Boazomearka

Bohcco bealljái merkejuvvon boazomearka muitala gean boazu lea. Boazomearkkaid geavahusas mearriduvvo boazodoallolágain (848/1990): juohke boazu galgá merkejuvvot bealljemearkkain, man Bálgosiid ovttastus lea bálgosa ráđđehusa evttohusas oamasteaddjái dohkkehan. Boazomearkka ovttaskasáššiin muddejuvvo boazodoalloásahusain (883/1990).

Bealljemearka merkejuvvo bohcco beljiid ravddaide ja geahčái. Mearkka lohkat geažis máddagii ja olgeš bealjis gurut bealljái. Vuos muitalit váldosániid ja dan maŋŋá eará sániid.

Boazomearkkat leat geavahusas measta 12 000. Boazodoalloásahusa (883/1990) mielde boazomearkkas geavahuvvo čuovvovaš sánit: sárggis, diila/nihtta, bihttá, gieška, hoaŋka, guokte gieškka/hoaŋkka maŋŋálaga, rastá, guobir, luddestat, njavki, skivdnji, alddas, čihčče, vatnja/gáhppálat, luddestat ja ráigi ja lottigazza. Sániid ovttastallamiin ožžot iešguđetlágan boazomearkkaid. Boazomearka galgá earuhit čielgasit eará geavahuvvon mearkkain seahkánanvára garvima dihte. Lassin sáhttá geavahit Bálgosiid ovttastusa dohkkehan lassemearkka.

Bálgosiid ovttastus doallá olles boazodoalloguovllu gokči boazomearkaregistera. Bálggus galgá maid doallat logahallama osolaččaidis boazomearkkain.

Boazodoallis oažžu leat okta váldomearka. Bálgosis ja Bálgosiid ovttastusas ožžot leat guokte boazomearkka. Bálgosiid ovttastusa boazomearka lea geavahusas Kutuharju boazodutkangárddi bohccuin.