Petovahingot
Poronhoitoalueella on kautta historian ollut petoja. Ahmat, karhut, sudet ja kotkat ovat aina ottaneet poroista osansa. Viimeisten vuosikymmenten aikana koko poronhoitoalueelle on levittäytynyt myös ilves.
Ilves ja ahma ovat poronhoitoalueella täysin riippuvaisia poroista, sillä muuta luontaista ravintoa ei niille alueelta merkittävästi löydy. Myös susi ja karhu suosivat helpoimmin saaliiksi saatavilla olevaa poroa.
Petovahingot kuuluvat luonnollisena osana poronhoidon luonteeseen. Poronomistaja tekee konkreettista petojen suojelutyötä tarjoamalla pedoille ravintoa omalla omaisuudellaan. Valtio kompensoi korvausten muodossa poronomistajalle osan petojen tappamista poroista. Valtaosa taloudellisista seuraamuksista jää kuitenkin poronomistajan itsensä kannettavaksi. Poronomistajat ovatkin Suomessa petojen suojelua käytännössä eniten rahoittava taho.
Tehokkaan ja pitkään jatkuneen suurpetojen suojelupolitiikan seurauksena petokannat ovat lisääntyneet huomattavasti ja tämän myötä myös poronhoidon ongelmat petojen kanssa ovat kasvaneet. Tilanteet eri petolajien kanssa poronhoitoalueen eri osissa vaihtelevat suuresti. Suuria vaikuttajia asiassa ovat valtakuntien väliset raja-alueet sekä poronhoitoalueen eteläraja, joiden yli pedot sujuvasti liikkuvat. Lisäksi maasto-olosuhteet ja erilaiset suojelualueet vaikuttavat tilanteisiin eri tavoin eri alueilla.
Ratkaisevin vaikuttaja on kansallinen petopolitiikka, joka pohjautuu EU-säädäntöön ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin.
Petojen tappamista poroista löytyy tutkijoiden arvion mukaan noin viidennes. Kokonaisvahingot vaihtelevat vuosittain 25 000−35 000 pedoille menetetyn poron välillä. Erityisesti sulan maan aikana vahinkojen löytäminen laajoilta luonnonmailta on sattumanvaraista. Ahman aiheuttamat vahingot löytyvät tehokkaimmin, sillä ahman pääasiallinen saalistuskausi ajoittuu lumelliseen aikaan. Karhuvahingot puolestaan jäävät pääasiassa löytymättä, karhun saalistuspaineen sattuessa porojen kevätkesäiseen vasontakauteen.
Luontodirektiivi
EU Large Carnivores
EU Large Carnivores information
’EU platform on coexistence between people and large carnivores’ – Neuvottelufoorumi hakee ratkaisuja petoeläinten ja ihmisten yhteiseloon EU:ssa.
Petovahinkojen tunnistamisopas
Slideshare-esitys. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkonen. Suomen riistakeskus.
Lapin liiton poro & lohi- hanke
Suurpedot ja porotalous Suomessa (2014)
Tietoa suurpedoista
Luonnonvarakeskus – Riista ja metsästys
Suurpedot.fi
Petohanke
Toukokuussa 2014 päättyneen Petohankkeen sivusto ja oppaat
