Ovttasbargoguimmiid čađahuvvon prošeavttat

Lappilaš ealáhusat -prošeakta

Lappilaš ealáhusat -prošeavttas bargat eavttuid Lappi árbevirolaš ealáhusaid várás. Prošeavttas leat ásahuvvon boazo- ja luossaáššiid bargojoavkkut, mat plánejit ja ollašuhttet prošeaktaplána mielde doaibmabijuid. Boazo- ja spireáššiin ulbmilin lea spirevahágiid unnideapmi dan dássái, man boazodoallu gierdá, vai boazodoalu gánnihanvuohta máhcahuvvo vahágiid gilli guovlluin.

Luossaáššiin ulbmilin lea, ahte Suomas olahit politihkalaš čovdosa luondduluosa gierdi guolástusa muddemis nu, ahte jogaide goargŋu juohke jagi doarvái luosat. Ruoŧŧelaš oassebeliiguin bargat ovttasbarggu ulbmiliid ollašuhttima ovdii. Prošeavtta hálddašii Lappi lihttu ja dat ruhtaduvvui Lappi eanagotti ovddidanruđain. Ollašuhttináigodat lea 1.6.2013-1.6.2015. Projeaktajođiheaddjin lei Lassi Kontiosalo, boazodoalu ovddasteaddjin stivrenjoavkkus lei Mika Kavakka, sámedikki ovddasteaddjin Heikki Paltto ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Bohccot-báikediehtu -prošeakta

Boazodoalu báikediehtovuogádaga ráhkadeapmi ja geavahussii oažžun (POROT-báikediehtoprošeakta). Prošeavtta ulbmilguovlun leat Nuorta-Lappi ja Roavvenjárgga guovlu. Prošeavttas leat čohkkejuvvon 22 bálgosis boazodollui ja dan doaibmanguovlluide sihke boazodoalu ráhkadusaide laktáseaddji báikedieđut ja sirdojuvvon daid báikediehtoprográmmii. Ulbmilguovllu bálgosiid lea bargojuvvon beaiváduvvon guohtuneanakártemat satellihttagovvadulkomiid bokte. Bálgosiin lea maid bargon eanangeavahusa váikkuhusaid boazodollui ja guohtuneatnamiid geavahanvuođa govvideaddji báikediehtoanalysat.

Prošeavttas čohkkejuvvon ja buvttaduvvon báikediehtomateriála sáhttá ávkkástallat eanangeavaheami plánemis ja stivremis. Dán lassin diehtovuogádaga vehkiin sáhttá čuovvut ja fuobmát nuppástumiid guohtuneatnamiin ja birrasis. Prošeavtta oaiveruhtadeapmi bođii Eurohpá guovloovddidanfoanddas ja prošeavtta ruhtadedje maiddái Suoma birasguovddáš ja Fuođđo- ja guolledutkanlágádus. Prošeavtta hálddašii Suoma birasguovddáš ja dan ovttasbargoguoibmin doibme METLA, Bálgosiid ovttastus ja Meahcceráđđehus. Prošeavtta ollašuhttináigodat lei 2012-2014. Dan prošeaktajođiheaddjin lei Kari Oinonen ja ovttastusa ovddasteaddjin stivrenjoavkkus lei Marja Anttonen (vs. Sanna Hast).

iPORO-dieđáhusprošeakta

iPoro-dieđáhusprošeavttas bargojuvvui boazodoalu elektrovnnalaš áššiid dikšuma ja skuvlejumi ovdánahttima ovdii. Prošeakta juhkkojuvvui golmma oassái:

1) elektrovnnalaš materiálaid buvttadeapmi ja juohkin vuollegis šielmmá vugiin (oahpahus- ja rávvenvideot),

2) gáiddusrávven. ja gáiddusoktavuođaiskkadeamit (govvariŋgemat ja videoráđđádallamat).

Prošeavttas huksejuvvui elektrovnnalaš doaibmangietti ulbmilin rabasvuohta, lagasoktavuohta ja mobiilavuohta. Boazoveagas lea buorre áddejupmi digitálavuođa ja mobiilavuođa buktán rievdadusain dieđu buvttadeamis ja juohkimis. Prošeavtta hálddašii Lappi ámmátoahppolágádus ja ruhtadii Lappi EJB-guovddáš EU dálonguovllu ovdánahttima eanandoallofoanddas. Dát ollašuhttui 1.2.2013-31.12.2013. Prošeavtta prošeaktajođiheaddjin lei Seija Knuutila ja ovttastusa ovddasteaddjin stivrenjoavkkus Matti Särkelä.

Boazodolliid buresbirgejupmefierpmádaga ja bargodearvvašvuođadikšuma ovdánahttin -prošeakta

Boazodolliid buresbirgejupmefierpmádaga ja bargodearvvašvuođadikšuma ovdánahttin -skuvlenprošeakta lea ovdánahttán boazodolliid bargoburesbirgejumi ja bargodearvvašvuođadoaimma. Das lea geahččaluvvon lasihit boazodolliid válmmašvuođa deaivvadit iešguđetlágan ealáhussii čuohcci áitagiid. Geavatlaččat prošeavtta oaivesisdoalut leat leamaš: 1) bálgosiid bargoburesbirgejumi kontáktaolbmuid skuvlejupmi ja sin fierpmádaga ovdánahttin, 2) ovttasbargoskuvlejumit kontáktaolbmuide ja bargodearvvašvuođadikšáriidda, 3) skuvlejumit badjeolbmuide sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain ja boazodoalu ovdanbuktin sosiála- ja dearvvašvuođa bargovehkii, 4) bargoburesbirgejumi ovdánahttinvahkkoloahpaid ja vuosttašveahkkekurssaid ordnen ja 5) Poroelämää -ságastallanbálsttá joatkin elektrovnnalaš bálvalussan Tukinettis.

Prošeavtta hálddašii Lappi ámmátallaskuvla ja ruhtadii Lappi EJB-guovddáža EU dálonguovllu ovdánahttima eanandoallofoanddas. Prošeakta lea ollašuhtton áigodagas 1.1.2013-31.12.2014 ja dan prošeaktajođiheaddjin lei Tero Leppänen. Boazodoalu ovddasteaddjin stivrenjoavkkus lei Veikko Heiskari ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Boazodoallu ealáhussan Suomas ja Ruoŧas -ovdačielggadeapmi

Marknadsvärdet av rennäringen i norra Finland och Sverige (Boazodoallu ealáhussan Suomas ja Ruoŧas) -ovdačielggadeapmi. Čielggadeami ulbmilin lei buvttadit dieđu buot dahkkiin, mat váikkuhit boazodollui, muhto maid buvttadit dieđu, mo boazodoallu váikkuha eará servodahkii. Prošeavtta ulbmilin lei čohkket duogášdieđuid boazodoalu mearkkašahttivuođa árvvoštallama várás. Prošeakta ovdánii goittotge duođaid bures ja prošeakta nagodiige árvvoštallat vuosttaš geardde Suoma ja Ruoŧa boazodoalu ollislašekonomalaš ja -barggolašvuođa mearkkašahttivuođa servodahkii. Boađusin čielggai, ahte EU boazodoalloriikkain boazodoalu ollislašvuovdimat leat 1,3 miljárdda euro ja dat barggaha 15 000 olbmo.

Lasiin árvvoštallojuvvui, ahte go spiret goddet 10 000 bohcco, das čuovvu 70-90 bargodilálašvuođa manahusa servodahkii. Prošeavtta oaiveruhtadangáldu lei Interreg IV:A Nord ja dan ruhtadedje maid Länsstyrelsen Norrbotten, Pajala Utveckling, Bálgosiid ovttastus, Kero Leather AB ja Polarica AB. Prošeavtta hálddašii Pajala Utveckling ja dan ollašuhttináigodat lei 1.1.2014-30.9.2014. Prošeaktajođiheaddjin lei Bengt Eriksson ja Suoma boazodoalu ovddasteaddjin das lei Matti Särkelä.

PORUTAKU-prošeakta

PORUTAKU- bohcco lassebiebmama, dálveáidun ja eallin fievrredeami buorit vuogit -prošeakta lea ovdánahttán namas mielde temáid. Bohccuid lassebiebmama dagahan goasttádusaid jierpmálažžan dahkama dihte prošeavttas leat testen iešguđetlágan fuođđariid ja kárten lassebiebmanmálliid. Goasttádusbeaktilis bohccuid lassebiebmama ja dálveáiduma plánema doarjjan prošeavttas leat bargan dihtorheivehusaid, maid vehkiin boazodoalli sáhttá geahččat biebmamis ja áidumis boahtti goasttádusaid.

Prošeavtta buvttadan dieđuid leat dolvon ovddos guvlui ee. dálloguossástallamiin, temáskuvlejumiin ja WWW-siidduid bokte (www.porutaku.fi). Ovdánahttinbarggu bohtosat leat dokumenterejuvvon ee. bohccuid fievrredeami, áiduma ja lassebiebmama buriid doaibmanvugiid ofelaččaide. Prošeavtta hálddašii Lappi ámmátallaskuvla ovttasbargun oassebuvttadeaddji Oulu ámmátallaskuvllain. Dan ruhtadii Lappi EJB-guovddáš EU dálonguovllu ovdánahttin eanandoalufoanddas ja dan ollašuhttináigodat lei 1.3.2011-30.6.2014. Prošeakta prošeaktajođiheaddjin lei Sanna Vinblad, prošeaktajođiheaddjin Karoliina Majuri ja erenoamášáššedovdin Veikko Maijala. Boazodoalu ovddasteaddjin stivrenjoavkkus lei Esa Törrö ja ovttastusa ovddasteaddjin Anna-Leena Jänkälä.

Boazu-spire & luossa -prošeakta

Boazu-spire & luossa -prošeavttas dahkkojuvvui čavga ovttasbargu boazodoalloguovllu eiseválddiid ja eará áššáiosolaččaid gaskii. Dáinna viiddesvuđđosaš prošeavttain váikkuhuvvui riikadási spirepolitihka ulbmiliidda, sisdollui ja doaibmabidjui ja dan áigge bargojuvvui ovttasbargooktavuođaid Ruoŧa boazo- ja spireáššiin vástideaddji guovlulaš eiseválddiide ja boazodoalloservodahkii. Prošeavttas dahkkojuvvui ovddeža viiddit ovttasbargu luonddulussii guoski áššiin davvisuopmelaš doibmiid gaskii. Prošeavtta hálddašii Lappi lihttu ja dat oaččui ruhtadeami Interreg III A Pohjoinen -prográmmas ja Lappi eanagotti ovdánahttinfoanddas. Dan ollašuhttináigodat lei 1.4.2012-31.5.2013. Prošeavtta prošeaktajođiheaddjin lei Päivi Kainulainen. Boazodoalu ovddasteaddjin stivrenjoavkkus lei Jukka Knuuti, sámedikki ovddasteaddjin Heikki Paltto ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Kainuu ja Koillismaa spireprošeavttat

Jagiid 2009-2014 áigge Kainuu ja Koillismaa guovllus ollašuhttui golbma Suomussalmi gieldda hálddašan spireáššiid gieđahalli boazodoalu prošeavtta. Prošeavttat ledje joatkka jagi 2004 rájes guovllus bargon boazodoalu guoski prošeavttaide. Prošeavttaid duohken leat leamaš guovllu sturron spirenálit ja daid dagahan váttisvuođat.

Spireguovlu -prošeakta

Spireguovlu -prošeavtta vehkiin 1) ovddidedje boazodoalu ráhkadeamen organiserejuvvon spireáiccuid ja -vahágiid ohcanmetodaid, mainna dahkkui ođđa doaibmanmálliid spiredili hálddašeapmái ja dahkkojuvvui guvlui ođđalágan máhtu spireáicamii ja ráhkaduvvui ovttasbarggu dutkamuša ja boazodoalu gaskii, 2) ollašuhttui viiddes spirevahátdieđuid dieđalaš analysa ja 3) ollašuhttui boazobáttiide guoski márkanastinčielggadeapmi.

Spirediehtu -prošeakta

Spirediehtu -prošeavtta olis rahppojuvvui spiredutkamuša, báikkálaš olbmuid ja sierra beliid gaskasaš ságastallan, buvttaduvvui ja juhkkojuvvui spirevahágiid ovddalgihtii eastadeami dieđu ja lasihuvvui davviriikkalaš ovttasbarggu. Prošeakta ordnii njeallje spiriid nálleárvvoštallangeahčadan-dilálašvuođa, eallofáktabeatnagiid bargogeavaheami ovddideaddji infodilálašvuođa ja riikkaidgaskasaš boazobáttiid sajaidanteknologiija -seminára. Prošeakta buvttadii álgobuvttadeddjiide dárkkuhuvvon Petovahinkojen ennaltaehkäisy -ofelačča sihke buohkaide luonddu návddašangeavaheddjiide dárkkuhuvvon PetoLuonto -ofelačča, mii jorgaluvvui njealji gillii.

Spiriid váikkuhusat, čuvvon ja vahágiid ovddalgihtii eastadeapmi -prošeakta

Spiriid váikkuhusat, čuvvon ja vahágiid ovddalgihtii eastadeapmi -prošeakta beavttálmahtii ávkkálažžan duođaštuvvon boazobádde- ja sájáidanteknologiija geavahusa ja čájehii ođđa teknologiija mielddisbuktán ávkkiid boazodollui meahccetestemiin. Lassin prošeaktadoaimmain dorjojuvvui boazobádde- ja spirevahágiid ovddalgihtiieastinmetodaheivehusa ovddidanbarggu testemin iešguđetlágan ođđa innovašuvnnaid ja fállamin rusttetbuvttadeddjiide geavatlaš meahccelaboratoria ja máhtti testenbargoveaga.

Prošeavttas buvttaduvvui áibbas ođđa máhttu ja ođđalágan heivehusat. Prošeavttas jotkojuvvui áššedovdifámuin beatnagiid bargogeavahusa ovddideami (ráppeohcama ja eallofákten) ja juhkkojuvvui diehtu guođohanbeatnagiid bargogeavahusas. Prošeakta čielggadii maid boazodolliid dálá dili ja boahttevuođa vearrámus lassánan spiremeriin gillán Kainuu ja Koillismaa guovlluin. Lappi universitehta barggai prošeavtta doaimmas ovdačielggadeami Porotalouden hyvinvointi ja tulevaisuuskuvat eteläisissä paliskunnissa. Kainuu ja Koillismaa spireprošeavttain prošeaktajođiheaddjin lei Juha Järvenpää (Päivi Kainulainen 31.1.2010 rádjái). Prošeavtta ruhtadeapmi bođii Kainuu ja Davvebađaeatnama EJB-guovddáža bokte EU dálonguovllu ovddideami eanandoallofoanddas (dát maŋimuš prošeakta bargojuvvui 1.3.2011-31.5.2014). Boazodoallu ovddasteaddjin prošeavttas stivrenjoavkkus leigga Heikki Härmä ja Auvo Merinen ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Bázahusas ávkegeavaheapmái – eallis boahtti siidobuktagiid ávkkástallan -prošeakta

Boazonjuovahagain boahtá fuopmášahtti mearri siidobuktagat, maid sáhtášii ávkkástallat muhto dat hávdáduvvo eatnamii njuovvanbázahussan. Goasttádusaid dahkki bázahusas lea vejolaš oažžut vuovdingelbbolaš siidobuktagiid ávkkástallamii. Prošeavtta vehkiin lasihuvvui boazonjuovahagaid ja čuohpahagain šaddi siidobuktagiid ávkkástallama ja čielggaduvvui sierra siidobuktagiid vurkema ja buvttan bargama ja ovddiduvvui áššái laktáseaddji teknologiija.

Prošeakta maid barggai fierpmádaga sierra doibmiid gaskii ja dagai vuođu siidobuktagiid ávkkástallama birra šaddi fitnodatdoaimmaide. Prošeavtta ruhtadeapmi bođii Lappi EJB-guovddáža bokte EU dálonguovllu ovddideami eanandoalufoanddas ja dat ollašuhttui 1.11.2010-31.12.2013. Prošeavtta hálddašii Salla gielda ja boazodoalu ovddasteaddjin stivrenjoavkkus leigga Hannu Lahtela ja Pasi Oinas ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Boazodáluturisma ovddidanprošeavttat

Jagiin 2009-2012 ollašuhttui njeallje boazodáluturismma ovddideaddji prošeavtta, maid Lappi universitehta hálddašii. Prošeavttat ledje joatkka ovttastusa jagiin 2002-2006 ollašuhttán boazodáluturismma ovddideami álggahan prošeavttaide.

Boazodáluturismma lihkostumi niesttit 1 ja 2 -prošeavttat

Boazoturismma lihkostumi niesttit 1 ja 2 prošeavttain inventerejuvvui boazodáluturismafitnodagaid, jearahallojuvvui gl. fitnodatolbmuid čoavddaovttasbargoguimmiid ja gehččojuvvojedje fitnodagaid kvalitehtaprográmmat. Erenoamáš fuomášumi biddjojuvvui kvalitehtii, dasa mo dat galgá seailut čađa bálvalusráiddu ja mo dan galgá vuhtiiváldit gitta fitnodatideas. Prošeavttaid boađusin šadde kvalitehta oassedahkkit, ´kvalitehtagáhppálat´, plánejuvvui dálonguovlluturismafitnodagaid kvalitehtakártan doaibmi ´bargoneavvokássa´ ja bargojuvvui iešárvvoštallanmálle, maid prošeavttain dasto piloterejuvvui prošeavttas mielde leahki boazodálloturismafitnodagas.

Boazodálloturisma – kvalitehtain bohtosat -prošeakta

Boazodálloturisma – kvalitehtain bohtosat -prošeavttas jotkojuvvui ovddeš prošeavttain bargon barggu ja das addojuvvui oassálasti boazodálloturismafitnodagaide skuvlejumi kvalitehta iešguđet oassedahkkiin ja oassálastit barge iežaset kvalitehtakárttaid skuvlejumi olis.

Boazodálloturismma dieđáhusprošeakta

Boazodálloturismma dieđáhusprošeakta lei oanehis prošeakta jagis 2012, man vehkiin almmuhuvvui jagis 2002 álgán boazodálloturismma prošeaktalinnjá bohtosat. Guovtti vuos máinnašuvvon Lappi universitehta hálddašan prošeavtta ruhtadeapmi bođii Lappi EJB-guovddáža bokte EU eanandoalu stivren- ja doarjjafoanddas ja guovtti maŋimučča EU dálonguovllu ovddideami eanandoallofoanddas. Prošeavtta prošeaktajođiheaddjin lei Aila Kumentola.

Boazodáluturisma rs ovddasteaddjin prošeavttain leigga Ilpo Riskilä ja/dahje Osmo Säkkinen ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.

Nammasuodjebuktagat guovlulaš identitehta huksemin -prošeakta

Nammasuodjebuktagat guovlulaš identitehta huksemin -prošeakta čohkkii oktii doibmiid váldegottálaččat ovddidan dihte nammasuodjebuktagiid dovddusin dahkama ja ohcat ođđa potentiálalaš buktagiid nammasuodjebearrašii. Prošeavttas dahkkojuvvui nammasuodjeáššedovdifierpmádaga Supmii ja nammasuojis almmuhuvvui iešguđet dilálašvuođain ja mediain jagi áigge. Iešguđetlágan bargobájit ja fierbmedilálašvuođat dagahedje oktavuođaváldimiid nammasuoji bealis ja fitnodagaid beroštupmi nammasuodjái lea čielgasit lassánan. Prošeavtta olis lea álggahuvvon čielggadit ákkaid ee. Suopmelaš meahccesarrida, Suopmelaš hávvara, Suopmelaš sávdnesuovasskiŋggá ja suolohasláibbi ektui.

Fuolalaččat meroštallojuvvon ja riekta válljejuvvon buktagiidda ollašuhtton nammasuddjen sáhttá leat ávkkálaš ja fitnodagaid riikkadási ja riikkaidgaskasaš gilvvu lasiheaddji dahkki. Prošeavttas dahkkon čielggadusa mielde orošii ee. ahte nu lahka go vejolaš álgobuvttadeami dahkkon nammasuddjen buktá unnimusat váttisvuođaid. Eanagoddedoaimmahaga oasseruhtadan prošeakta ollašuhttui 1.1.-31.12.2013. Prošeavtta hálddašii Helssega universitehta Ruralia-instituhta ja dan prošeaktajođiheaddjin lei Marjo Särkkä-Tirkkonen. Ovttastusa ovttasbargoolmmoš prošeavttas lei Matti Särkelä.

Boazodoallogeahččaleami iešguđetlágan oahppanbirrasat -prošeakta

Boazodoallogeahččaleami iešguđetlágan oahppanbirrasat -prošeavtta vehkiin boazodolliide ordnejuvvui viiddes oanehiskurssaid skuvlenfálaldaga (badjel 30 iešguđetlágan kurssa), main lei vejolaš diŋgot dárbbašlaš skuvlejumi gieddái. Dát ja ovddeš, vástideaddji vugiin ollašuhtton skuvlenprošeavttaid (Laatua raaka-aineen jalostamiseen ja Ammattitaitoa raaka-aineiden jalostamiseen, poronhoitoalueen elintarviketuotannon koulutushankkeen I ja II) boađusin boazodoallit čađahedje prošeavttain duháhiid mielde oahppibargobeivviid.

Prošeavtta bivnnutvuođa suollemasvuohta lei dat, ahte go prošeavtta fállan skuvlejumi diŋgui unnimustá gávcci boazodoalli (juos ulbmilat ollašuvve, reahkkái unnitge oassálastimearri), skuvlejumi dolvo lahka ruovttu (maiddái vahkkoloahpaid áigge) olbmuid gaskii. Dát vejolaštii áibbas ođđa vugiin hohpolaš olbmuid oassálastima skuvlejumiide ja bázii bissovaš vuohkin doaibmat. Vuosttaš skuvlenprošeavttat ožžo ruhtadeami Lappi EJB-guovddáža bokte EU eanandoalu stivren- ja doarjjafoanddas ja maŋimuš EU sosiálafoanddas. Maŋimuš skuvlenprošeakta ollašuhttui 1.6.2009-30.6.2012 ja dan prošeaktajođiheaddjin (nu mo maid ovddešge skuvlenprošeavttain) lei Seija Knuutila ja boazodoalu ovddasteaddjin prošeavtta stivrenjoavkkus leigga Matti Komulainen ja Tuomas Palojärvi ja ovttastusa ovddasteaddjin Matti Särkelä.