Lassebiebman

Dálveborramuša vátnuma, guohtuneatnamiid cuovkaneami ja guohtuneatnamiid kvalitehta hedjoneami geažil oasi bohccuin borahit dálvet olles boazodoalloguovllus. Bohccot cevzet buorre vuimmiin lassebiebmama haga eanáš viiddes suodjalanguovlluin, dego luonddumehciin ja meahcceguovlluin. Lassebiebman buktá boazodollui ekonomalaš hástalusaid erenoamážit jápmojagiin.

Dálvvi lassebiebmama leat bargan unnit hámis jahkelogiid ja juoba jahkečuđiid. Dolin badjeolbmot čogge jeahkála ja lasttaid geasset bohccuide dálvebiebmun. Dálvet sáhtte cuvket ruovdecuoŋu goaivvuin ja gahčahit lahppu muorain bohccuide. Guhkit mátkái vuolgi sáhtii váldit bohccuide niestin moaddege gerresa dievva jeahkáliid. Máttimus boazodoalloguovllus njeide 1800-logi rájes viiddes boldojuvvon lahppomuoraid giđđadálvvi bohccuid biebmun. Lahppomuoraid boaldimin maid guođohedje bohccuid ja suodjaledje daid spiriin. Boldojuvvon muorat čuozahedje ruossalasvuođaid vuovdedoalu ovddidettiin. Nu boaldinárbevierru unnui ja loahpas nogai 1900-logus. Davvin ovdamearkan Bátneduoddara guovllus geavahedje lahpposoppiid, main geažis lei liššá dearis botkejuvvon dearri ja lahppu gahčahedje cuoŋu ala. Sihke ákšu ja lahpposoabbi jietna hohkahalle bohccuid borrat guhkesge mátkki duohken.

Dálá bohccuid lassebiebman lea beaktilut. Dan ulbmilin lea doalahit bohccuid buorre vuimmiin čađa dálvemánotbajiid ja sihkkarastit guotteha luonddudiliin beroškeahttá. Bohccuid borahit dálvet eanáš suinniin, fuođđariin, jeahkáliin, lasttain ja hoaššain. Meahccái borahettiin boazu ohcá oasi borramušas ain luonddus. Gárddiin boazu lea ollásit olbmo fállan borramuša duohken.

Lassebiebman lea vealtameahttun ekonomiijavuovdeguovlluin, main čuohppamat ja eanangieđahallan lea rievdadan luonddu ollu. Eará sajiin boraheami dárbu ja ollašuhttinvuohki leat gitta ollu jahkásaš dálkkádagain sihke bálgosa guovllu guohtuneatnamiin.

Bohccuid lassebiebmama dárbu molsašuddá luonddudiliid mielde jahkásaččat. Bohccuid lassebiebmama álggahit, go jeahkála čiegardeapmi váttásmuvvá, iige boazu oaččo šat doarvái borramuša luondduguohtuneatnamiin. Suttes eatnama áigge ja álgodálvvi bohccot ohcet borramuša luonddus ieža.

Lahppomehciid vátnun

Lahppu mearkkašupmi giđđadálvvi borramuššan lea fuomášahtti. Lahppu lea goittotge dušše fuomášahtti ollu easka 80 jagi boarrásut vuvddiin. Váldegotti vuvddiid investerendieđut muitalit, ahte ná boaris vuvddiid oassi Davvi-Suomas lea unnun 1920-logu álggus 1900-logu lohppii boađedettiin 71 proseanttas 16 prosentii. Lahppovuvddiid viidodagas lea jávkan 78 proseantta. Eanemus lahppu gávdno Guossámis sihke Davveoarji- ja Davvenuorti-Lappis (Helle 2013)

Meahccebiebman Avvila bálgosis

Avvila bálgosa mátta- ja gaskaoasi bohccuid dálvebiebman (Youtube). Rovvenjárgga ámmátallaskuvla pLAB – almmuhuvvon 3/2013 (suomagillii).