Bissovaš vistti šillju

Boazodoallu vuođđuduvvá luondduguohtuneatnamiid geavahussii. Láhkaásahemiin lea dorvvastuvvon boazodollui bissovaččat friddja guohtunriekti, muddejuvvon ráddjehusaidisguin. Bohccuin lea eanaeaiggátgaskavuođain beroškeahttá riekti leat ja váldit borramuša luonddus, muhto ii dagahit ekonomalaš vahága eana- ja vuovdedollui (PHL 3 § ja PHL 31 §).

Luovusin guhtto bohccot leat bálgosa dikšus ja bálgosis lea ovddasvástádus daid vejolaččat dagahan vahágiin.

Boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon golbma avádahkii. Dát lea sápmelaččaid ruovttuguovlu, erenoamážit boazodoalu várás dárkkuhuvvon guovlu dahjege erenoamáš boazodoalloguovlu ja eará boazodoalloguovlu. Erenoamáš boazodoalloguovllus, masa maid sápmelaččaid ruovttuguovlu gullá, boazodoalu sajádat ealáhussan lea erenoamáš mearkkašahtti. Dát lea vuhtiiváldojuvvon maid láhkaásaheamis boazodoalu erenoamážit suodjaleaddji ásahusaiguin.

Eará sájis go sápmelaččaid ruovttuguovllus bohccuid galgá guođohit nu, ahte dat eai beasa šaddogárdái, bissovaš vistti šilljui dahje eará erenoamáš geavahussii váldon guovlluide (PHL 31 §)

Juos bohccot leat eatnamis gos dat eai oaččo leat ja gos dat sáhttet dagahit vahága, galgá dalán váldit oktavuođa áššáiosolaš bálgosa boazoisidii. Boazoisit lea geatnegahtton fuolahit das, ahte bohccot fuolahuvvojit eret eatnamis. Juos bohccot leat dagahan vahága, ráđđádallat áššáiosolaččaid gaskkas vahága buhttemis ja boahttevaš vahágiid eastimis. Juos áššáiosolaččaid gaskkas eai beasa áddejupmái, sáhttá ášši doalvut boazovahátlávdegoddái čoavdima várás.

Áidungeatnegasvuohta ii guoskka astoáiggevisttiid. Sápmelaččaid ruovttuguovllus geatnegasvuohta guoská dušše eana- ja vuovdedoalu geavahusa eatnamiid.

Boazoisidiid oktavuohtadieđut