Paliskunnat

Poronhoitolailla (848/1990) säädellään poronhoitoa ja määritellään alue, jolla poronhoitoa saa harjoittaa maanomistuksesta riippumatta. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan. Pohjoisimpien paliskuntien alueella sijaitsevat valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista.

Suomen paliskunnat 2015

Paliskunnat ovat pinta-aloiltaan ja poromääriltään erikokoisia poronhoitoyksiköitä. Jokainen paliskunta on osakkaidensa muodostama yhteisö, joka vastaa poronhoidosta alueellaan. Kukin poronomistaja kuuluu yhteen paliskuntaan. Poroja saa omistaa Euroopan talousalueen kansalainen, joka asuu sen kunnan alueella, johon paliskunta osittain tai kokonaan kuuluu.

Poronhoitolaki säätelee paliskunnan toimintaa ja organisaatiota. Paliskunnan toimintaa johtaa paliskunnan yleisen kokouksen valitsema poroisäntä. Lisäksi paliskunnan yleinen kokous valitsee varaisännän ja nelijäsenisen hallituksen. Poroisäntä valitsee paliskunnan rahastonhoitajan. Kaikki paliskunnat ovat lakisääteisesti Paliskuntain yhdistyksen jäseniä ja käyttävät poroisäntänsä välityksellä yhdistyksen kokouksessa paliskunnan poroluvun mukaista äänivaltaa.

Poronhoitoasetuksella (883/1990) säädetään tarkemmin muun muassa poroisännän ja paliskunnan tehtävistä.

Asetus merkkipiireistä ja poromääristä

MMM asetus 857/2014

Paliskuntien rajakuvaukset

Paliskuntarekisteri ja viralliset sanalliset rajakuvaukset AVIn verkkosivuilla.