettiin, ett\u00e4 hirvik\u00e4rp\u00e4nen on levinnyt jo poronhoitoalueen etel\u00e4rajalle.<\/p>\n Tutkimusten mukaan hirvik\u00e4rp\u00e4nen hyv\u00e4ksyy poron is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imekseen ja lis\u00e4\u00e4ntyy siin\u00e4. Hirvik\u00e4rp\u00e4nen aiheuttaa huomattavaa haittaa porolle ja muutoksia ihoon ja karvapeitteeseen. Alustavien tulosten mukaan porojen tavanomainen loisl\u00e4\u00e4kitys ivermektiinill\u00e4 on tehokas my\u00f6s hirvik\u00e4rp\u00e4st\u00e4 vastaan.<\/p>\n Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutettiin vuosina 2007-2012. Tutkimushanketta hallinnoi Oulun yliopisto ja yhteisty\u00f6kumppaneina hankkeessa olivat Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Joensuun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, RKTL, Paliskuntain yhdistys ja Metla. Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat FT Raine Kortet ja prof. Antti Oksanen. Hankkeen ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 oli yhdistyksen edustajana Matti S\u00e4rkel\u00e4.<\/p>\nPoronhoitajien kriisiapuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskeva selvitys<\/h2>\n
Poronhoidon tuottavuus ja ekonomia \u2013tutkimus<\/h2>\n
\nMaatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutettiin vuosina 2011-2013. Tutkimushanketta hallinnoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja merkitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6kumppani hankkeessa oli Helsingin yliopisto. Hankkeen vastaavana tutkijana toimi Jouko Kumpula ja ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 oli yhdistyksen edustajana Matti S\u00e4rkel\u00e4.<\/p>\nEri poronhoitomallien ekologia ja tuottavuus \u2013tutkimus<\/h2>\n
Hirvik\u00e4rp\u00e4sen levi\u00e4minen ja sen aiheuttama uhka porotaloudelle \u2013tutkimus<\/h2>\n