Mäddâânnmõš puäʒʒhåiddvuuʹdest

Poro on märehtijä, joka tarvitsee erilaisia ravintokasveja vuodenkiertonsa eri vaiheissa. Poronhoito perustuu luonnonlaitumiin ja poron vapaaseen laiduntamiseen niillä: poro etsii ja löytää ravintonsa itse luonnosta, hyödyntäen noin 350 eri ravintokasvia. Merkittävä osa poron ravintokasveista, eritoten jäkälistä, kasvaa metsissä. Porojen kesälaitumia ovat suot, niityt ja rehevät puronvarret. Syksyllä porot kerääntyvät kangasmaille, metsiin, hyödyntämään sieniä.

Poronhoito tarvitsee laajoja ja monimuotoisia laidunalueita kyetäkseen toimimaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti suotuisalla tavalla.

Saariselkä 2013

Jeeʹres mäddâânnmõš vaikkat puäʒʒhoiddu jeäʹrbi mieʹldd poorrâmresuursi leʹbe puäʒʒpaaiʹǩi ǩeäppnummuž da piõdggnummuž, puõcci palggâm- da kuäivvampaaiʹǩi vuârtõõllmõõžž stamldõõzzi da muttsi, puäʒʒhååid tuåimmjummuž heättõõttmõõžž di jeeʹresnallšem paaʹrti lâssnummuž hääʹmest. Mäddââʹnnmest lie seuʹrrjõõzz peʹce puäʒʒhåiddõõutstõõzz tällõõžžlaž tuåimmjemoudldõõzzid di še kulttuuʹre.

Puäʒʒhåidd taarbaš luâđ da tõt vuâđđââvv ođđsmõõvi luâttreeʹǧǧesvuõđi ǩeâllʼjeei äuʹǩǩummša. Puäʒʒhååid harjjtummuž oudldõõzzid vaikkteei mäddâânnmõõžž ååʹbleǩ lie nääʹlest puk puäʒʒhåiddvuuʹd luâttreeʹǧǧesvuõđi äuʹǩǩummša õhttneei tuåim. Kõskksumõs vaikkteei lie meäʹcctääll, kuåivâsindustria, piõgg- da čääʹccviõkkpuuʹtʼtõs, lâuʹŋŋpuuʹtʼtõs, maatkčummuš di jeeʹresnallšem suõjjlemvuuʹd.

Poronhoitoalueen maankäyttökartta 2021

Pueʹrmõs puäʒʒpäiʹǩǩ lij nokk veeidas, õhttnaž da määŋghämmsaž. Puäʒʒ käunn toʹben jeeʹresnallšem poorrâmšââddid da kuäivvamvuäittmõõžžid jeeʹres jååđõõǥǥin. Šiõǥǥ palggâm- leʹbe kuäivvamvuuʹdest puäʒʒ vuäǯǯ riʹjttjeeinalla porrmõõžž da toʹben lij palggâm- da kuäivvamrääuh massiivlaž ooumažtuåimmjummužtaa. Puõccui pueʹrmõs kuäivvam- da palggâmvuuʹd lie jeäʹǧǧvuuʹdin, koin jeeʹres mäddâânnmõš lij raajtum.

Puäʒʒhåidd lij aktiivlânji vuäzzliʹžžen jeeʹresnallšem lääʹjjmeâldlaž mäddâânnmõõžž mõõntõõllmin, mâʹte kääʹvtummuž jeeʹres taaʹzzin (mäddkåʹddkääʹvv, takai kääʹvv, aazztemkääʹvv), haʹŋǩǩõõzzi pirrõsvaikktõõzzi ärvvtõõllmest (YVA), suõjjlemvuuʹdi håiddam- da ââʹnnemplaanin, malmmooccâm- da kuåivâslååʹpp-proseeʹssin di jååttlõõǥǥ plaanummšest (čuâǥǥas- da ruʹvddčuâǥǥasplaan).

Paalǥâskooʹddi õhttõs tuåimmai puäʒʒhåiddkõõččmõõžži äʹšštobddjen da ääʹššvuäzzlaž paalǥâskooʹddi veäʹǩǩen jeeʹres mäddâânnmõõžž mõõntõõllmin, oudd ceâlklmid da vuässââtt saǥstõõllmid, stuʹvrrjemjooukid da ooudâsviikkâmtuâjj-jooukid da nåårr teâđ jeeʹresnallšem mäddââʹnnemååʹblǩi vaikktõõzzin puäʒʒhoiddu.

PHL 53 § meâldlânji riikk jânnmid kuõskki, puäʒʒhååid harjjtummša miârkkteeinalla vaikkteei tuåimid plaaneeʹn âlgg pâi saǥstõõllâd ääʹššvuäʹmsteei paalǥâskååʹdd eeʹttǩeeʹjivuiʹm. Paalǥâskååʹdd saǥstõõllmin eeʹttkâstt puäʒʒeeʹžžed.

Lââʹssteâđ: Puäʒʒtäällvuäʹpsteei

 

 

PoroYVA

PoroYVA-vuäʹppes (lääddas) lij tiiudlaž teâttpaʹǩeʹtt puäʒʒhååid lokku väʹlddma mäddââʹnnemhaʹŋǩǩõõzzin.