Boazodoalu hástalusat

Boazodoalu guovddáš hástalusat čuhcet industriijalaš eanangeavaheami dagahan šaddi deddui ja spiriid dagahan vahágiidda ja eará olbmodoaibmama dagahan vahágiidda.

Boazodoallu lea sorjavaš viiddes oktilaš guohtuneatnamiin ja dain birra šaddan guohtunjohtimis. Vássán jahkelogiid áigge Davvi-Suoma eanangeavahusas lea dáhpáhuvvan fuomášahtti nuppástusat. Huksen, vuovdečuohppamat, ruvkket ja bieggafápmorusttegat cuvkejit guohtuneatnamiid ja ná váikkuhit boazodoalu eavttuide. Gažaldat ii leat dušše eanangeavaheami dárbbašan viidodagas, muhto ráhkadusaid, huksema, čuohppamiid ja boazodoalu gaskasaš geardásašváikkuhusain. Dutkamušaid mielde earret eará jeahkáliid jeagelbiomássáide váikkuhit máŋggat boazodollui, eanangeavahussii ja báikkálaš dálkkádahkii guoski dahkkit (Kumpula et al. 2014).

Dálá ekonomiijavuvddiid čuohppanjohtin lea nu oanehaš, ahte lahpput eai geargga šaddat. Lahppu lea giđđadálvve bohccuid dehálaš molssaevttolaš borramuš go jeahkála ii sáhte čiegardit assás skálvvi dahje cuoŋu dihte. Vaikko lahppu orro šaddamin eanáš allin bohccuid olatmeahttumis, de heivvolaš biegga- ja muohtadilis lahppu gahčá muohttaga ala. Maiddái go muohttá eanet ja cuoŋudettiin giđđadálvve bohccot ollet borrat lahppu allelut muoraid ruŋgguin dahje ovssiin.

Lahppovuvddiid jávkan váikkuha fuomášahtti ollu bohccuid dálvvi lassebiebmama dárbui. Lahppovuvddiid mearri unnun bágge ekonomiijavuovdeguovlluid luondduguohtuneatnamiin guohttu bohccuid borrat eanet jeahkála, dakŋasiid ja suoinni čiegardeapmái cuoŋu vuolde. Vuovdečuohppamat váikkuhit maid jeahkálii. Buoremus jeageleatnamat gávdnojit suodjalanguovlluid boares vuvddiin dahje čuohppamiid olggobeale guovlluin. Rabasčuohppamiin jeagil dáhpe gilvvu suoinni vuostá.

Maiddái Mátta-Suomas leat duođaštan jeahkála meari unnuma 1950-logu ja jagi 1955 gaskkas juoba 57 proseantta. Jáhkehahtti sivva lea šaddanbáikkiid šaddan liiggás šattolažžan, oassin vuovdedoalus dáhpáhuvvan rievdadusaid geažil. Jeagil gáibida čuovgga, de juos vuovddi gieragovččasvuohta šaddá badjel 60 proseantta jeahkálat vuoittáhallet sámmáliidda.

PoroYVA

PoroYVA-ofelaš lea viiddes diehtopakeahta boazodoalu vuhtiiváldimis eanangeavahanprošeavttain