Petovahinkojen seuraukset

Suomessa maasuurpetojen aiheuttamista löydetyistä vahingoista liki 95 prosenttia kohdistuu poroihin. Poroja menetetään pedoille vuosittain kaikkiaan noin 25 000-35 000. Näistä arviolta noin viidennes löytyy maastosta.

Porot laiduntavat laajoilla alueilla erityyppisissä maastoissa. Raato katoaa maastosta nopeasti petojen ja erilaisten haaskansyöjien suihin. Tästä johtuen valtaosa petojen tappamista poroista jää löytymättä. Lisäksi petokorvauksen saaminen edellyttää poron kuolinsyyn selvittämistä, joka puolestaan edellyttää raadon löytymistä melko tuoreeltaan. Vanhemman haaskan kuolinsyytä on usein mahdotonta todentaa, jolloin myöskään korvauksia siitä ei ole mahdollista saada.

Petojen tappamien porojen päät kerättynä todisteena vahingoista

 

Talvella lumijäljet mahdollistavat paremmin petojen liikkumisen seurannan ja raatojen etsinnän. Lumettomana aikana petojen liikkeitä on kuitenkin lähes mahdotonta seurata, kun jälkiä ei maastoon jää. Petojen tappamia poroja löydetäänkin tällöin pääosin sattumalta. Muutamilla poronhoitoalueen eteläosan paliskunnilla on käytössä ns. kuolinkelloja kuolleiden porojen paikantamiseen. Kellojen avulla haaska löytyy nopeasti ja sen kuolinsyy on mahdollista todentaa. Poromääristä ja katvealueista johtuen nykyteknologia ei kuitenkaan vielä tarjoa ongelmaan apua kaikkialla.

Petovahinkojen määrän kasvu johtuu pääasiassa poronhoitoalueella vahvistuneista petokannoista. Vuosittaista vaihtelua vahinkomääriin aiheuttavat ensisijassa sää- eli saalistusolosuhteet sekä muiden ravinnoksi sopiven saaliseläinten saatavuus. Runsaiden myyräeläinvuosien jälkeen petojen aiheuttamat porovahingot näyttävät kasvavan harpaten. Tämä johtunee petojen jälkikasvun poikkeuksellisen hyvästä selviytymisestä aikuisikään.

Viime vuosina erityisesti ahman aiheuttamien porovahinkojen määrä on kasvanut paljon. Vuonna 2013 petojen tappamana löydetyistä poroista 68 prosenttia oli tappanut ahma. Määrällisesti suurimmat vahinkokertymät ovat Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvissa tunturipaliskunnissa. Myös itärajan paliskunnissa Inarista Suomussalmelle saakka vahinkokertymät ovat mittavat.

Suurpetojen aiheuttamat vahingot vaikuttavat poronhoitoon monella tavalla. Pahimmilla vahinkoalueilla peto-ongelmien aikaansaama taloudellinen, sosiaalinen ja psyykkinen paine on mittava.

 

 

Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet

Anneli Pohjola & Jarno Valkonen (toim.) 2012, Lapin yliopisto

Selvitys petojen aiheuttamien vahinkojen vaikutuksista poronhoidolle ja toimenpiteet pedoista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi

Lapin liitto 2011 (PDF)