Vuovdedoallu
Boazodoallu gilvala deháleamos resurssastis, viiddes guohtuneatnamiin, eará eanageavahemiin. Viidámus váikkuheaddji eanangeavaheaddji lea vuovdedoallu. Meahciráđđehusa vuovdedoalu vuovdeeatnamiin 71 % leat boazodoalloguovllus.
Vuovdebálgosiin vuvddiid mearkkašupmi erenoamážit dálveguohtuneatnamiin lea duođaid stuorra. Bohccot válljejit dálvet borramuššan vuosttamužžan jeahkála ja dakŋasiid. Jeahkála mearkkašumi loktana dálvvi mielde go jeahkála lea álki ávkkástallat ja dat sisttisdoallá ollu karbohydráhtaid. Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa ja Vuovdedutkanlágádusa (dán áigge Luondduriggodatguovddáš) máŋggaid dutkamušaid mielde jeahkála mearri lea stuorát boares vuvddiin go nuorra šaddadanvuvddiin.
Giđđadálvve, go cuoŋu lea menddo garas čiegardit borramuša gávdnamii, boazu seastá čiegardeapmái golli energiija ja borragoahtá lahpuid, mat leat Vuovdedutkanlágádusa dutkamušaid mielde eanemus boares goahccevuvddiin. Boazu ávkkástallá muora ovssiin ja ruŋggus šaddi lahpu lassin maid lahppoarvvi, nappo muohta ja biekka gahčahan lahpu.
Juohke bálgosis bibmet oasi bohccuin lassebiepmuin dálvet. Lassebiebmu dárbu boahtá juohke bálgosa dahje siidda guohtuneatnamiin. Fitnodatvuovdeguovlluin lassebiebman lea vealtameahttun bohccuid doallan buorre ordnegis dálvvi badjel. Lassebiebman addojuvvo oassin gárddiin, oassin guohtuneatnamiin. Bohccot birgejit buorre ordnegis dálvvi lassebiebmama haga lagamustá doarvái viiddes oktilaš boares vuvddiid guovllus, dego iešguđetlágan suodjalanguovlluin, gos jeagil ja lahppu šaddet ain bures.
Vuovdedoallu váikkuha boazodollui erenoamážit guohtuneatnamiid nuppástuhttima bokte, go dat unnida bohccuide dehálaš dálveguohtuneatnamiid viidodagaid ja heajuda daid dili:
- Oktilaš guohtuneatnamat cuovkanit
- Go vuvddiid čuohppat, lahpu šaddanvuođđu jávká
- Eatnama gieđahallan: jeahkálat ja dakŋasat vátnot
- Čuohpahatbázahusat hehttejit jeahkála šaddama
- Čuohpahagain suonjardan-, lávttasvuohta-, liekkasvuohta- ja bieggadilit nuppástuvvet. Jeahkála gilvaleapmi eará šattuin čavgana
- Jalges guovlluin muohta garrá biekka váikkuhusas, mii hehtte bohcco čiegardeami (giđđadálvi)
Vuovdedoallu váikkuha maid boazobargguide
- Jalgŋát, čuohpahatbázahusat, hárven, bovdnen, goivvohagaid roggan ja liiggás suhkkes veságárdi hehttejit bohccuid ja badjeolbmuid johtima guođohagain.
Vuovdedoalu positiivvalaš váikkuhusat boazodollui
- Hárvenčuohpahagat: oainnus buorrána ja čuovgga mearri lassána; jeagil ávkašuvvá ja johtin boazobargguin lea álkit
- Meahccegeainnut álkidahttet boazobargguid
- Addá barggu sesoŋŋaid mielde maid boazodolliide (gilvin, njáskan, mášenbarggut)
Boazodoalu vuhtiiváldin vuovdedoalus
Ođđa vuovdelágas (1093/1996) vuovdeoamasteaddjit sáhttet mearridit čuohppama álggaheamis ja vuvddiid johtináiggiin. Maiddái čoagginčuohpahagat ja unnaráigečuohpahagat leat vejolaččat ja lunddolaš ođasmahttima vejolašvuođat ja sierraráhkadusat vuovddi šaddadeamis ožžot ná buoret eavttuid. Čoagginčuohpahagaid geavaheapmi vuovdedoalus lasihivčče vuvddiid gokčaseami, ja ná lahppu sirdáseapmi ođđa muorrasohkabulvii livčče álkit. Maiddái eatnama gieđahallama ii dalle dárbbašuvvo, go bohccuid guohtuneatnamat seilošedje buorebut maid vuovdefitnodateatnamiin.
Bálgosiid ovttastusa ja Meahciráđđehusa soahpamuš
Soahpmuš (PDF-fiila). Soahpamuša vuostálas doaimmas galgá almmuhit dalán boazodoallorávvejeddjiide.
