Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Poroperheiden sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen elinkeinollisessa ja yhteisöllisessä murroksessa –tutkimushanke

Hankkeen lähtökohtana ovat poronhoitoa elinkeinona ja elämäntapana kohdanneet sopeutumis- ja muutospaineet. Poronhoito on viimeisten vuosikymmenien aikana joutunut sopeutumaan moniin yhteiskunnallisiin, ympäristöllisiin ja sosio-kulttuurisiin muutoksiin. Se on samanaikaisesti sekä luontoon sidoksissa oleva perinteinen luontaiselinkeino että nopealla aikavälillä teollistumisen paineet kohdannut tuotantomuoto, jossa yhteiskunnallisina haasteina ovat raha- ja markkinatalouden, koneistumisen, lihatuotantona mitatun tehokkuuden, uudenlaisten työnjakojen omaksuminen kuten myös tehostuneet muut maankäyttömuodot.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten poroelinkeinoon vaikuttavat monitahoiset yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutokset näkyvät poronhoitajien ja heidän perheidensä arjen sosiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa, keskinäisissä suhteissa sekä porohoitotyön toteuttamiseen liittyvissä yhteistyösuhteissa. Tutkimus toteutetaan laadullisena haastattelututkimuksena, jossa keskeisiä informantteja ovat poronhoitajat ja heidän puolisonsa sekä paliskuntien poroisännät. Poronhoitoalueen tilanteiden moninaisuudesta johtuen haastatteluja tehdään toimintaympäristöltään ja myös maantieteellisesti erilaisissa paliskunnissa.

Tutkimustulosten pohjalta tavoitteena on tuottaa näkymiä siitä, mitä elinkeinon tukemiseksi yhteisöllisellä tasolla on tehtävissä ihmisten arjen hyvinvoinnin kysymyksissä. Laajimmillaan kysymys on elinkeinon säilymisestä. Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutetaan kolmen vuoden aikana 2012 – 2015. Tutkimushanketta hallinnoi Lapin yliopisto ja hankkeen vastuullisena johtajana toimii prof. Anneli Pohjola ja tutkijana Pirjo Oinas. Porotalouden edustajana ohjausryhmässä on Kalervo Rytinki ja yhdistyksen edustajana Matti Särkelä.

Petoeläinten vaikutus porotalouteen (PETTU) –tutkimus

Petoeläinten aiheuttamat porovahingot ja niistä maksetut korvaukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Samaan aikaan poronhoitoalueella ovat RKTL:n mukaan lisääntyneet erityisesti karhun ja ilvesten määrät. Myös ahmakanta on ollut kasvussa. Poronhoitoalueella tavattujen susien määrä on vaihdellut ja ajoittain susia on tavattu aikaisempaa runsaammin. Poronhoitoalueen maakotkaparien ja löydettyjen reviirien määrät ovat myös jatkuvasti kasvaneet.

Petojen aiheuttamat tappiot ja menetykset muodostavat tällä hetkellä porotaloudelle yhden merkittävimmistä ongelmista. Huolimatta korvausjärjestelmien kehittämisestä petojen aiheuttamien vaikutusten koetaan murentavan porotalouden kannattavuutta ja jatkuvuutta. Porotaloudessa ja sen hallinnossa tarvittaisiin erilaisia keinoja, joilla voitaisiin arvioida kattavasti petoeläinten vaikutuksia porotalouteen. Hankkeen tavoitteena on selvittää monipuolisesti petoeläinten aiheuttamien suorien ja välillisten menetysten ja tappioiden vaikutuksia porotalouden tuottavuuteen ja ekonomiaan eri osissa poronhoitoaluetta. Sen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään korvaus- ja kompensaatiojärjestelmiä porotaloudessa ja tehdään mm. suurpetojen kannanhoitosuunnitelmia.

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittama tutkimushanke toteutetaan kolmen vuoden aikana 2013 – 2015. Tutkimushanketta hallinnoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja hankkeen vastaavana tutkijana toimii Jouko Kumpula. Porotalouden edustajana ohjausryhmässä on Jukka Knuuti ja saamelaiskäräjien edustajana Heikki Paltto.

Porolaidunten tilan seuranta

RKTL on seurannut vuodesta 1995 porolaidunten tilaa poronhoitoalueen 20 pohjoisimmassa paliskunnassa. Laidunten määriä ja kuntoa sekä laidunympäristön muutoksia on seurattu paliskuntien alueilla pysyvien jäkälälaidunten koealueiden, satelliittikuvien luokitusten ja maankäytön peitto- ja vaikutusalueiden kartoitusten avulla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa porolaidunten tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista seurantatiedot vähintään kerran kymmenessä vuodessa sekä analysoida laidunten tilan muutosten syitä.

Seuraava laiduninventointikierros on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016–2019 koko poronhoitoalueella. Porolaitumiin ja niiden tilaan liittyvä seurantatieto liitetään jatkossa porotalouden paikkatietokantaan (HARAVA- ja LIITERI-järjestelmät) hyödynnettäväksi hallinnossa, maankäytön suunnittelussa, tutkimuksessa ja porotaloudessa. Hanke on RKTL:n (Luonnonvarakeskus) pysyvä tutkimustehtävä ja vastaavana tutkijana toimii Jouko Kumpula.

Porotalouden kilpailukyky muuttuvissa olosuhteissa

Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa monipuolista tietoa porotalousyritysten kehitysmahdollisuuksista ja vertailu-kelpoista tietoa kestävämmän porotalouden ohjaamiseen. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan:

1) Poronlihan yksikkökustannusmalliin, jossa laajennetaan maatilayrityksille kehitettyä maatalouden yksikkökustannuslaskentajärjestelmää koskemaan porotaloutta

2) Case-tutkimukseen poronhoitotapojen kannattavuudesta, missä arvioidaan eri poronhoitotapojen pitkän aikavälin vaikutuksia porotalouteen

3) Vaihtoehtoisiin toimenpidemalleihin, jossa rakennetaan vaihtoehtoisia, erilaisia ohjauskeinoja sisältäviä toimenpidemalleja. Tavoitteena on esittää erilaisia toimenpidevaihtoehtoja. Yrityskohtainen yksikkökustannuslaskelma auttaa yrittäjiä löytämään yrityksensä vahvuudet ja suuntaamaan kehittämistoimenpiteitä oikein. Lisäksi tuotetaan tietoa, jolla voidaan arvioida, miten lähtökohdiltaan erilaisia tuotanto-olosuhteita voitaisiin ohjata niin, että poronhoidon taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys vahvistuisi.

Tutkimus toteutetaan vuosina 2012-2015 Maatilatalouden kehittämisrahaston varoin ja vastaavana tutkijana toimii Kaija Saarni.