{"id":8151,"date":"2024-03-06T14:27:36","date_gmt":"2024-03-06T12:27:36","guid":{"rendered":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/?page_id=8151"},"modified":"2024-03-07T11:40:28","modified_gmt":"2024-03-07T09:40:28","slug":"porolaidunnus-ja-tunturiluonto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/neuvonta\/maankaytto\/porolaidunnus-ja-tunturiluonto\/","title":{"rendered":"Poro ja tunturiluonto"},"content":{"rendered":"

Porolaidunnus ja tunturiluonto<\/h2>\n

Poro (Rangifer tarandus tarandus) on tunturipeuran kesytetty muoto. Poro poikkeaa niin v\u00e4h\u00e4n villist\u00e4 kantamuodostaan, ettei sit\u00e4 pidet\u00e4 omana alalajinaan. Pitk\u00e4n historiansa ansiosta poro kuuluu Suomen kotimaiseen el\u00e4imist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on tunturiluonnossa selke\u00e4 erityisrooli. Tunturikasvimme ovat olleet vuosituhansia tiiviiss\u00e4 vuorovaikutuksessa juuri tunturipeuran \u2013 poron villin kantamuodon \u2013 kanssa, ne ovat sopeutuneet kest\u00e4m\u00e4\u00e4n nimenomaan t\u00e4m\u00e4n kasvinsy\u00f6j\u00e4n vaikutusta ja hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n siit\u00e4.<\/p>\n

Karussa tunturiluonnossa voimakas laidunnuspaine kuuluu luonnontilaan. Tunturin ja tundran kasvit ovat sopeutuneet sek\u00e4 suurten sopulivuosien aiheuttamaan myllerrykseen, ett\u00e4 porojen laidunnukseen. Moni tunturikasvi onkin riippuvainen siemenellisest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja tarvitsee siksi maata peitt\u00e4v\u00e4n sammalikon ja kuntan ajoittaista rikkoontumista.
\nTunturiluonto on kasvien kannalta heterogeeninen ymp\u00e4rist\u00f6, ja Suomen Lapissa vain harvat K\u00e4sivarren luoteiskulman huiput ylt\u00e4v\u00e4t niin sanottuun j\u00e4\u00e4tikk\u00f6- ja rakkavy\u00f6hykkeeseen. Suomen Lapin tunturien vallitsevina biotooppeina ovat laidunnusta hyvin siet\u00e4vien kasvien dominoimat tunturikankaat ja -niityt.<\/p>\n

\"Oroarktista<\/a><\/p>\n

Kuva: Lauri ja Tarja Oksanen<\/p>\n

Poron kes\u00e4laidunnus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 avoimia kasvupaikkoja, jotka toimivat elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 tunturien tyypillisille kasveille ja el\u00e4imille. Ravinteisilla kasvupaikoilla kes\u00e4laidunnus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 suurempaa monimuotoisuutta. Avoimet tunturiyl\u00e4ng\u00f6t my\u00f6s heijastavat enemm\u00e4n auringon valoa takaisin avaruuteen, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 valoenergiaa muuttumasta l\u00e4mm\u00f6ksi. N\u00e4in laidunnus osaltaan my\u00f6s hillitsee tunturialueiden l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ja tunturikasvillisuus<\/h3>\n

L\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto on saattanut Suomen tunturiluonnon eritt\u00e4in uhanalaiseen tilaan. Tunturimme ovat matalia, joten valtaosa Suomen Lapin tuntureiden ja tunturiyl\u00e4nk\u00f6jen pinta-alasta on vain muutamia kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 ilmastollisen mets\u00e4nrajan yl\u00e4puolella \u2013 jos en\u00e4\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ilmastollinen mets\u00e4nraja hivuttautuu ylemm\u00e4s.<\/p>\n

Nykyisell\u00e4 intensiteetill\u00e4 oleva porojen kes\u00e4laidunnus kuitenkin torjuu tunturikoivujen, kookkaiden pensaiden ja ruohojen etenemisen tunturiin ja siten hillitsee ilmastonmuutoksen aiheuttaman luontokadon toteutumista Suomen tunturiseuduilla. Tunturien pensastuminen on pysynyt aisoissa. Mets\u00e4nraja on pikemminkin taantunut kuin edennyt ja tunturien matalakasvuiset, kilpailuherk\u00e4t lajit ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet asemansa.<\/p>\n

\"Tunturiunikko.<\/a><\/p>\n

Kuva: Lauri ja Tarja Oksanen<\/p>\n

Poron nykyinen kes\u00e4laidunnus est\u00e4\u00e4 samalla tehokkaasti tunturikoivikkojen uudistumisen tunturi- ja hallamittarituhojen j\u00e4lkeen. Tuhoutunut tunturikoivikko muuttuu sekund\u00e4\u00e4riseksi tunturiksi. Vastaavia muutoksia on tapahtunut kaikilla porojen kes\u00e4laiduntamilla alueilla, my\u00f6s laajoilla alueilla Norjan rannikolla.<\/p>\n

Suomen Lapissa sekund\u00e4\u00e4risen tunturin laajeneminen on tapahtunut vaiheittain kes\u00e4laidunnuksen ja tunturimittarin massaesiintymisten seurauksena vuoden 1852 valtakuntien v\u00e4lisen rajasulun j\u00e4lkeen, mist\u00e4 johtuen esimerkiksi Utsjokilaakson ja Tenon v\u00e4linen yl\u00e4nk\u00f6 on suurelta osin vanhaa sekund\u00e4\u00e4ritunturia. Pohjois-Norjan kes\u00e4laitumilla, esimerkiksi Sievjun saarella Alattionvuonon suulla, porolaidunnettu sekund\u00e4\u00e4ritunturi ulottuu rantaan asti. Vain jyrkkien harjanteiden erist\u00e4m\u00e4 laakso todistaa ilmastollisen mets\u00e4nrajan olevan noin nelj\u00e4ss\u00e4 sadassa metriss\u00e4.<\/p>\n

Tunturin \u201dsekund\u00e4\u00e4rist\u00e4\u201d luonnetta ei n\u00e4ill\u00e4 alueilla kuitenkaan huomaa muusta kuin siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvavista tunturikoivuista. Maa on tyypillisen tunturikasvillisuuden peitossa.<\/p>\n

Porolaidunnus ilmastoty\u00f6n\u00e4<\/h3>\n

Harvinaisten tunturikasvien hy\u00f6tyminen porolaidunnuksesta on selke\u00e4 hy\u00f6tyvaikutus kasvillisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toinen on avoimen tunturin vaikutus alueen heijastuskertoimelle. Enonteki\u00f6n ja Kautokeinon rajalla sijaitsevan J\u00e1vrisduottarin yl\u00e4ng\u00f6n suomenpuolinen, kes\u00e4laidunnuksen avoimena pit\u00e4m\u00e4 osa heijastaa tehokkaasti kev\u00e4ttalvista auringonvaloa takaisin avaruuteen, kun taas Norjan puolella, miss\u00e4 \u201drisuouta\u201d on edennyt, huomattavasti suurempi osa sis\u00e4\u00e4n tulevasta s\u00e4teilyenergiasta muuttuu l\u00e4mm\u00f6ksi. Tunturin ja tundran metsittyminen tuottaisi valtavasti lis\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6energiaa ja kiihdytt\u00e4isi maapallon l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n

Kolmas porolaidunnuksen hy\u00f6tyvaikutus liittyy hiilitaseeseen. Pohjoisten ekosysteeminen \u2013 sek\u00e4 tunturin ett\u00e4 pohjoisten metsien \u2013 hiilivaranto on ensisijaisesti maaper\u00e4ss\u00e4. Tunturin metsittymisen vaikutukset n\u00e4ihin hiilivarastoihin ovat viimeisen vuosikymmenen ajan olleet tutkijayhteis\u00f6n kiinnostuksen kohteena useissa eri maissa. Joillain alueilla puiden sienijuuret kiihdytt\u00e4v\u00e4t hajotustoimintaa, ja n\u00e4in ollen tundran metsittyess\u00e4 suuri osa maaper\u00e4n hiilivarannosta voisi vapautua hiilidioksidina ilmakeh\u00e4\u00e4n. Metsittymisen vaikutus kuitenkin vaihtelee alueellisesti riippuen paikallisesta kasviyhteis\u00f6st\u00e4 ja mikrobiyhteis\u00f6n hajotuskyvyst\u00e4. Toisilla alueilla mets\u00e4maaper\u00e4 saattaa my\u00f6s pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunturikankaita enemm\u00e4n hiilt\u00e4. Metsittymisen seurauksista ja seurausten taustalla vaikuttavista mekanismeista tarvitaan nopeasti lis\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n

Porolaidunnus on kuitenkin keskeinen osa tunturien s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 tuntureina ilmaston muuttuessa. \u00a0Monenlaiset laidunk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t Suomen tuntureilla saattavat my\u00f6s suojata ilmastonmuutoksen tuomaa luonnon yksipuolistumista vastaan, sill\u00e4 paikalliset laidunnusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yhdistettyn\u00e4 eroihin kallioper\u00e4ss\u00e4 ja kosteusoloissa muokannevat l\u00e4mpenemisen seurauksia heterogeenisemmiksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

Tutkimustietoa<\/a> -sivulla<\/p>\n

Tunturit, laidunnus ja kukat: N\u00e4k\u00f6aloja Jotunheimilta pohjoiskalotille. Lauri Oksanen.
\nPoromies-lehti 3\/2019<\/a>.<\/p>\n

Poron vaikutus tunturiluontoon. Lauri Oksanen.
\nPoromies-lehti 6\/2018<\/a>.<\/p>\n

Kes\u00e4laidunnus ei ole ylilaidunnusta. Lauri Oksanen.
\nPoromies-lehti 3\/2019<\/a>.<\/p>\n

Tunturit ovat poronhoidon kulttuurimaisemaa. Sanna Hast, Lauri Oksanen, Stark Sari ja Kolari Tiina.
\nHelsingin Sanomat 1.10.2023<\/a>.<\/p>\n

Poroja tarvitaan tunturiluonnon suojelussa. Lauri Oksanen ja Sanna Hast.
\nHelsingin Sanomat 25.10.2023<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Porolaidunnus ja tunturiluonto Poro (Rangifer tarandus tarandus) on tunturipeuran kesytetty muoto. Poro poikkeaa niin v\u00e4h\u00e4n villist\u00e4 kantamuodostaan, ettei sit\u00e4 pidet\u00e4 omana alalajinaan. Pitk\u00e4n historiansa ansiosta poro kuuluu Suomen kotimaiseen el\u00e4imist\u00f6\u00f6n ja sill\u00e4 on tunturiluonnossa selke\u00e4 erityisrooli. Tunturikasvimme ovat olleet vuosituhansia tiiviiss\u00e4 vuorovaikutuksessa juuri tunturipeuran \u2013 poron villin kantamuodon \u2013 kanssa, ne ovat sopeutuneet kest\u00e4m\u00e4\u00e4n nimenomaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":399,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-8151","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8151"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8195,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8151\/revisions\/8195"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}