Bálgosat
Suoma boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon 54 bálgosii. Bálgosat leat viidodagaideaset ja boazologuideaset ektui sierrasturrosaš boazodoalloovttadagat. Juohke bálggus lea osolaččaideaset čohkken servodat, mii vástida boazodoalus guovllustis. Iešgiige boazoeaiggát gullá ovtta bálgosii. Bohccuid oažžu oamastit Eurohpá ekonomiijaguovllu riikavuloš, gii ássá dan gieldda rájiid siste, masa bálggus muhtin oassái dahje ollásit gullá.
Boazodoalloláhka (848/1990) mudde bálgosa doaimma ja organisašuvnna. Bálgosa jođiha boazoisit. Lassin bálggus vállje alcces várreboazoisida ja njealjelahttosaš ráđđehusa.
Davvin ássi dahje johtti sáhttá dárbbašettiin leat oktavuođas boazoássiin guovllu bálgosa boazoisidii: Boazoisidiid oktavuohtadieđut.
Bálggosrájit Leaflet-kárttas (liŋka rahpá kártta ođđa neahttaruvttui). Bálgosiid virggálaš rádjegovvádusat sánálaš hámis GHD neahttasiiduin.
Bálgosiid hápmašuvvan
Boazodoalu organiseren álggahuvvui Suomas 1700-logus. Organiserema dárbu bođii boazodoalu beavttálmuvvama, eanangilvima ja boazodoalu siskkáldas dárbbuide guoski gažaldagain. Boazoeaiggádiin ja boazomearkkain geatnegahttojuvvui čohkket ja luobadit logahallama suohkančoahkkimii. Bálggus-namahus váldojuvvui atnui Guossámis 1828-69 (Kortesalmi 2008).
Bálgosiid riegádeapmái váikkuhii boazodoalu ja vuovdedoalu vuosttaš ovdoruossalasvuohta
Bálgosiid organiserema beavttálmahtte stáhta doaimmas 1800-logu loahpas. Sivvan ledje eana- ja vuovdedoalu mearkkašumi lassáneapmi ja boazodoalu sirdašupmi ruhtadollui. Suoma senáhtta mearridii bálggosjuogu ollašuhttimis 1898. Dárkilut boazodoalu ja stáhtaeatnamiid gaskavuohta meroštallojuvvui senáhta mearrádusain 1916.
Bálgosiid ovttastusa ovddasmanni Suoma Bohccoovddidanovttastus (Suomen Poronjalostusyhdistys) vuođđuduvvui 1926.Vuođđudeaddjin ledje Matti Oskari Lahtela, Kaarlo J. Holster, Heino Alapulli ja Kaarlo Hiltula. Bohccoovddidanovttastusa guovddáš bargu lei ovddidit ovttasbarggu boazodoalloovttastusaid gaskkas. Vuosttaš boazodoalloláhka ásahuvvui jagis 1932, buore muddui Bohccoovddidanovttastusa doaimmajođiheaddji Alaruikka ánssus. Boazodoallolága ođasmahtte jagiin 1948 ja 1968. Dálá fámus leahki boazodoalloláhka lea jagis 19090. Bálgosiid ovttastus vuođđuduvvui 1948 ja seammás suohkaniid boazodoalloovttastusat heaittihuvvojedje.
