Boazoáiddit

Boazodoalus geavahuvvon boazoáiddit leat boazodoallokultuvrra oinnoleamos ja álkimusat dovdamis oassi. Rádjeáiddit leat sihke váldogotti rájiin ja bálgosiid gaskkas ja dain bargun lea caggat bohccuid johtima boasttu eatnamiidda. Bálgosiid siste leat earret eará bigálusgárddit ja guohtunjohtináiddit.

Boazoáiddit sáhttet leat bissovaččat dahje gaskaboddosaččat. Bigálusgárddi oasit leat sivlá, borahanáidi, gárdi, girdnu ja kontorat. Sivllát leat guhkes jođihanáiddit, maiguin bohccuid jođihit borahanáidái ja dan bokte fas gárdái ja gárddis girdnui. Girtnus bohccuid gieđahallet, eallinbohccuid gesset ruovttoluotta friddjavuhtii ja njuovvanbohccuid kontoriidda. Bigálusaid maŋŋá njuvvet njuovvanbohccuid.

Boazogárddiid namahusain ja ráhkadusain leat geográfalaš earut. Suomagiela kaarre-sátni lea leamaš geavahusas 1930-logus Eanodaga, Muoná, Kolari, Turtola, Gihttela, Anára, Soađegili, Suoivvaguoikka ja Giemajávrri guovlluin. Máttimus boazodoalloguovllus boazogárddiin lea leamaš poropelto-namahus, boazobealdu. Jalges niittuid dahje bealdduid lea leamaš álki geavahit veahkkin bohccuid čohkkemis. Bohccuid lunddolaš duktema čuovvumuššan boazogárdái lea boahtán ávdnasat ja eatnamii lea šaddagoahtán suoidni. Boazobealdduid leat ovdal maid geavahan gilvineanan (Kortesalmi 2008).

Boazogárddit

Museovirasto poroerotuspaikat ja -aidat (suomagillii)

Gilvoviehkan ritni vuostá

Dálvi duoddaris lea garas. Áidestoalpput ritnot ja biegga joavgan ritni sáhttá njeaidit olles áiddi. Áideolbmuid čoavddus váttisvuhtii (Youtube). – Almmuhuvvon 1/2014.