{"id":1124,"date":"2014-11-18T18:09:46","date_gmt":"2014-11-18T16:09:46","guid":{"rendered":"http:\/\/80.69.171.23\/py\/?page_id=1124"},"modified":"2021-02-25T15:41:42","modified_gmt":"2021-02-25T13:41:42","slug":"poroelinkeinon-ekonomia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/materiaalit\/poroelinkeinon-ekonomia\/","title":{"rendered":"Poroelinkeinon ekonomia"},"content":{"rendered":"<h2>Poroelinkeinon ekonomia<\/h2>\n<p>Poronhoitoa on totuttu ajattelemaan pitk\u00e4lti kulttuurin kautta. T\u00e4m\u00e4 onkin hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4: on vaikeaa edes ajatella pohjoisia alueita ja kulttuureja ilman poroa ja poronhoitoa. Poro on erityisesti Arktisen alueen karuihin oloihin jalostunut el\u00e4in, ainoa laatuaan. Ei siis ihme, ett\u00e4 porosta ja poronhoidosta on vuosisatojen saatossa hioutunut aito pohjoisen kulttuurin sielu.<\/p>\n<p>Poronhoito on kuitenkin my\u00f6s pohjoisen Suomen vanhin edelleen elinvoimainen elinkeino. Se on tarjonnut taloudellista toimeentuloa ja el\u00e4misen mahdollisuuksia vuosisatojen ajan.\u00a0Erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana olemme oppineet ajattelemaan ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n poroa hyvin my\u00f6s elinkeinomieless\u00e4, ihmisten taloudellisen toimeentulon l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n<p>Nykyisin poronhoitoa harjoittaa p\u00e4\u00e4elinkeinonaan noin\u00a01000 henkil\u00f6\u00e4. Toiselle tuhannelle poro tarjoaa merkitt\u00e4v\u00e4n sivuelinkeinon, joka osana toimeentulon kokonaisuutta mahdollistaa pohjoisissa kyliss\u00e4 asumisen.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi poronhoitoon kytkeytyy laaja joukko liit\u00e4nn\u00e4iselinkeinoja, joiden taloudellisessa kokonaisuudessa poron rooli on keskeinen. Keskeisimm\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 ovat lihan ja muiden pororaaka-aineiden jalostus\u00a0sek\u00e4 matkailu.<\/p>\n<p>Vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan Suomen ja Ruotsin porotalouden ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus on 15000 henkil\u00f6\u00e4 ja kokonaisliikevaihto noin 1.3 miljardia euroa. Suomen osuus t\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta on noin kaksi kolmannesta. Suomessa jokainen tuotettu poronlihakilo tarkoittaa siis rahassa reilua 400 euroa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013.jpg\" rel=\"lightbox[1124]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-6861\" src=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013.jpg\" alt=\"Porotalouden ekonomia Suomessa ja Ruotsissa 2013\" width=\"460\" height=\"305\" srcset=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013.jpg 1200w, https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013-300x199.jpg 300w, https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013-1024x678.jpg 1024w, https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Porotalouden_ekonomia_suomi_ruotsi_2013-768x509.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuten muussakin alkutuotannossa my\u00f6s poronhoidossa tuottajan siivu j\u00e4\u00e4 kokonaispotista helposti kapeimmaksi. Poronhoito on kuitenkin muusta alkutuotannosta poiketen\u00a0kehittynyt markkinataloutena, jossa tulosta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kysynn\u00e4n ja tarjonnan lainalaisuudet.\u00a0Poromiehen p\u00e4\u00e4tulonl\u00e4hde on poronlihan ja muiden pororaaka-aineiden myynti. Tukien osuus kokonaistuloista on alle 20 %, kun se muussa alkutuotannossa nousee yleisesti jopa 80 % tuntumaan.<\/p>\n<h3>Poro hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kokonaisuudessaan<\/h3>\n<p>Poroelinkeinon p\u00e4\u00e4tuote on poronliha. Poronlihan laatuty\u00f6t\u00e4 on tehty systemaattisesti pitk\u00e4\u00e4n. Jalostuksen saralla on kehitetty uusia tuotteita, samalla kun perinteisi\u00e4 on hiottu laatuportaissa kohti huippua. Ainoina lihatuotteina Suomessa Lapin poron lihalle, Lapin poron kuivalihalle ja Lapin poron kylm\u00e4savulihalle on saatu arvostetut EU:n nimisuojat. Poro on maamme ainutlaatuisin ja laadukkain lihatuote.<\/p>\n<p>Lihan lis\u00e4ksi poro on kokonaisuudessaan hy\u00f6dynnetty laatumateriaali. Poronnahka on noussut kysytyksi ja halutuksi materiaaliksi maailman muotiteollisuudessa. Poronnahka on eritt\u00e4in pehme\u00e4\u00e4, mutta silti lujaa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Se on Arktisten olojen muokkaama kokonaisuus, eik\u00e4 vastaavaa nahkaa ole etsinn\u00e4st\u00e4 huolimatta muualta maailmasta l\u00f6ydetty. Poronnahka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n eettisen\u00e4, ekologisena ja eksoottisena materiaalina, jonka rajattu saatavuus tekee siit\u00e4 erityisen kiinnostavan. Viimeisen parin vuoden sis\u00e4ll\u00e4 poronnahkaa ovat alkaneet suosia tuotteissaan useat maailmanluokan muotitalot.<\/p>\n<p>Kolmas edelleen kasvava porotalouden taloussektori on matkailu. Suomessa poromiehet ovat rakentaneet toimivan ja suureen suosioon nousseen porotilamatkailukonseptin, joka rikastaa osaltaan merkitt\u00e4v\u00e4sti pohjoisen matkailua. Matkailutilat ovat useimmiten oikeita porotiloja, joissa matkailijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tutustumaan poroon, poronhoitoon ja perinteiseen porokulttuuriin sek\u00e4 kokemaan erilaisia poroteemaisia el\u00e4myksi\u00e4. Varovaisesti arvioiden porotilamatkailu palvelee satoja tuhansia turisteja Lapissa vuosittain.\u00a0Poro on poikkeuksetta kolmen k\u00e4rjess\u00e4, kun matkailijagallupeissa kysell\u00e4\u00e4n Lapin keskeisimpi\u00e4 vetovoimatekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s muut porosta saatavat hy\u00f6dykkeet kiinnostavat meill\u00e4 ja maailmalla. Poron sarvi ja luu ovat monipuolisesti hy\u00f6dynnettyj\u00e4 sivutuotteita, joiden kehitysty\u00f6t\u00e4 on tehty laajalla skaalalla l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 matkamuistomyym\u00e4l\u00e4\u00e4n. Poron rasva ja maito ovat monenlaisissa kosmetiikka- ja luontaistuotealan kehittelyiss\u00e4 mukana. Teurastuksen sivutuotteet k\u00e4yv\u00e4t kaupaksi el\u00e4inruokatuotantoon. Allergisten koirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuuluu maailmassa koko ajan kasvavan, mik\u00e4 avaa poron teurasj\u00e4tteille aivan uudenlaiset markkinat. Poro kun ei allergisoi. Sama tekij\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisten ravintona k\u00e4ytett\u00e4vien poronlihatuotteiden kysynt\u00e4\u00e4 jo nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Poro on siis kokonaisuudessaan, teurasj\u00e4tteet mukaan lukien, taloudellisesti hy\u00f6dynnetty\u00e4 materiaalia. Hukkapaloja siin\u00e4 ei ole. Toisinaan kuulee todettavan, ett\u00e4 porosta ei mene teurastaessa hukkaan kuin sielu. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 kansanperinteemme kertoo, ett\u00e4 poron sielu siirtyy ohjaamaan Lapin kairoissa kulkijaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>Poro on miljardibisnes<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/paliskuntainyhdistys.blogspot.fi\/2014\/11\/poro-on-miljardibisnes_21.html\">Anne Ollila: poroblogi<\/a><\/p>\n<h2>Poronhoito on miljardibisnes<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/osasto\/sapmi\/poronhoito_on_miljardibisnes\/7449066\">Yle Uutiset<\/a> (3.9.2014)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Poroelinkeinon ekonomia Poronhoitoa on totuttu ajattelemaan pitk\u00e4lti kulttuurin kautta. T\u00e4m\u00e4 onkin hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4: on vaikeaa edes ajatella pohjoisia alueita ja kulttuureja ilman poroa ja poronhoitoa. Poro on erityisesti Arktisen alueen karuihin oloihin jalostunut el\u00e4in, ainoa laatuaan. Ei siis ihme, ett\u00e4 porosta ja poronhoidosta on vuosisatojen saatossa hioutunut aito pohjoisen kulttuurin sielu. Poronhoito on kuitenkin my\u00f6s [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":179,"menu_order":1,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1124","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1124"}],"version-history":[{"count":49,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6863,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1124\/revisions\/6863"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/179"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}