Haaskakuvaus muodostaa petotihentymiä
Haaskakuvauksessa suurpetoja houkutellaan kuvauspaikoille ruokinnan avulla. Haaskapaikoilla vierailee pääosin karhuja, mutta myös ahmat ja sudet käyvät hakemassa valmiista pitopöydästä ruokaa. Ilves ei ole haaskansyöjä, joten sitä on vaikea päästä kuvauspaikoilla näkemään.
Pedot tottuvat vierailemaan ruokintapaikoilla ja kuvaaminen sujuu haaskan läheisyyteen sijoitettujen kuvauskojujen avulla. Haaskaruokintapaikoille kertyy huomattavia petotihentymiä, jotka samalla tottuvat ihmisen läheisyyteen ja yhdistävät ihmisen tarjolla olevaan ruokaan.
Petotihentymien äärellä porovahinkojen määrät kasvavat ja luonnossa liikkujan on syytä olla varuillaan haaskaruokinta-alueella kulkiessaan. Retkeilijän on myös vaikea tunnistaa ruokintapaikan muodostamaa mahdollista riskiä, koska ruokintapaikkojen sijainnit eivät ole julkista tietoa.
Tutkimustietoa haaskakuvauksen kaikkien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan kipeästi.
Haaskakuvauksen vaikutukset selvitettävä tutkimuksella
Poromies-lehti 3/2019.