Bohccomielki lea borramušrikkis

Bohccomielki lea duođaid veahkat. Lihter bohccomielki gokčá ollesolbmo jándora proteiidnadárbbu.

Bohccomielkki vuodjamearri lea badjel 20 %, proteiinnat leat sullii 10 % ja goikeávnnasmearri (30 g/100 g) lea stuorra go veardida gusamielkái. Lassin bohccomielkkis leat A- ja D-vitamiidna.

Bohccomielkki vuojain fuomášahtti oassi lea duhtatkeahtes vuodjasivrrat ja mielkesohkar lea fuomášahtti mearri unnit go gusamielkkis.

Bohccomielkkis lea ruksesmiessái dehálaš vuosteávdnasat, dannego miesi iežas vuosteávnnasbuvttadeapmi álgá easka 3-4 vahkkosažžan. Vávvái láivutkeahtes bohccomielki lea menddo garas.

Bohccobahčin Norgga Mátta-Várjjaga guovllus ovdal jagi 1900. Govva DigitalMuseum / Ellisif Rannveig Wessel

Áldu buvttada mielkki sullii lihttera jándoris njamahanáigodaga álggus. Mielkebuvttadeapmi álgá guottedettiin cuoŋo-miessemánus ja bistá dábálaččat golggotmánu lohppii. Áldu buvttada mielkki eanemus álgogeasi vehá guoddima maŋŋá.

Sibirijás bohccuid bahčet birra jagi earret guottetáigge. Sibirijás bohccuid bahčin lea viidát lavdán ja dehálaš ealáhus.

Lasse Viren nammadii bohccomielkki su birgejumi suollemasvuohtan.

Garra bohccomielkki leat dolin geavahan borramuššan máŋgga iešguđet vugiin. Dan leat juhkan dakkárin, čáziin láivuduvvon dahje mielkemissun. Mielkkis leat ráhkadan maiddái vuosttá ja vuoja. Dán áigge bohccomielkki eai Suomas šat jur geavat.

Bohccomielki, vuostá ja missu ledje dolin duottarsápmelačča váldoborramušat geasset. Varas mielkki sáhtte doallat čoaskkisin nurkkis dahje gáldus, muhto guhkit áigge eai figgan seailluhit varas mielkki. Čakčadálvet mielkki jiekŋudedje ja das laige heivvolaš stuhka dárbbašettiin. Jikŋon mielkkis barge vuosttá, goikaduvvui dahje fasko dakkárin gáffemielkin. Varas, jiekŋuduvvon bohccomielki lei divrras feastahersko. Lonuhettiin 8-10 lihteris jiekŋuduvvon bohccomielkkis sáhtii oažžut dien áigge 20 márkki máksán niestebohcco.

Bohccomielkkis leat ain ollu vejolašvuođat buvttaovddideami olis geavatkeahttá. Bohccomielki lea jearahuvvon divrras ávnnas maiddái kosmetihka ja luonddubuktagiid ávnnasin.

ON borramušdárbbaš- ja eanandoalloorganisašuvdna FAO ávžžuha juhkat bohccomielkki, danne go dan lea gusamielkki ektui golmma geardde eanet proteiidna ja guovtti dahje golmma geardde eanet vuodja, muhto beali unnánit laktosa.