{"id":408,"date":"2014-10-20T10:54:36","date_gmt":"2014-10-20T07:54:36","guid":{"rendered":"http:\/\/80.69.171.23\/py\/?page_id=408"},"modified":"2024-03-17T16:05:40","modified_gmt":"2024-03-17T14:05:40","slug":"turvetuotanto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/neuvonta\/maankaytto\/turvetuotanto\/","title":{"rendered":"Turvetuotanto"},"content":{"rendered":"<h2>Turvetuotanto<\/h2>\n<p>Suot ovat keskeisi\u00e4 porojen kes\u00e4laitumia ja vasomisalueita. Rehevill\u00e4 suotyypeill\u00e4 on runsaasti ravintoa. Avoimina ja tuulisina alueina ne houkuttelevat poroja etsim\u00e4\u00e4n suojaa r\u00e4k\u00e4lt\u00e4. Etel\u00e4isell\u00e4 poronhoitoalueella luonnontilaiset suot ovat olleet my\u00f6s hyvin turvetuotantoon soveltuvia. Eritoten Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotanto on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 soiden k\u00e4ytt\u00f6muoto. Turvetuotannon vuoksi on menetetty laajoja alueita porojen kes\u00e4laitumia, samalla suoluonnon monimuotoisuus on huvennut.<\/p>\n<p>Turvetuotantoalueille kaivetaan tyypillisesti syv\u00e4t, jyrkk\u00e4reunaiset ojat, joiden vedenpinta nousee korkealle. Ojissa\u00a0aikuisen poron jalat eiv\u00e4t yll\u00e4 liejun l\u00e4pi pohjaan, vasasta puhumattakaan. Porojen kulkureittej\u00e4 halkoviin\u00a0ojiin pudonneiden porojen on usein vaikeaa tai mahdotonta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ojasta pois.\u00a0Erityisesti vasoja\u00a0hukkuu turvetuotantoalueiden ojiin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/turvesuon_oja.jpg\" rel=\"lightbox[408]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-1779\" src=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/turvesuon_oja.jpg\" alt=\"Turvesuon jyrkk\u00e4reunainen ja vaarallinen oja\" width=\"500\" height=\"362\" srcset=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/turvesuon_oja.jpg 900w, https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/turvesuon_oja-300x217.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Turvetuotannossa kommunikaatio asianosaisen paliskunnan kanssa on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Poroille koituvia vahinkoja tulee pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n luiskaamalla ojat riitt\u00e4v\u00e4n lyhyin v\u00e4lein. Tapauskohtaisesti my\u00f6s tuotantoalueen aitaaminen voi olla tarpeen. Aitaamisen tarpeesta ja vaikutuksista on aina aiheellista keskustella asianosaisen paliskunnan kanssa.<\/p>\n<h2>Turvetuotantoalueiden ennallistaminen<\/h2>\n<p>Turpeen energiak\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4henee merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastopoliittisista syist\u00e4, ja turvetuotanto viel\u00e4 tuotannossa olevilla alueilla tulee p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n hyvinkin nopeasti. Turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien ennallistamisessa tarvitaan vaihtoehtoja, joissa otetaan huomioon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten lis\u00e4ksi my\u00f6s poronhoidon toimintaedellytykset. Porotalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta suonpohjien paras k\u00e4ytt\u00f6muoto olisi kes\u00e4laidunalueiden ennallistaminen istuttamalla tai palauttamalla niille soiden luontaista kasvillisuutta, jota poro k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen. Laidunalueiden palautuminen t\u00e4ll\u00e4 tavoin v\u00e4hent\u00e4isi todenn\u00e4k\u00f6isesti ristiriitoja my\u00f6s muiden maank\u00e4ytt\u00f6muotojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Turvetuotantoalueiden j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjataan kaavoituksen ja muun maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelun keinoin siten, ettei siit\u00e4 aiheutuisi lis\u00e4haittaa poronhoidolle. Turvetuotannosta poistuneet alueet tulee ensisijaisesti palauttaa luonnontilaan, eli ennallistaa. Muuhun tarkoitukseen otettavien alueiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei saa aiheutua paliskunnalle kustannuksia tai pysyvi\u00e4 aluemenetyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Turvetuotantoalueiden j\u00e4lkik\u00e4ytt\u00f6 maatalousmaana ei sovellu poronhoitoalueelle, sill\u00e4 se aiheuttaa laidunmenetyksi\u00e4 ja voi aiheuttaa kohtuuttomia aitaamisvelvoitteita tai muita kustannuksia asianosaiselle paliskunnalle. Turvetuotantoalueiden muuttaminen energiantuotannon alueiksi (esim. aurinkovoima) on poronhoidon n\u00e4k\u00f6kulmasta edelleen aluemenetys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n<p><a href=\"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/materiaalit\/tutkimustietoa\/\">Tutkimustietoa<\/a> -sivulla<\/p>\n<p>Turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien kasvittaminen poron ravintokasveilla (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus <a href=\"https:\/\/jukuri.luke.fi\/handle\/10024\/547482\">31\/2021)<\/a><\/p>\n<p>Turvetuotantoalueita on mahdollista palauttaa porolaitumiksi (Poromies <a href=\"https:\/\/poromieslehti.blogspot.com\/2021\/04\/turvetuotantoalueita-on-mahdollista.html\">1\/2021)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turvetuotanto Suot ovat keskeisi\u00e4 porojen kes\u00e4laitumia ja vasomisalueita. Rehevill\u00e4 suotyypeill\u00e4 on runsaasti ravintoa. Avoimina ja tuulisina alueina ne houkuttelevat poroja etsim\u00e4\u00e4n suojaa r\u00e4k\u00e4lt\u00e4. Etel\u00e4isell\u00e4 poronhoitoalueella luonnontilaiset suot ovat olleet my\u00f6s hyvin turvetuotantoon soveltuvia. Eritoten Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotanto on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 soiden k\u00e4ytt\u00f6muoto. Turvetuotannon vuoksi on menetetty laajoja alueita porojen kes\u00e4laitumia, samalla suoluonnon monimuotoisuus on huvennut. Turvetuotantoalueille [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":399,"menu_order":6,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-408","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=408"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8266,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/408\/revisions\/8266"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}