Kumppi (Canis lupus)

Kumppi koddá poccuid pirrâ ive tobbeen, kost tot liihâd. Enâmus vahâgijd tábáhtuvá puásuituálukuávlu nuorttâoosijn, kost vädisvuođâid toovvât Ruoššâ valjes já räjikuávlu pehtilávt ávhástâllee kumppinääli.

Kuumpij já poccui kuhesáigásâš oovtâsteellim siämmáá kuávlust lii máhđuttem. Puásui lii kuumpin meendu älkkees saalâs já vahâgeh lasaneh jotelávt kierdâmettum mitoid. Kuumpij tovâttâm puásuivahâgij meeri lii ohtâvuođâst puásuituálukuávlun mieđettum kuumpij läppimluuvijn já läppimproosees luhostuumeest. Jis miärádâs toohâm já keevâtlâš pargo tuáimih pehtilávt, meiddei vaahâgmere piso kierdâvâš tääsist.

Kumppi kulá puásuituálukuávlust, nube náálán ko eres kuávlust riijkâst, luándudirektiv, lahtosân V (92/43/EEC), ađai ton lii máhđulâš miäcástiđ. Kumppinääli suojâlem tiet kuumpij lihâdem uárjirääji paijeel Ruotân lii keččum tehálâš ulmen. Návt keččâleh estiđ ruotâlâš-taažâlâš kumppinääli sisšovâttem. Jottee nuorâ kuumpijn lii iästuttes máhđulâšvuotâ lihâdiđ Suomâst Skandinavian, tastko muottuuttes eennâm ääigi kuumpipivdem ij luhostuu ubâ spiekâstâhluuvijn. Kuumpih lihâdeh-uv tutkâmij mield ihásávt rääji paijeel tááláá ääigi suojâlemuulmij uáinust tuárvi.

Kumppinääli tipšovuávám

EVM 11/2005 (PDF 1860 kt, suomâkielân)