Kaivostoiminta

Kaivosteollisuuden nopea kasvu pohjoisessa herättää huolta. Erityisesti pelkoa aiheuttavat viime vuosina tapahtuneet mittavat kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristötuhot niin Suomessa kuin maailmalla. Kaivoshanke poronhoitoalueella on aina riski poronhoidolle. Riskin suuruus vaihtelee merkittävästi kaivoshankkeesta ja sen sijainnista riippuen.

Poronhoitoalueella toimivat Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä ja Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Kevitsassa louhitaan nikkeliä, kuparia, kultaa, platinaa ja palladiumia, vuodessa 10 miljoonaa tonnia malmia ja 63 miljoonaa tonnia sivukiveä. Kaivos on Suomen suurin.

Pitkälle edenneitä kaivoshankkeita ovat esimerkiksi Hannukainen Kolarissa, Suhanko Ranualla, Sokli Savukoskella, Juomasuo Kuusamossa ja Mustavaara Taivalkoskella. Sakatin kaivoshanke Viiankiaavalla Sodankylässä ja Rajapalojen kaivoshanke Ylitornion ja Rovaniemen rajalla, niin ikään Natura-alueella, osoittavat, että luonnonsuojelu ei estä kaivostoiminnan suunnittelua.

Vesistö- ja ympäristöpäästöjen ja niiden kumuloitumisen hallinta sekä jätteiden käsittely ovat keskeisiä kysymyksiä vastuullisessa kaivostoiminnassa. Kaivoshankkeita suunnitellaan keskeisten vesistöjen äärellä. Esimerkiksi Hannukaisen hanke Kolarissa sijoittuu harvinaisen meritaimenen kutujoen (Äkäsjoen) viereen ja Tornion-Muonionjoen valuma-alueelle. Ruotsin puolella toiminnassa oleva Kaunisvaaran kaivos vaikuttaa rajajokeen ja ylemmäs valuma-alueelle suunnitellaan useita kaivoksia. Soklin kaivosta suunnitellaan Kemijoen luonnontilaisten latvavesien sekä Sokliojan ja Nuorttijoen valuma-alueille.

Lisäksi ympäri poronhoitoaluetta tehdään aktiivisesti malminetsintää. Koko Suomen malminetsinnästä 81 % sijoittuu Lappiin, yli puolet pelkästään Sodankylän kunnan alueelle.

Kaivostoiminta vaikuttaa huomattavan laajasti poronhoitoon. Väistämättömiä vaikutuksia ovat suorat ja välilliset laidunmenetykset, häiriöt, laidunkierron sekoittuminen ja näiden myötä työmäärien ja kustannusten nousu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa omat huomattavat ongelmansa. Vaikeammin ennakoitavissa olevat vaikutukset ja riskit liittyvät avolouhosten pölyämiseen ja laidunten ja vesien pilaantumiseen raskasmetallien, säteilevien ainesosien tai muiden ympäristösaasteiden ja kemikaalien hallitsemattoman leviämisen myötä. Kaivostoimintaan liittyviä vaikutuksia ja riskejä tulee ennakoida tarkasti. Kaikkien eri toimijoiden päästöjen kumuloituminen on tekijä, joka pitäisi huomioida vaikutusten arvioinnissa nykyistä kattavammin.

Poronhoidon tulevaisuus on riippuvainen riittävän puhtaista ja laajoista luonnonlaitumista. Niiden säilyminen edellyttää kaikelta teollisuudelta ja aivan erityisesti suuria ympäristöriskejä sisältävältä kaivostoiminnalta aitoa vastuullisuutta ympäristökysymyksissä sekä tiivistä yhteistyötä asianosaisten paliskuntien kanssa hankesuunnittelussa kunkin hankkeen ensiaskelista lähtien.

Tuoko ryntäys kaivoksen naapuriisi?

Kaivosrekisterin karttapalvelu (Tukes)