Maakotka (Aquila chrysaetos)

Kotkien määrä poronhoitoalueella on kasvanut lähelle maksimiaan: kotkien reviirit ovat täynnä. Tämän myötä myös kotkien aiheuttamat porovahingot ovat lisääntyneet. Kotka saalistaa pääasiassa vasoja, jotka se kykenee kuljettamaan pesäänsä. Kotka voi kuitenkin tappaa myös aikuisen poron lentämällä sen selkään ja puhkaisemalla kyntensä poron kylkien läpi keuhkoihin.

Suomessa vahvin maakotkakanta on juuri poronhoitoalueella. Noin 90 % tunnetuista maakotkan reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella. Pesivien maakotkien aiheuttamista vahingoista maksetaan paliskunnille reviiripohjaista korvausta.

Merikotkat eivät kuulu kotkakorvausten piiriin. Merikotkakannat ovat kasvaneet erityisesti pohjoisen suurten järvien ja tekojärvien alueella viime vuosina huomattavasti. Merikotkan pääasiallinen ravinto koostuu kalasta, mutta Lapissa kalavedet ovat suuren osan vuodesta jäässä. Merikotkan tiedetään käyttävän pohjoisessa ravintonaan poron haaskojen lisäksi myös itse saalistettua poroa. Tutkimustietoa asiasta ei kuitenkaan ole.

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan pesinnöistä 2024

Maakotkien pesimätulos oli vuonna 2024 edellistä vuotta heikompi. Tunnetuista maakotkareviireistä noin 90 % sijaitsee poronhoitoalueella. Aiempien vuosien tapaan Metsähallitus maksoi aiemmin tuntemattomasta maa- ja merikotkan pesästä 100 euron löytöpalkkion (merikotkan osalta vain poronhoitoalueelta). Palkkioon oikeuttavia pesiä löytyi 20 kpl.
Metsähallituksen raportti

Merikotka hyökkäsi pystykorvan kimppuun

Satakunnan Kansan uutisen mukaan merikotka hyökkäsi koirien kimppuun Valkeakoskella. Asiasta raportoi
Hirvikota-blogi