Mediatiedote 5.3.2026
Paliskuntain yhdistys – julkaisuvapaa heti
Petovahinkojen korvausjärjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu
Petovahingoista ilmoitetaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille ja tarkastukset ovat näin ollen kuntien tehtävänä. Vahinkoilmoituksessa ilmoitetaan löytyneen raadon koordinaatit ja löydös dokumentoidaan lisäksi valokuvin. Raatoa ei siirretä eikä hävitetä, sillä se on voitava maastossa tarkastaa pedon aiheuttamien jälkien todentamiseksi. Raatojen etsiminen ja tarkastaminen on myös taistelua aikaa vastaan: tuisku peittää jäljet ja riutat (pienpedot, linnut) hakkaavat raadon muutamassa päivässä hajalle. Sulalla maalla löytäminen on lähes mahdotonta ilman paikanninta.
Maaseutuviranomaiset ovat käytännössä nykyisessä petovahinkotilanteessa mahdottoman tehtävän edessä, sillä vahinkojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2025 löytyi jo lähes 7000 pedon tappamaa poroa, lisäksi merkittävä osa jää löytymättä eikä luvussa ole mukana vasahävikki. Raadot ovat usein vaikeakulkuisessa maastossa ja tarkastamiseen kuluu aikaa. Kuntien tarkastusresurssit ovat rajalliset.
Paliskuntain yhdistys peräänkuuluttaa valtiolta ja kunnilta riittävää resurssia petovahinkojen tarkastukseen. Kunnat hoitavat velvoitteensa vaihtelevasti. Tarkastajia tulee kouluttaa käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Lisäksi tulee asettaa riittävä taso tarkastusmäärille, joka kuntien tulee minimissään pystyä suorittamaan. Järjestelmän läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten etu.
Poroelinkeinolla on nollatoleranssi väärinkäytöksille. Elinkeinon käsityksen mukaan väärinkäytökset ovat marginaalisessa roolissa, mutta aiheuttavat isojen otsikoiden kautta mainehaittaa ja epäilyksen varjoa kaikille, vaikka kenenkään ei tulisi olla kollektiivisesti vastuussa yksittäisten tahojen tekemistä väärinkäytöksistä. Petovahinkojen pahimmin kurittamissa paliskunnissa hätä on todellinen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Matti Riipi, p. 040 706 6832
Toiminnanjohtaja Hanna Nurmi, p. 016 331 6000
Julkaisija: Aarre Jortikka - 5.3.2026
