Vahâgij čuávumušah

Suomâst piäđui tovâttâm kavnum vahâgijn mestâ 95 prosenttid čuáccá poccuid. Poccuid monâttep piäđoid ihásávt puohnâssân suullân 25 000-35 000. Täin arvâluvvoo kavnuđ suullân viđâdâs meecist.

Poccuuh kuátuh vijđes kuávluin jieškote-uvlágán enâmijn. Ráátu láppoo meecist joteluboi piäđui já eres ráátu porree njáálmán. Taan tiet stuárráámus uási piäđui koddem poccuin páácá kavnuuhánnáá. Lasseen piätusajanmáávsui uážžum váátá poccuu jäämmimsuujâ selvâttem, mii peelestis váátá ráátu kavnum uáli vorâsin. Puárásub rááđu jäämmimsuujâ lii távjá máhđuttem tuođâštiđ, já talle meiddei sajanmáávsu ij lah máhđulâš uážžuđ.

Täälvih muotâluodah taheh máhđulâžžân pyerebeht piäđui čuávvum já rááđui uuccâm. Muottuuttes ääigi piäđui liihâdmij lii kuittâg mestâ máhđuttem čuávvuđ, ko luodah iä vuottuu meecist. Piäđui koddem poccuid kavnih-uv talle uáiviääšist heeviimist. muáddi puásuituálukuávlu maadâpalgâsijn láá kiävtust nk. jäämmimkiäluh jáámmám poccui kavnâm várás. Kiälui mield ráátu kávnoo jotelávt já tom jäämmimsuujâ lii máhđulâš tuođâštiđ. puásuimeerijn já hiäjus teknologia kuullâm tiet táálášteknologia ij kuittâg faalâ vala iše vädisvuotân puoh soojijn. Piätuvahâgij lasanem puásuituálukuávlu lii uáiviääšist čuávumuš stuárrum piätunaalijn. Ihásâš molsâšuddâm čyesitteh uáiviääšis šooŋah, ađai pivdemtileh já eres purrâmuššân hiäivulij saliellei uážžum. Valjeeht säpligiivijd maŋa piäđui tovâttâm vahâgeh orroođ lassaanmin ennuv. Taah láá čuávumuš piäđui čiivgâi eromâš pyeri siäilumist jiegâst.

Majemuin iivijn eromâšávt keeđhi tovâttâm puásuivahâgij meeri lii lasanâm čuuvtij. Ive 2013 piäđui koddem kavnum poccuin 68 prosenttid lâi koddám ketki. Meereest stuárráámuuh vahâgeh lijjii Sämmilij päihikuávlu tuodârpalgâsijn. Meiddei nuorttârääji palgâsijn kiddâ Anarist Suomussalmii vahâgeh lijjii stuárrá.

Piäđuid tovâttâm vahâgeh vaiguttiđ puásuituálun maaŋgâ vuovvijn. Viärráámuin vaahâgkuávluin piätuvädisvuođâ vaiguttiđ ekonomâlâš, sosiaallâš já psyykkisâš tiäddu lii huámášittee.

Puásuituállei pyereestvaijeem aštuuh já iše táárbuh

Anneli Pohjola & Jarno Valkonen (toim.) 2012, Lapin yliopisto