Viljelyssuoja-aita

Viljelysten aitaaminen voi olla tarpeen, mikäli käytettävissä ei ole muta keinoa porojen pitämiseksi poissa viljelyksiltä. Aitaamiskustannusten tulee kuitenkin olla kohtuulliset suhteessa mahdollisiin vahinkoihin. Aitaamisesta neuvotellaan ja sovitaan asianosaisten kesken. Mikäli aitaamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asian ratkaisemiseksi kutsua koolle arvioimislautakunta.

Oikeuden määrittelemä hyvän aidanrakennustavan mukainen aita on tehty metrinkorkuisesta aitaverkosta (23.6.2004, 04/627). Tolppina käytetään aisattuja kuusi- tai mäntytolppia.

Aitaamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Mikäli maanomistaja kieltää aidan rakentamisen omistamalleen maalle, ei paliskunnan todennäköisesti tarvitse korvata porojen aiheuttamia vahinkoja (Rovaniemen hovioikeuden päätös 6.9.2006 /756). Korvausvelvollisuutta ei välttämättä synny, mikäli vahingonkärsijä myötävaikuttaa toiminnallaan vahingon syntymiseen. Maanomistajan tai haltijan huolellisuusvelvoitteeseen ja vahinkojen estämisvelvoitteeseen kuuluu muun muassa pitää aitojen veräjät suljettuina, jotta porot eivät pääse alueelle, jolla ne eivät saa olla.

Aitaamisesta tehdään aina kirjallinen sopimus paliskunnan ja maanomistajan kesken. Myös aidan kunnossapidosta tulee sopia osapuolten kesken kirjallisesti.

Paliskunnat voivat hakea Lapin ELY-keskukselta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (POLURA 896/2011) mukaista aitaamisavustusta suoja-aidan rakentamiskustannuksiin.

Viljelysaidat ovat paliskunnan omaisuutta. Aitoja vahingoittava on vahingonkorvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta.