Metsätalous

Poronhoito kilpailee tärkeimmästä resurssistaan, laajoista luonnonlaitumista, muun maankäytön kanssa. Laajavaikutteisin toinen maankäyttäjä on metsätalous. Metsähallituksen kaikista metsätalouden metsämaista 71 % sijaitsee poronhoitoalueella. Poronhoitoalueella 62 % metsätalousmaasta on tuottavaa metsämaata, mistä 58 % on valtion, 33 % yksityisten ja 10 % muiden (muun muassa kunnat, seurakunnat ja yhtiöt) omistamaa.

Metsäpaliskunnissa metsien merkitys etenkin talvilaitumena on erittäin suuri. Porot valikoivat talvella ravinnokseen ensisijaisesti jäkäliä ja varpuja. Jäkälien merkitys porolle helposti hyödynnettävänä, paljon hiilihydraatteja sisältävänä ravintona kasvaa talven edetessä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan jäkälien ja luppojen määrä on vanhoissa metsissä suurempi kuin nuorissa kasvatusmetsissä.

Kevättalvella, hangen käydessä liian paksuksi ja kovaksi ravinnon kaivamiseen, poro säästää kaivuuseen kuluvaa energiaa ja siirtyy hyödyntämään luppoja eli puissa kasvavia jäkäliä, joita on eniten varttuneissa ja vanhoissa havumetsissä. Poro hyödyntää puiden rungoilla ja oksilla kasvavien luppojen lisäksi myös lupposadantaa, eli lumen ja tuulen hangelle kylvämää luppoa.

Sotien jälkeen yleistyi voimaperäinen metsätalous, jossa suositaan tasaikärakenteisia, yhden valtapuulajin metsiköitä ja päätehakkuita. Vanhojen ja varttuneiden metsien määrä on merkittävästi vähentynyt, niitä on nykyisin jäljellä lähinnä suojelualueilla. Voimakkaat maanmuokkaukset ja ojitukset ovat myös osaltaan muuttaneet poronhoidon toimintaympäristöä. Monimuotoinen metsärakenne on muuttunut hakkuuaukkojen, taimikoiden ja nuorten tasaikärakenteisten kasvatusmetsiköiden mosaiikiksi.  Muuttunut metsärakenne on vaikuttanut eritoten talviaikaiseen poronhoitoon.

Jokaisen paliskunnan poroista osaa lisäruokitaan talvisin. Lisäruokinnan tarve kytkeytyy kunkin paliskunnan tai tokkakunnan laiduntilanteeseen. Talousmetsäalueilla ruokinta on välttämätöntä porojen pitämiseksi hyvässä kunnossa talven yli. Lisäruokinta hoidetaan osin tarhoissa, osin luonnonlaitumilla. Porot pärjäävät hyväkuntoisina ilman talvista lisäruokintaa lähinnä riittävän laajoilla yhtenäisten vanhojen metsien alueilla, kuten erilaisilla suojelualueilla, joilla jäkälä ja luppo edelleen kasvavat hyvin.
Metsätalous vaikuttaa poronhoitoon erityisesti laidunten muuttamisen kautta, sillä se vähentää porolle tärkeiden talvilaidunten pinta-aloja ja heikentää niiden tilaa:

• Yhtenäiset laidunalueet pirstoutuvat
• Kun puusto hakataan, lupon kasvualusta häviää
• Maan muokkaus: jäkälät ja varvut vähenevät
• Hakkuutähteet haittaavat jäkälän kasvua
• Hakkuualueilla säteily-, kosteus-, lämpö- ja tuuliolosuhteet muuttuvat. Jäkälän kilpailutilanne muiden kasvien kanssa kiristyy
• Lumipeite avoimilla alueilla kovettuu tuulen vaikutuksesta, mikä vaikeuttaa kaivuoloja (kevättalvi)

Metsätalous vaikuttaa myös poronhoitotöihin

• Kannot, hakkuutähteet, äestykset, mätästykset, ojitukset ja ylitiheät taimikot vaikeuttavat porojen ja poromiesten liikkumista porolaitumilla
• Metsätiet helpottavat poronhoitotöitä, mutta toisaalta myös lisäävät muutakin liikehdintää ja erilaista häiriötä metsissä

Metsätalouden positiiviset vaikutukset poronhoitoon

• Harvennushakkuut: näkyvyys paranee ja valon määrä lisääntyy; jäkälä hyötyy ja liikkuminen poronhoitotöissä helpottuu
• Työllistää sesonkiluontoisesti myös poronhoitajia (istutus, raivaus, konetyöt)

Poronhoidon huomioiminen metsätaloudessa

Nykyisessä metsälaissa (1093/1996) metsänomistaja voi päättää hakkuun ajoituksesta ja metsien kiertoajoista, mikä mahdollistaa poronhoitoa paremmin huomioivan metsänhoidon. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmät, kuten poiminta- ja pienaukkohakkuut, luontainen uudistaminen ja eri-ikärakenteisen metsän kasvatus ovat nykyisin metsänomistajalle vaihtoehtoja. Poimintahakkuiden käyttö metsätaloudessa lisäisi metsien peitteisyyttä, jolloin lupon siirtyminen uuteen puusukupolveen helpottuu. Maan muokkauksia ei uudistamisessa tällöin tarvita, jolloin porojen laitumet säilyvät paremmin myös metsätalousmailla.

Lisätietoja

Tutkimustietoa -sivulla

Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen sopimus

Sopimus (PDF-tiedostona). Sopimus on uusittu 11.1.2021. Sopimuksen vastaisesta toiminnasta tulee ilmoittaa viipymättä porotalousneuvojille.

Metsähallituksen toiminta poronhoitoalueella (metsa.fi)