Boazu – buhttásit buoremus!

Golaheddjiid borramušgálvvuide ásahan kvalitehtagáibádusat leat sturron jođánit. Dán beaivve dihtomielalaš golaheaddji vállje tallearkasas etáhtalaččat ja ekologalaččat buvttaduvvon, borramušávdnasiid mielde dearvvašlaš bierggu. Erenoamážit bierggu sisttisdoallan vuojaid dearvvašvuođaváikkuhusat stivrejit borramušdiđolaš borri.

Bohccobierggu sisttisdoallá valjit ruovddi, selena ja vitamiinnaid. Bierggu lassin maiddái váibmu, vuoivvas, buoidi, njuovčča ja varra leat njálgga boazoherskkuid vuođđoávdnasat. Bohccobierggus ii leat ollu vuodja, muhto das leat valjit dearvvašlaš vuodjasivrrat. Bohccobiergu lea fiinnaráhkadusat, man dihte dat leat smierru, giksá johtilit ja suddá álkit. Boazu heivege erenoamáš bures nu árgaborramuša go maiddái feastaborramuša ávnnasin.

Váldooassi njuovvanbohccuin leat miesit, mat leat vuos njamman bohccomielkki ja dan maŋŋá borran beare luonddubiepmuin. Boazu ii leat goassige leamaš dušše fal buvttadanealli, muhto baicce guoddi fápmu olles kultuvrii ja ealáhussii.

Gávppiin leahkki biergguin bohccobiergu lea okta dain hárvenaš biergguin, mii lea boahtán luonddus friddjan ealli eallis. Bohccobiergu lea áidnalunddot luonddubiergu, man álgovuolgga lea dovddus.

Stuorámus oassi (70-80 %) olbmobiebmun dárkkuhuvvon bohccuin leat miesit, mat leat guhton eallimeaset luonddus friddjan. Bohccobierggu buvttadit gávppi hilduide EU-direktiivvaid deavdi njuovahagaid ja ovddosdikšunfitnodagaid bokte. Bierggu sáhttá oastit maiddái njuolga boazoeaiggádiin bigálusgárddi luhtte ja boazodáluin.

Pororeseptit.fi -siiddut

Pororeseptit–siidduin gávnnat ollislaš válljenmuni boazoreseapttain ja tipsaid bohccobierggu vuovdinbáikkiin boazodoalloguovllus (suomagillii).

Boazoreseapttat FB

Boazoreseapttaid gávnnat maiddái Facebookis.