Geassit stuorrut

Geassi lea bohccuide stuorruma ja valljivuođa áigi. Giđđageasi riegádan miesit johtet šiervves julggiidisguin lášmadit álddus maŋis. Álgogeasi ruonas šattut fállet bohccuide valjit borramuša. Erenoamážit bohccot leat váibmilat miektaullu eatnamis hoigaseaddji liđiide (Helle 1982). Maiddái iešguđetláganat luktešattut leat bohccuid álgogeasi herskot.

Buohkanassii bohccuid borran šattut leat badjel 350, main deháleamos sorttat leat badjel 100. Geasset boazu borrá earret eará iešguđetlágan suotnašattut, main boska (Angelica archangelica) lea eanemus bohcco mielamielšaddu (Kortesalmi 2008). Jekkiin bohccot ohcet muoškká, čáhcehoašša ja suotnjoruškki. Vuovdeguovlluin ohcet earret eará lastamuoraid lasttaid, dábálaš horpmá, beatnatnjuokčama ja vuovdesinu.

Nuppe láhkai go ealga, boazu ii bora goahccemuoraid vesáid ja jahkešattalmasaid. Bohccuid guhtonváikkuhusaid ollet ná dušše lastamuoraide. Boazu ii bora skiriidge. Duoddariin bohccot borret skiriid lasttaid ja bálget maŋimuš jasain, main ravddain lea ođđa ruonas šattus ja muohta čoaskuda.

Divrrit lea bohccuide losádus

Geasse- ja suoidnemánus divreáigi lea bohccuide losses áigodat. Divrriin dárkkuhuvvo girdi varranjammi divrriid; čuoikkaid, muohkáriid, borruid ja boldejaččaid sihke guovtti bohcco váivvideaddji parasihttačurroha gurpmáid ja sávlagiid (Helle 1982). Go divreáigi álgá, bohccot čoahkkanit jalges ja bigges guovlluide, dego jekkiide ja duoddariidda, muhtumin maid geainnuide, goas ovttaskas boazu eai divrrit givssit nu ollu. Liekkas beaivvi sáttorokkis livvadeaddji bohcco liekkas- ja kárbonoksygenaluodda loktana áimmu mielde bajás eaige divrrit ná gávnna bohcco.

Badjeolbmuid divrrit veahkehit bohccuid čohkkemis miessemearkumiidda. Bálggádat ii leat buorre bohccuide. Boazu gierdá buorebut galbmasa go bálggádaga. Bohccuide čoaska ja arvvás álgo- ja gaskageassi leage mielamieldálki. Šattutge seilot guhkit áigge ruonán. Báhkka geasi erenoamážit miesit gillájit. Guolggahis sajit, dego čalmmiid biras, leat jámma suojeheamit divrriid vuostá. Báhkasin bohccot bálget ráfeheamit báikkis nubbái ja borranáigi báhcá oanehažžan. Miesit sáhttet gillát divrriid dihte anemiijas, mii lasiha miessejámu juos bistá guhkká.

Borgi

Geasset bohccuid suhkkes dálveguolga molsašuddá borgegulgii. Dálveguolga vuolgá stuorra duhkuin ja oidnosii ihtá čáppa borgeguolga. Guolggas lonuheaddji bohccot orrot olggosoaidnit hurvasat, muhto borgi lea bohccuide normála, šládjii mihtilmas dáhpáhus. Suohkat dálveguolga šaddagoahtá fas borgemánus.

Vaikko boazu molsu dálveguolgga sadjái geasset asehut guolgga, guhkes báhkkasat leat erenoamážit álgogesis bohccuide losses áiggit. Bohccos eai leat bivastatrávssát, de badjelmearálaš lieggasa bohccot galget jávkadit njálmmi bokte.

Bohccočoarvi – dáktešaddama máilmmiolahus

Sihke varris- ja njiŋŋálasbohccuide šaddet jahkásaččat ođđa čoarvvit. Jándoris juoba guokte sentemehtera šaddi čoarvvit leat máilmmi jođánamosit šaddi dákti. Ođđa dákti sáhttá boahtit čoarvái juoba 100 grámma jándoris.

Geasi mielde šaddi čoarvvit leat vuos dipmá ja náhki vuolde. Boazu čallá čorvviid maŋŋelis čakčat. Sarvát dáistalit čorvviiguin ragatáigge ja álddut fas ávkašuvvet dálvet čorvviineaset čiegardanguovlluid oamastusas gilvaleamis.