Boazodoalu ekonomiija
Boazodoalu jurddašit dávjá kultuvrra bokte. Dát leage áddehahtti: lea váigat oba jurddašitge davi eatnamiid ja kultuvrraid bohccuid ja boazodoalu haga. Boazu lea erenoamážit Árktalaš guovllu šattohis eatnamiidda vuogáiduvvan ealli, áidna šlájastis. Ii leat imaštahtti, ahte bohccos ja boazodoalus lea jahkečuđiid mielde šaddan davi kultuvrra siellu.
Boazodoallu lea goittotge maid davimus Suoma boarráseamos ain ealli ealáhus. Dat lea fállan ekonomalaš boađu ja eallima vejolašvuođaid jahkečuđiid áigge. Erenoamážit maŋimuš jahkečuđiid áigge leat oahppan jurddašit ja ávkkástallan bohcco maid ealáhusa geahččanguovllus, olbmuid ekonomalaš boađu gáldun.
Dán áigge boazodoalus oažžu oaiveealáhusa sullii 1000 olbmo. Maiddái eará duhát olbmui boazu fállá fuomášahtti siidoealáhusa, mii oassin boađu ollisvuođa vejolašta davi giliin ássama.
Lassin boazodollui laktása viiddes joavku laktáseaddjiealáhusat, main ekonomalaš ollisvuođas bohccos lea guovddáš rolla. Dehálamosat dáin leat bierggu ja eará boazoávdnasiid ovdánahttin sihke turisma.
Jagis 2014 dahkkon čielggadeami mielde Suoma ja Ruoŧa boazodoalu barggolašvuođa váikkuhus lea 15 000 olbmo ja oppalašvuovdin lei 1.3 miljárda euro. Suoma oassi dás oppalašvuođas lea sullii guokte goalmmádas. Suomas juohkehaš bohccobiergokilo dárkkuha ruđas sullii 400 euro.
Dego earáge álgobuvttadeamis maid boazodoalus buvttadeaddji oassi báhcá oppalašoasis álkit unnimussan. Boazodoallu lea goittotge eará álgobuvttadeami spiehkastahkan hárjánan márkanekonomiijai, mas boađu muddejit jearu ja fálu lágalašvuođat. Badjeolbmo oaiveboahtu lea bohccobierggu ja eará bohccobuktagiid vuovdin. Doarjagiid oassi oppalašboađuin lea vuollái 20 %, go dat eará álgobuvttadeamis loktana dábálaččat juoba lahka 80 %.
Bohcco ávkkástallet ollásit
Boazodoalu oaivebuvtta lea bohccobiergu. Bohccobierggu kvalitehtabarggu leat bargan systemáhtalaččat guhkká. Ovdánahttima suorggis lea gárgehuvvon ođđa buktagat, seamma áigge go árbevirolaš buktagiid leat gárgehan alimus dássái. Áidna biergobuktagii, Suoma Lappi bohccobirgui, Lappi bohcco goikebirgui ja Lappi bohcco galbmasuovastuvvonbirgui leat ožžon allaárvosaš EU nammasuoji. Boazu lea riikamet áidnalunddot ja kvalitehtalaš biergobuvtta.
Bierggu lassin bohcco lea ollislaččat ávkkástallojuvvon kvalitehtamateriála. Bohcconáhkki lea loktanan jerron ja háliduvvon materiálan máilmmi hábmenindustriijas. Bohcconáhkki lea duođaid litna, muhto lihkká nanus. Dat lea Árktalaš eallima hábmen ollisvuohta, iige seammalágan náhki leat ohcaminge gávdnan máilmmis. Bohcconáhkki oaidnit estehtalaš, ekologalaš ja eksohtalaš materiálan, man ráddjejuvvon oažžun bargá das erenomáš beroštahtti. Maŋimuš moadde jagi siste bohcconáhki leat álgán geavahit buktagiin máŋggat máilmmiviidosaš hábmenindustriijat.
Goalmmát ain šaddi boazodoalu ekonomiijasektor lea turisma. Suomas badjeolbmot leat huksen doaibmi ja stuorra bivnnutvuhtii loktanan boazodálloturismakonseapta, mii riggudahttá fuomášahtti ollu davi turisma. Turismabáikkit leat dávjá albma boazodálut, main turisttat besset oahpásnuvvat bohccuide, boazodollui ja árbevirolaš boazokultuvrii sihke ožžot iešguđetlágan boazotemát vásáhusaid. Várrugas árvalusaid mielde boazodálloturisma bálvala čuđiid turisttaid Lappis jahkásaččat. Boazu lea spiehkastagaid haga golmma buoremus joavkkus, go turistagallupiin jerrojuvvo Lappi geasuheaddjidahkkiid.
Maid eará bohccos oažžu dárbašat beroštahttet mis ja máilmmis. Bohcco čoarvi ja dákti leat máŋggabealat ávkkástallojuvvon siidobuktagat, maid gárgenbarggu leat dahkan viiddes skálain medisiinnas mátkemuitogávpái. Bohcco buoidi ja mielki leat máŋggalágan kosmetihkka- ja luonddubuvttasuorggi gárgemis mielde. Njuovvama siidobuktagat dohkkejit elliidborramušbuvttadeapmái. Allergiijalaš beatnagiid mearri lassána máilmmis olles áiggi, mii rahpá bohcco njuovvanbázahusaide áibba ođđalágan márkana. Boazu ii allergisere. Seamma dahkki lasiha maid olbmo biebmun geavahuvvon bohccobiergobuktagiid jearrama juo dál.
Boazu lea ollislaččat, njuovvanbázahusaid rájes, ekonomalaččat ávkkástallojuvvon materiála. Ruskabihtát das eai báze. Goas nu gullá, ahte bohcco njuovadettiin ii mana duššái go siellu. Dátge ii goit doala deaivása, danne go álbmotmuitalus muitala, ahte bohcco siellu sirdašuvvá rávvet Lappi meahcis johttiid.
