Piätuvahâgeh

Puásuituálukuávlu láá aaigij čoođâ lamaš piäđuh. Keeđhih, kuobžah, kuumpih já kuáskimeh láá ain váldám poccuin uásis. Majemui ihepuunij ääigi ubâ puásuituálukuávlu lii lavdâm meid iilvâs.

iilvâs já ketki láá puásuituálukuávlu tievâslâš suárjáávuboin poccuin, tastko eres luándulâš piämmu ij kavnuu toid kuávlust. Meiddei kumppi já kuobžâ pivnohisteh älkkeht saallâs poccuu.

Piätuvahâgeh kuleh luándulâžžân uássin puásuituálun. Puásuiomâsteijee parga konkreetlij piäđui suojâlempargo falâmin piäđoid piämu jieijâs omâduvâin. Staatâ kompenser sajanmáávsui häämist puásuiulmui uási piäđui koddám poccuid. Uáiviuási ekonomâlâš monâttâsâin páácá kuittâg puásuiulmui. Puásuiulmuuh láá-uv Suomâst piäđui suojâlem stuárráámus ruttâdeijee.

Pehtilis já kuhháá jotkum piäđui suojâlempolitiik tiet piätunäälih láá lasanâm merhâšittee ennuv já taan tiet maid puásuituálu vädisvuođah piäđuiguin láá lasanâm. Tileh eres piätušlajâiguin puásuituálukuávlu sierrá oosijn muttojeh čuuvtij. Stuorrâ vaigutteijeeh ääšist láá väldikuudij koskâsiih räjikuávluh já puásuituálukuávlu maadârääji, moi paijeel piäđuh joteh. Lasseen eennâmtileh já jieškote-uvlágán suojâlemkuávluh vaigutteh tiilijd sierâ náálán eres kuávluin. Merideijee vaigutteijee lii piätupolitiik, mii vuáđuduvá EU-miärádâssáid já eres almugijkoskâsáid sopâmuššáid.

Piäđui koddem poccuin kávnoo totkei arvâlusâi mield suullân viđâdâs. Almoliih vahâgeh molsâšudeh ihásávt 25 000-35 000 piäđoid purâttiđ poccuu kooskâst. Eromâšávt sudes eennâm ääigi vahâgij kavnum vijđes enâmijn lii máhđuttem. Keeđhi tovâttâm vahâgeh kávnoo pehtilumosávt, ko keeđhi uáivikoddemáigádâh lii tälviv. Kuobžâvahâgeh vuod pääcih kavnuuhánnáá, ko kuobžâ koddemáigádâh tiäivá siämmáá ááigán ko poccui kyeddimäigi kiđđâkeessiv.