Bálgosiid ovttastus
Bálgosiid ovttastus lea boazodoalu stivren-, rávven- ja áššedovdiorganisašuvdna.
Bálgosiid ovttastusa doaibman lea boazodoallolága (848/1990, suomagillii) mielde:
- doaibmat bálgosiid oktavuođačanasin;
- ovdánahttit boazodoalu;
- ovddidit boazodoalu dutkamuša, boazodollui guoskevaš geahččalandoaimma ja bohccoovddosdikšuma; sihke
doaimmahit eará dasa muddejuvvon dahje mearriduvvon doaimmaid (PHL 20.1 §, suomagillii)
Bálgosiid ovttastus:
- Rávve bálgosiid, boazoeaiggádiid, čanusjoavkkuid ja riikavuložiid bohccuide guoskevaš jearaldagain
- Doaibmá virgeoapmahažžan boazomearkaáššiin
- Vástida váldegottiid gaskasaš rádjeboazocagganáiddiin
- Doarju boazodoalu dutkandoaimma ja doalaha Kutuharju boazodutkangárddi
- Váikkuha boazodollui čatnašuvvi eará ealáhusaide ja čanusjoavkkuide boazodoalu doaibmaneavttuid seailluhan dihte.
- Ovddida bálgosiid ovttasdoaimma
- Dahká álgagiid láhkaásaheami ja hálddahusa suorggis boazodoalu ovdánahttima dihte
- Ordne ráđđádallan-, diehtojuohkin- ja skuvlendilálašvuođaid
- Almmustahttá Badjeolmmoš-bláđi ja eará boazodoalu diehtomateriála
Bálgosiid ovttastusa lahtut leat buot bálgosat lágas mearriduvvon.
Bálgosat geavahit mearridanválddiset ovttastusa čoahkkimis. (PHL 20.2 §.) Ovttastusa ráđđehus ja áirrasčoahkkin dohkkehit jahkásaččat doaibmaplána ja bušeahttaárvalusa, main bohtet ovdan Bálgosiid ovttastusa doaimmat. Bálgosiid ovttastusa aitosaš čoahkkin, nappo Boazoparlameanta, dollojuvvo oktii jagis geassemánu álggus.
Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš vástida Bálgosiid ovttastusa boađustivremis. Jahkásaččat dahkkon boađussoahpamušas meroštallojuvvo ovttastusa dárkkit doaimmat.
Bálgosiid ovttastusa boazologo
Bálgosiid ovttastusa bargoveahka ja oktavuohtadieđut
Oktavuohtadieđut Bálgosiid ovttastusa WWW-siidduin
