{"id":2283,"date":"2015-01-09T21:58:50","date_gmt":"2015-01-09T19:58:50","guid":{"rendered":"http:\/\/80.69.171.23\/py\/?page_id=2283"},"modified":"2024-03-13T05:59:40","modified_gmt":"2024-03-13T03:59:40","slug":"kaynnissa-olevat-hankkeet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/hankkeet\/tutkimushankkeet\/kaynnissa-olevat-hankkeet\/","title":{"rendered":"K\u00e4ynniss\u00e4 olevat hankkeet"},"content":{"rendered":"<h2>K\u00e4ynniss\u00e4 olevat tutkimushankkeet<\/h2>\n<h2>Poroperheiden sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen elinkeinollisessa ja yhteis\u00f6llisess\u00e4 murroksessa \u2013tutkimushanke<\/h2>\n<p>Hankkeen\u00a0l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat poronhoitoa elinkeinona ja el\u00e4m\u00e4ntapana kohdanneet sopeutumis- ja muutospaineet. Poronhoito on viimeisten vuosikymmenien aikana joutunut sopeutumaan moniin yhteiskunnallisiin, ymp\u00e4rist\u00f6llisiin ja sosio-kulttuurisiin muutoksiin. Se on samanaikaisesti sek\u00e4 luontoon sidoksissa oleva perinteinen luontaiselinkeino ett\u00e4 nopealla aikav\u00e4lill\u00e4 teollistumisen paineet kohdannut tuotantomuoto, jossa yhteiskunnallisina haasteina ovat raha- ja markkinatalouden, koneistumisen, lihatuotantona mitatun tehokkuuden, uudenlaisten ty\u00f6njakojen omaksuminen kuten my\u00f6s tehostuneet muut maank\u00e4ytt\u00f6muodot.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, miten poroelinkeinoon vaikuttavat monitahoiset yhteiskunnalliset ja ymp\u00e4rist\u00f6lliset muutokset n\u00e4kyv\u00e4t poronhoitajien ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 arjen sosiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa, keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissa sek\u00e4 porohoitoty\u00f6n toteuttamiseen liittyviss\u00e4 yhteisty\u00f6suhteissa. Tutkimus toteutetaan laadullisena haastattelututkimuksena, jossa keskeisi\u00e4 informantteja ovat poronhoitajat ja heid\u00e4n puolisonsa sek\u00e4 paliskuntien porois\u00e4nn\u00e4t. Poronhoitoalueen tilanteiden moninaisuudesta johtuen haastatteluja tehd\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s maantieteellisesti erilaisissa paliskunnissa.<\/p>\n<p>Tutkimustulosten pohjalta tavoitteena on tuottaa n\u00e4kymi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 elinkeinon tukemiseksi yhteis\u00f6llisell\u00e4 tasolla on teht\u00e4viss\u00e4 ihmisten arjen hyvinvoinnin kysymyksiss\u00e4. Laajimmillaan kysymys on elinkeinon s\u00e4ilymisest\u00e4. Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutetaan kolmen vuoden aikana 2012 \u2013 2015. Tutkimushanketta hallinnoi Lapin yliopisto ja hankkeen vastuullisena johtajana toimii prof. Anneli Pohjola ja tutkijana Pirjo Oinas. Porotalouden edustajana ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 on Kalervo Rytinki ja yhdistyksen edustajana Matti S\u00e4rkel\u00e4.<\/p>\n<h2>Petoel\u00e4inten vaikutus porotalouteen (PETTU) \u2013tutkimus<\/h2>\n<p>Petoel\u00e4inten aiheuttamat porovahingot ja niist\u00e4 maksetut korvaukset ovat viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntyneet. Samaan aikaan poronhoitoalueella ovat RKTL:n mukaan lis\u00e4\u00e4ntyneet erityisesti karhun ja ilvesten m\u00e4\u00e4r\u00e4t. My\u00f6s ahmakanta on ollut kasvussa. Poronhoitoalueella tavattujen susien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaihdellut ja ajoittain susia on tavattu aikaisempaa runsaammin. Poronhoitoalueen maakotkaparien ja l\u00f6ydettyjen reviirien m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat my\u00f6s jatkuvasti kasvaneet.<\/p>\n<p>Petojen aiheuttamat tappiot ja menetykset muodostavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 porotaloudelle yhden merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ongelmista. Huolimatta korvausj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misest\u00e4 petojen aiheuttamien vaikutusten koetaan murentavan porotalouden kannattavuutta ja jatkuvuutta. Porotaloudessa ja sen hallinnossa tarvittaisiin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin arvioida kattavasti petoel\u00e4inten vaikutuksia porotalouteen. Hankkeen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 monipuolisesti petoel\u00e4inten aiheuttamien suorien ja v\u00e4lillisten menetysten ja tappioiden vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja ekonomiaan eri osissa poronhoitoaluetta. Sen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, kun kehitet\u00e4\u00e4n korvaus- ja kompensaatioj\u00e4rjestelmi\u00e4 porotaloudessa ja tehd\u00e4\u00e4n mm. suurpetojen kannanhoitosuunnitelmia.<\/p>\n<p>Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutetaan kolmen vuoden aikana 2013 \u2013 2015. Tutkimushanketta hallinnoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja hankkeen vastaavana tutkijana toimii Jouko Kumpula. Porotalouden edustajana ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 on Jukka Knuuti ja saamelaisk\u00e4r\u00e4jien edustajana Heikki Paltto.<\/p>\n<h2>Porolaidunten tilan seuranta<\/h2>\n<p>RKTL on seurannut vuodesta 1995 porolaidunten tilaa poronhoitoalueen 20 pohjoisimmassa paliskunnassa. Laidunten m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja kuntoa sek\u00e4 laidunymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia on seurattu paliskuntien alueilla pysyvien j\u00e4k\u00e4l\u00e4laidunten koealueiden, satelliittikuvien luokitusten ja maank\u00e4yt\u00f6n peitto- ja vaikutusalueiden kartoitusten avulla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa porolaidunten tilasta ja siin\u00e4 tapahtuneista muutoksista seurantatiedot v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran kymmeness\u00e4 vuodessa sek\u00e4 analysoida laidunten tilan muutosten syit\u00e4.<\/p>\n<p>Seuraava laiduninventointikierros on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016\u20132019 koko poronhoitoalueella. Porolaitumiin ja niiden tilaan liittyv\u00e4 seurantatieto liitet\u00e4\u00e4n jatkossa porotalouden paikkatietokantaan (HARAVA- ja LIITERI-j\u00e4rjestelm\u00e4t) hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi hallinnossa, maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa, tutkimuksessa ja porotaloudessa.\u00a0Hanke on RKTL:n (Luonnonvarakeskus) pysyv\u00e4 tutkimusteht\u00e4v\u00e4 ja vastaavana tutkijana toimii Jouko Kumpula.<\/p>\n<h2>Porotalouden kilpailukyky muuttuvissa olosuhteissa<\/h2>\n<p>Tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuottaa monipuolista tietoa porotalousyritysten kehitysmahdollisuuksista ja vertailu-kelpoista tietoa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n porotalouden ohjaamiseen. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan:<\/p>\n<p>1) Poronlihan yksikk\u00f6kustannusmalliin, jossa laajennetaan maatilayrityksille kehitetty\u00e4 maatalouden yksikk\u00f6kustannuslaskentaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskemaan porotaloutta<\/p>\n<p>2) Case-tutkimukseen poronhoitotapojen kannattavuudesta, miss\u00e4 arvioidaan eri poronhoitotapojen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksia porotalouteen<\/p>\n<p>3) Vaihtoehtoisiin toimenpidemalleihin, jossa rakennetaan vaihtoehtoisia, erilaisia ohjauskeinoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 toimenpidemalleja. Tavoitteena on esitt\u00e4\u00e4 erilaisia toimenpidevaihtoehtoja.\u00a0Yrityskohtainen yksikk\u00f6kustannuslaskelma auttaa yritt\u00e4ji\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yrityksens\u00e4 vahvuudet ja suuntaamaan kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 oikein. Lis\u00e4ksi tuotetaan tietoa, jolla voidaan arvioida, miten l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan erilaisia tuotanto-olosuhteita voitaisiin ohjata niin, ett\u00e4 poronhoidon taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys vahvistuisi.<\/p>\n<p>Tutkimus toteutetaan vuosina 2012-2015 Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahaston varoin ja vastaavana tutkijana toimii Kaija Saarni.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4ynniss\u00e4 olevat tutkimushankkeet Poroperheiden sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen elinkeinollisessa ja yhteis\u00f6llisess\u00e4 murroksessa \u2013tutkimushanke Hankkeen\u00a0l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat poronhoitoa elinkeinona ja el\u00e4m\u00e4ntapana kohdanneet sopeutumis- ja muutospaineet. Poronhoito on viimeisten vuosikymmenien aikana joutunut sopeutumaan moniin yhteiskunnallisiin, ymp\u00e4rist\u00f6llisiin ja sosio-kulttuurisiin muutoksiin. Se on samanaikaisesti sek\u00e4 luontoon sidoksissa oleva perinteinen luontaiselinkeino ett\u00e4 nopealla aikav\u00e4lill\u00e4 teollistumisen paineet kohdannut tuotantomuoto, jossa yhteiskunnallisina haasteina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1049,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2283","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2283"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8251,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2283\/revisions\/8251"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}