Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksen kannanotto Lapin liiton Turvallisuus- ja liikennevaihemaakuntakaavaan

”Lapin liiton luonnonvarapolitiikka jyrää poronhoidon ja alkuperäiskansan oikeuksia”

Paliskuntain yhdistyksen vuotuinen edustajakokous Poroparlamentti kokoontui kesäkuun alussa Rovaniemellä. Edustajakokouksessa äänivaltaansa käyttävät Suomen paliskunnat poroisäntänsä edustamana.

Yksi tapetilla olleista asioista oli työn alla oleva Lapin Turvallisuus- ja liikennevaihemaakuntakaava. Edustajakokous on huolissaan pyrkimyksistä laajentaa tie- ja rautatieverkostoa NATO:n huoltoreittien parantamiseksi, sillä niissä ei ole huomioitu poronhoidon toimintaedellytysten turvaamista.

Käytännössä kyse on niin sanotusta Tunturiradasta ja Kuttura–Repojoki-tiestä, jotka halkovat paliskuntia ja niiden viimeisiä erämaisia alueita.

– Lapin liitto perustelee jyräävää luonnonvarapolitiikkaansa ”Lappi-sopimuksella”, joka ei ole sopimus missään sanan varsinaisessa merkityksessä. Maakuntaohjelmassa ja -suunnitelmassa esitetyistä isoista strategisista linjauksista ei ole neuvoteltu ja sovittu paliskuntien kanssa, kritisoi Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Matti Riipi.

Tunturirata kulkisi Sodankylästä Kittilän kautta Kolariin ja halkoisi pahasti kuuden paliskunnan keskeisiä porojen kuljetusreittejä sekä vasomis- tai talvilaidunalueita.

Tunturirataa perustellaan paitsi turvallisuudella ja puolustusvoimien tarpeilla, myös niin sanotulla ”kaksoiskäytöllä”. Hyötyjiin lukeutuisivat lisäksi kaivosyhtiöt, matkailukeskukset ja metsäteollisuus.

Käytännössä näillä hankkeilla lisätään luonnonvarojen käyttöä, ja poronhoito kärsii kumulatiivisista haitoista. Haitat näkyvät laidunten vähenemisenä, pirstaloitumisena ja heikkenemisenä kaikkialla poronhoitoalueella.

Jokainen uusi valtava maankäyttöhanke, kuten junarata, joka halkoo paliskunnat, lisää kumuloituvaa haittaa jättäen poronhoidolle yhä vähemmän mahdollisuuksia järjestäytyä kestävästi.

Tielinjaus erämaan halki

Maakuntakaavassa esitettävä Kuttura–Repojoki-tielinjaus on toinen merkittävä kipupiste poronhoidon ja saamelaiskulttuurin kannalta.

Tielinjaus Hammastunturin erämaa-alueella halkoo Sallivaaran paliskunnan kriittisiä laidunmaita, mutta tämä ei tunnu Lapin liittoa hätkähdyttävän. Linjausta ovat jo kritisoineet Saamelaiskäräjät, Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja paikalliset ihmiset laajalti.

– Puolustusvoimien kanssa on neuvotteluissa ja myös tuoreeltaan maastokatselmuksessa todettu, että he eivät tarvitse tietä, sillä armeijan kalustolla pääsee nykyistäkin maapohjaa ja mönkijäuraa tarvittaessa läpi. Ratsastetaanko tässä maanpuolustuksen tarpeilla, mutta muilla motiiveilla? kysyy Iisko-Henrik Näkkäläjärvi, Sallivaaran paliskunnan poroisäntä.

Poroparlamentin teemana tänä vuonna oli tulevaisuus. Edustajakokous kantaa huolta erityisesti tulevien sukupolvien mahdollisuudesta jatkaa vuosisataisen elinkeinon parissa.

– Nämä rata- ja tiehankkeet on jo aiempien selvitystöiden yhteydessä todettu poronhoidon kannalta toteuttamiskelvottomiksi. Poronhoidolla on erityinen maankäyttöoikeus, jota ei lain mukaan saisi muulla maankäytöllä heikentää, silti Lapin liitto edistää näitä hankkeita erityisellä poronhoitoalueella ja saamelaisten kotiseutualueella.

Vaikutukset junaradalla ja huonosti linjatuilla tieyhteyksillä ovat poronhoidon kannalta katastrofaalisia. Turvallisuus on kaikkien kannalta tärkeää, mutta panokset pitäisi laittaa toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin, Riipi sanoo.

Lisätietoja

Matti Riipi
Hallituksen puheenjohtaja, Paliskuntain yhdistys
p. 040 7066 832

Julkaisija: Juhani Vanhatapio - 1.7.2026