Boazodoalu ovdáneapmi

Boazodoalu geahččat oažžun álggu goddebivdimis. Gottit ledje hui dehálaš fuođđoeallit dalán jiekŋaáiggi maŋŋá, go olbmot levve davás. Goddebivdin nohkagođii gottiid meari geahppáneami dihte. Goddebivdimis sirddašuvvui gulul boazodollui gottiid lodjudemiin.

Dievaslaš sihkkarvuohta gottiid lodjudanvuogis ii leat, muhto goddeealuid leat sáhttán bivdit lodjudan dihte viiddes boazogárddiid muittuheaddji áiddiid vehkiin. Ovttaskas gottiid leat lodjudan máŋggain iešguđet vugiin ja daid leat geavahan geasuhaneallin goddebivddus, bierggu ja mielkki buvttadeaddjin sihke noađđe- ja fievroeallin.

Lojes álddu ja vilda sarvá oktii oažžun ragatáigge lei vuohki, man nuortasápmelaččat geavahedje vel 1800-logu loahpas (Helle 1982).

Iešbirgejeaddjidoalus ealedettiin boazu geavahuvvui nu dárkilit go vejolaš. Dat doaimmai maid noađđe- dahje geasehanboazun sihke guovddáš johtinfievrun davi mehciin. Bohccuin ožžo borramuša sihke materiála biktasiidda ja vearjjuide.

Bohccot ledje juo árrat priváhttaopmodat. 800-logus eallán norgalaš stuorraboandda Ottara gávnnahit oamastan 600 bohcco ja geasuhanbohcco. Bohccot leat várra leamaš Ottara vearroguovllu sápmelaččaid oamastan dahje guođohan (Helle 1982, Nieminen 2014).

Dálá boazodoalu riegádeapmi

Unnánaččaid mielde boazodoalus sirdašuvve moadde bohcco oamasteames stuorra boazoealuide. Fennoskándia guovllu boazodoallu oaččui álggus maŋŋitgaskaáiggis Oarje-Norgga guovllus. Gottiid meari uhccuma dihte hutkojuvvui ođđa, guođoheapmái ja johtimii vuođđuduvvi boazodoallu. Boazodoallu leavvagođii iešguđet guvlui 1300-logus ja olahii Davvi-Ruoŧa ja Durdnosa Lappi 1400-1600-loguid áigge.

Badjedilis bohccot guhto viiddes guovlluin. Dálvet dat háhke borramuša vuovdeguovllu jeagelguovlluin, geasseguohtuneatnamat fas ledje badjin duoddariin dahje Jiekŋameara suoinnes rittuin ja sulluin. Ovtta guvlui johtinmátki sáhtii leat juoba 400 kilomehtera guhkki. Duoddariid máttabealde vuovdeguovlluin čorragat guođohuvvojedje gáržžit eatnamiin, boazodoallu lei muhttinlágan beallenomadisma.

Boazodoalu leavvan Supmii

Ruoŧa ja Norgga duoddariin nomadisma leavai gulul oarjeguvlui. Nomadisma leavai Supmii Eanodaga ja Muoná bokte. Suomas sápmelaččaid lassin davi guovllu ođđaássit ja dálonat ohppe boazodoalu hui árra muttus.

1600-logus bohccuid geahččaledje gonagas Kaarle IX doaibmabijus ásaiduhttit Mátta-Nuortabađaeatnamii. Gáidoseamos geahččaleamit eai lihkostuvan nu bures. 1700-logu beallemuttu rádjái boazodoaluin barge Kuhmo-Oulu -linnjá davábealde, mii lea sullii dálá boazodoalu rádjige.

Báktesárgosat

Norgga Álaheajus gávdnojuvvon báktesárgosiin lea govviduvvon ealggat ja áiddis leahki gottit. Sárgosiin lea ahki 5000-6000 jagi.